Ihan mielenkiinnosta kysyn, että onko teidän miehellänne ex-rakkauksia ihan vain kavereina?
Minun mieheni haluaa olla ystävä naisen kanssa, jota on palavasti rakastanut vielä vähän aikaa sitten, mutta nainen valitsikin toisen miehen. Naisen arvot ovat ihan sekaisin ja voin vaikka vannoa, että nainen tulee vielä yrittämään miestäni.
Voisitteko te elää sen asian kanssa, että miehellänne on naisystävä, jota hän on rakastanut ja hommaillut hänen kanssaan ihan kaikkea ja nyt sitten tapailevat pelkkinä "ystävinä", vai tekisittekö lopun tällaiselle kaveruudelle?
Tiedän, että toista ei voi eikä saa hallita, mutta tuskin kenenkään tarvitsee suostua elämään toisen naisen varjossa ja siinä pelossa, että ystävyys lipsahtaa sen vanhan meiningin puolelle?
Vai olenko vain liian vainoharhainen?
Minun mieheni haluaa olla ystävä naisen kanssa, jota on palavasti rakastanut vielä vähän aikaa sitten, mutta nainen valitsikin toisen miehen. Naisen arvot ovat ihan sekaisin ja voin vaikka vannoa, että nainen tulee vielä yrittämään miestäni.
Voisitteko te elää sen asian kanssa, että miehellänne on naisystävä, jota hän on rakastanut ja hommaillut hänen kanssaan ihan kaikkea ja nyt sitten tapailevat pelkkinä "ystävinä", vai tekisittekö lopun tällaiselle kaveruudelle?
Tiedän, että toista ei voi eikä saa hallita, mutta tuskin kenenkään tarvitsee suostua elämään toisen naisen varjossa ja siinä pelossa, että ystävyys lipsahtaa sen vanhan meiningin puolelle?
Vai olenko vain liian vainoharhainen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Suoraan sanoen en itse (enää) hyväksyisi kovinkaan läheistä kaveeraamista toisen sukupuolen kanssa. Yritin ymmärtää tälläistä kaverisuhdetta ja siitä seurasi vain sitä, että toinen osapuoli kuvitteli suhteen olevan paljon enemmän=haittaa meidän suhteellemme.
Tervehtiminen ja kuulumisten kysyminen tavattaessa eivät varmaan ketään haittaa, mutta siihen se saa ainakin meillä jäädä. Sitäpaitsi en itsekkään harrasta kaveeraamista toisen sukupuolen kanssa, niin ei puolisonikaan tarvitse niin tehdä... Tämä tietysti vain minun mielipiteeni...
Kuinka kauan olette olleet yhdessä miehesi kanssa ja kuinka kauan tämä toinen nainen on suhdettanne rasittanut? Olet ilmeisesti aika pitkään joutunut seuraamaan asiaa sivusta?
Mistä tiesit, että miehelläsi on toinen nainen? Uskalsiko miehesi itse kertoa sinulle kaikista "hommailuista", vai mistä sait tietää?
Vainoharhaiseksi sinua ei voi väittää. Itse en luottaisi petturiin.
Nyt tuli väärinkäsitys. Kyse on miehen exästä, jonka kanssa hän haluaa olla kaveri. Minua ei ole ainakaan vielä petetty ja sitä tässä nyt yritänkin välttää, kun en halua, että mieheni on hänen kanssa tekemisissä. Nainen on ihan toivoton miestennielijä! Yhdessä on oltu noin vuosi vasta.
Missään nimessä ei pitäisi hyväksyä ex-kumppanin kanssa "olemme ystäviä" meninkiä eikä kenenkään muunkaan vastakkaisen sukupuolen kanssa. Hyvän päivän tuttuja voi olla, mutta ei muuta. Ja miksikö? Siksi, ettei se vaan toimi. Mies ja nainen ei voi olla vain ystäviä.
on minulla ainakin naispuolisia ystäviä,naimisissa olevia ja naimattomia,se pitää vaan joku raja olla,minkä yli ei mene.
on niin helposti rikottavia, että huijaat vaan itseäsi, jos luulottelet, että ne pitävät. Ehkä rajat on pitäneet tähän asti, mutta vielä koittaa päivä kun ne rikotaan, -usko pois.
Naisen ja miehen välillä ei voi olla ns. ystävyyttä.
mutta kyllä sitä muilla voi olla. Itselläni on useampikin miespuolinen ystävä. Voin sanoa, ettei ole koskaan edes mieleen juolahtanut, että he voisiva olla jotain muuta. Puhun yli 20 vuoden aikaisista kavereista.
on aina pientä jännitettä ja kemiaa; se voi herkästi ryöpsähtää yli, etenkin silloin JOS kummallakaan on pientäkään kipinää toista kohtaan.
Ap. kirjoittajan miehen en minä luottaisi. Ex on ex ja siihen on aina jonkin asteen fiilarit olemassa. Leikkiipä mies tulella siis..
Sellainen on vaaratonta jos ollaan ikään kuin hieman vieraampia/etäisempiä/kohteliaan tuttavallisia, vaikka koulukaveri/opiskelukaveri-pohjalta tms. Siinä pelaa kontrolli ihan eri tavoin...
Onpahan hankala vetää sitä rajaa...
olen toisaalta sitä mieltä, että naisen ja miehen välisessä ystävyydessä on aina jotain jännitettä, mutta on eri asia mihin se lopulta johtaa. Olen jo "parasta ennen"- päiväykseni ohittanut eronnut, siis nykysuomeksi sinkku, vaikka sana onkin mielestäni väärä kuvaamaan eronneita, joilla on lapsia. Minulla on ollut eroni jälkeen muutama suhde, ja olen edelleen hyvissä väleissä useimpien exien kanssa ja voin kertoa muutaman esimerkin heistä:
Mr Nr 1. On nykyään varattu ja yrittää saada minua "salarakkaaksi" (hän jätti minut), mutta minua ei kiinnosta, eli vaimon ei tarvitse olla ystävyydestämme huolissaan. Ja vaimo tietää ystävyydestämme, olen jopa käynyt heillä kylässä ja he meillä.
Mr Nr 2. On eroamassa, vaimo ei tiedä minusta mitään, emme ole harrastaneet seksiä, mutta minä haluan hänet.
Mr Nr 3. On varattu ja eroamassa, minä jätin hänet ja olemme ystäviä, aidosti. Kumpikaan meistä eri yritä.
Mr Nr 4. On varattu, ei eroamassa, vihjailee jotain silloin tällöin, mutta minua ei kiinnosta, joten vaimon ei tarvitse olla huolissaan.
Pointtini on kai se, että jos jompikumpi on aidosti vain ystävä, niin mitenkäs se toinenkaan yksin pettäisi. Minä olen kiinnostunut vain yhdestä miehestä, eikä nämä muut saa minulta mitään muuta kuin aitoa ystävyyttä, elleivät sitten raiskaa. Toisaalta pelkkä seksi ei mielestäni ole läheskään niin tuskaa aiheuttava petos kuin toiseen rakastuminen tai eksän edelleen rakastaminen. Ymmärrän miestäsi siinä, että hän haluaa olla tälle aikaisemmin rakastamalleen naiselle edes ystävä, niinkuin minäkin tuolle Mr2:lle, koska eihän sitä koskaan tiedä, josko Hän hoksaisi, että sinuahan minä koko ajan olen rakastanutkin. Siis AP, olet aivan oikeasta asiasta huolissasi ja kannattaa keskustella miehen kanssa, onko hän kuinka tosissaan sinun kanssasi, vai oletko vain laastari hänen haavoilleen..
Ystävyydestä on lyhyt matka sänkyyn.
Aivan, toista ei voi eikä saa hallita. eikä liekaankaan laittaa. mutta....
Pitäisi olla luottamus, tuntuu vaan että keheenkään ei nykyisin voi luottaa.
Miesystäväni hairahti eksänsä kanssa lakanoiden väliin.
Yleensä syytetään miehiä hairahduksista mutta nainen se vasta 'susi' on. sinäkin ilmeisesti tunnet naisen koska tiedät että se tulee yrittämään miestäsi. ja miestä viedään, kuin pässiä narussa, kuinka helppoa se loppujen lopuksi onkaan.
Et ole ollenkaan vainoharhainen, tai en tiedä tapauksestasi enempää, sanoisin että pidä tuntosarvet pystyssä!
Minäkin kuvittelin olevani vainoharhainen, ylireagoiva, mutta 'ennustukseni', se mitä pelkäsin, kävi toteen.
exiä ja paljon muitakin naisia kavereina. Jostakin kumman syystä luotan häneen täysin. En tunne pelkoa asian suhteen. Jotenkin hän vain on sen luonteinen ihminen että en osaisi kuvitella hänen ehdottavan ja menevän mukaan toisen yritykseen. Hän on järkeävä. Itsestäni en ole niin varma pystyisinkö olemaan kännissä järkevä joten pysyn kaukana existä ja muistakin miehistä kännissä! Kun en missään missään nimessä haluaisi pettää miestäni koskaan. Kai se riippuu millainen luonne miehelläsi on. joskus mies tulee paremmin toimeen naisien kanssa ja toisin päin. Siitä olen vasma että et voi miestäsi kieltää olemasta yhteydessä naiseen. parempi olla avoimesti kun sinulta joutua salaa olemaan. Sehän vain alkaa ärsyttää sellainen kieltäminen ja luottamattomuus,kontrolointi. Ja ainakin itsestäni voin sanoa että jos joskus joku mies on minut lenpannut toisen naisen takia niin en TASAN enää sen tiedon jälkeen ole palavasti rakastanut sitä miestä. kuka suostuu ajattelemaan olemaan lohdutuspalkinto.
sehän on päivän selvää.mitä voit saada suhteesta jossa joudut kieltämään??? jos et luota jätät. ei luottamusta voi hallita sitä joko on tai ei ole. jos pelkäät miehesi pettävän tämän naisen kanssa ja kiellät heidän tapaamisen, tulee toinen nainen ja toinen,kuinka ajattelit suodattaa kaikki naiset hänen elämästään?varmasti tulee olemaan muitakin kauniita ja miestäsi haluavia naisia jotka tunnet uhkaksi jos et luota mieheesi.ei aijemmin tutustuneita ihmisiä tarvitse hyvästellä vain sen takia että alkaa seurustella toisen kanssa,vaikka heillä kuinka olisin oma menneisyys takana.
Minä olen aina ollut sitä mieltä, että exien kanssa voi ja saa olla ystävä. Itse olen ollut ystävä omien exieni kanssa ja rajat ovat olleet aivan selvät.
Menin kuitenkin aikoinani naimisiin miehen kanssa, joka kertoi jossain vaiheessa eräästä exästään, joka oli ollut "hänen elämänsä nainen". Suhde oli kuitenkin päättynyt naisen jättäessä mieheni, kun mies ei "ollut hänen tasoaan".
Eron jälkeen he olivat kuitenkin tiiviisti yhteydessä. Minua ei koskaan esitelty edes tälle naiselle, vaan heidän tapaamisensa olivat aina kahdenkeskisiä.
Minä kuitenkin luotin, vaikka välillä tuntuikin pahalta, kun mieheni riensi auliisti tuon naisen luokse aina kun hän tarvitsi apua.
Sitten tuli päivä, jolloin naisen oma mies oli jättänyt hänet. Hän ilmeisesti halusi itselleen pikalaastarin ja pyysi miestäni luokseen "tekemään remonttia". Mieheni lähti ja minulle sanottiin, että täytyyhän ystävää hädässä auttaa.
Pian rupesi mieheni "remonttipäivät" venymään pidemmiksi ja pidemmiksi. Ja viikonlopuillekin tuli kaikenlaisia menoja. Kun kysyin, onko heillä jotain säpinää, mies syytti minua vainoharhaisuudesta ja kertoi, miten olen AINA suhtautunut tuohon naiseen oudosti.
Tilanne jatkui ja epätietoisuuteni ajoi minut ratsaamaan mieheni puhelimen, josta löytyikin hyvin eroottisesti lataantuneita viestejä heidän välillään. Jälleen lähestyin miestäni ja hän kiisti kaiken ja syytti minua hänen vainoamisestaan.
Lopulta minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ratsata mieheni viikonloppuretki "poikien kanssa".
Menin katsomaan naisen pihalle, jossa mieheni auto seisoi, vaikka hänen piti olla poikien kanssa mökillä yötä.
Kun sitten soitin miehelleni ja kerroin tietäväni hänen valehtelevan, mies suuttui ja sanoi, että on keskustellut paljon tuon naisen kanssa minun vainoharhaisuudestani ja omistushalustani ja ovat YHDESSÄ sitä mieltä, että minä olen hullu.
No, olin tai en, päätin uskoa näkemääni ja hain eroa. Tänä päivänäkään minulle ei ole myönnetty asian laitaa, mutta heti kun olin heittänyt miehen pihalle, he alkoivat julkisen seurustelun.
Joskin pari kuukautta myöhemmin mieheni sai jälleen kenkää tuolta naiselta, joka etsi edelleen itselleen paremmin sopivaa miestä. Mieheni oli siis vain ollut helppo laastari.
Exäni tuli nöyränä takaisin kotiin ja pyysi päästä takaisin. En ottanut. Luottamus oli mennyt, enkä nähnyt enää mitään mahdollisuuksia päästä tuon petoksen yli. Eritoten kun totuutta ei minulle suostuttu myöntämään, eikä anteeksipyyntöjäkään kuulunut.
Tämän tapahtuman jälkeen olen tarkistanut näkemystäni suhteista exiin: Jos on nähtävissä, että jotain edellisestä suhteesta on jäänyt vielä hampaankoloon ja tunteita tuntuu vielä olevan, en hyväksy yhteydenpitoa. Etenkään, jos sitä ei voi tehdä julkisesti ja nykyisen kumppanin "silmien alla".
kuin ystävyyttä.
Ensin hän halusi vain huolehtia lásten hyvinvoinnista. Aloitettuaan seurustelun uuden kanssa, hän halusi kertoa kaiken minulle. SEn jälkeen hän halusi olla yhä paras ystäväni. Kun aloin potkia häntä kauemmas, alkoi tulla viestejä siitä, kuinka tärkeää on lasten takia, että me voimme olla tekemisissä. Lopulta hän ei halunnut menettää ystävyyttäni kenenkään takia ja sitten alkoi tulla viestejä siitä, kuinka hyvältä näytän ja erilaisia ehdotuksia. ja koko ajan hän seurustelee!!! Nyt olen katkonut välit häneen ihan kokonaan ja toivon, että saan elää rauhassa. Ainoa tapa saada hänet pois elämästäni oli suututtaa hänet ja uutensakin, samoin puolet suvusta, mutta maksan mielelläni sen hinnan, että saan elää rauhassa omaa elämääni.
VArmasti on niitäkin, jotka ovat hyvissä, asiallisissa väleissä entiseen, meidän ero nyt ei kuitenkaan ollut sellainen. Hän halusi minusta "toisen naisen".
Siis voi apua, millaisia suhteita/ihmisiä/käyttäytymistä/kyttäystä/pettämistä nykyään on.
Olen hyvissä väleissä parinkin exäni kanssa ja yksi exäni on todella hyvissä väleissä useammankin exänsä kanssa, ilman mitään taka-ajatuksia.
Jos tuleva miesystäväni alkaisi rajoittamaan yhteyksiäni ystäviini (eli vaikkapa exiini) se on aivan varma, kuka saa mennä ja kuka jää. Jos ei kestä sitä, että nyxällä on ollut elämää aiemminkin, silloin kannattaa valkata neitsyt ja pitää se tiukasti kahleissa.
Ja on mulla muitakin miehiä ystävinä, ja ne ovat kuin veljiä, ei todellakaan mitään virityksiä.
Eli ap. kestä kuin nainen, tai unohda koko mies, jos he ovat aidosti ystäviä, etkä ole laastari tms. miehellesi.
sulla oikein on? Väkisin tulee tuollaisesta tekstistä mieleen, että on hyvä olla aina jotain uutta kiikarissa. Vaikka voihan tää olla vain vilkasta mielikuvitusta. "Köyhän ainut huvitus on..."
Minulla on ainakin oma ex-miesystäväni ystävänä. Sanoin hänelle kun lähti, etten ota sitten ikinä takaisin ja niin se on. Mutta hän haluaa pitää minut mieluummin ystävänä kuin kadottaa kokonaan. Hänen kanssaan on oikein mukava jutella ja käydä urheilemassa. Siihen se sitten jääkin ja näin tulee aina olemaan epäilköön sitten muut mitä tahansa.