Olen meditoinut joitakin vuosia. Olen tähän asti
kokenut "vain" haltioitumista ja autuaallisuutta ja
hartautta. Mutta koen että noiden olotilojen ylläpitäminen on aika vaikeaa.
kokenut "vain" haltioitumista ja autuaallisuutta ja
hartautta. Mutta koen että noiden olotilojen ylläpitäminen on aika vaikeaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Entä jos olisitkin ruvennut harrastamaan jotain muuta. Saattaisit nyt olla vaikka fyysisesti huippuvedossa. Lisäksi liikunta on helppoa.
psyykkinen kestävyys vaatii haastetta,vuorovaikutus pelon kanssa,ei hukkaan ,ehkä harhaan,mutta korjattavissa.?
mene lepaamaan tyhjalla vatsalla..
..umista silmasi kun olet tutkinut6 raamattua muutaman npaivan.
/alat nahda valoa vaika silmasi ovat suljetut..
..naet ensin pilvia ja valonleimahduksia.
..sina matkustat ajassa ja paikassa..
..pian alat nahda maisemia ja ihmisia..
siihen voi menna 15 minuuttia tai tunteja..
/harjoitus tekee mestarin..
Joona makasi paikoillaan viikkoja...
kun opin sen en tarvitse TV lupia..etka edes halua katsella TVta..
nukkuessa!
että paholaisen ansaan pääsee muutenkin.Joten pysy kaukana pääsi tyhjentämisestä.Täytä se ennemmin rukouksella,keskustelulla Jumalan kanssa.
sekaisen mielen ja lataa henkisen voiman akkua. Yksinäisyyden pelossa monet täyttävät päänsä,kuka milläkin ja silloin se vasta alkaakin. Pakko täyttää ajanvarauskirjat,tyhjät tilat liittyä ryhmiin,ilmoittautua kursseille,kääntyä uskoon ja täyttää tyhjät tilat,siitä seuraa tungoksen tyhjyys. Jotkut meistä menevät ja hylkäävät sen ja löytävät ei minkään täyteyden.
Sinäpä sen sanoit, kokemusta näyttää tosiaan olevan.
Jumala on kaikkialla me itse olemme osa jumalaa tämäkin ajatus saatta jollekkin olla totuus ja toiselle mielipide mutta hyväksymme sen sellaisenaan se on HYVÄKSYMISTÄ täydellysyydessään...
Kun tahtoo jatkuvasti hyvää kaikille ihmisille niin ne tilat jäävät pitkäaikaisemmiksi. Asenteen laatu on se mikä ylläpitää jotain tilaa pitemmän aikaa.
Kun muistat itsesi niin että tahdot tilan pysyvän, niin tila alkaa hiipua. Kun unohtaa itsensä taka-alalle niin haltioitumisen tilasta tulee pysyvää. Tilaa ei pidäkään ylläpitää, sillä se katoaa silloin.
Zen-oppilas valitteli kerran mestarilleen, että hänen meditaationsa olivat aivan kamalia eikä hän edistynyt lainkaan.
Mestari sanoi: "Se menee ohi."
Niin kävi ja pian oppilas jo ylisti mestarilleen meditaatioidensa tuottamaa autuutta ja rauhaa.
Mestari sanoi: "Se menee ohi."