Kukkien mettä juova lepakko polttaa sokeria tehokkaammin kuin yksikään toinen nisäkäs – ja kolme kertaa nopeammin kuin huippu-urheilija.
Pallasinkielilepakko (Glossophaga soricina) on yksi pienimmistä nisäkkäistä: se painaa alle 10 grammaa. Lepakon lentotyyli kuluttaa paljon energiaa, ja öisin eläin hakee ravinnokseen kukista mettä jopa 150 % painonsa verran. Ravinnonkäytön tehokkuutta tutkittiin antamalla lepakoille ei-radioaktiivisella hiilellä (C13) merkattua sokerilientä ja sen jälkeen mittaamalla niiden hengityksen C13-pitoisuus.
Lepakot käyttivät sokeria aineenvaihdunnan polttoaineena jo muutaman minuutin kuluttua nielemisen jälkeen. Vajaan puolen tunnin kuluttua se oli aineenvaihdunnan ainoa energianlähde. Huippu-urheilija pystyy ottamaan vain 30 % aineenvaihdunnan energiankulutuksesta suoraan energiajuomasta.
Kukan mesi sisältää yksinkertaisia sokereita (sukroosia, glukoosia, fruktoosia). Lepakko saa niistä maksimaalisen hyödyn, kun sen elimistö hajottaa ne heti energiantuotantoon eikä ensin varastoi sitä rasvaksi tai glykogeeniksi.
Yleensä vain pieni osa aineenvaihdunnan energiasta otetaan suoraan ruoasta. Yleisempää on, että ruoka ensin varastoidaan elimistöön. Lepakkokin turvautuu vararavintoon, jos mettä ei ole saatavilla: silloin se käyttää lähes 60 % rasvavarastoistaan päivässä. Se riitti juuri ja juuri ylläpitämään lepakon aineenvaihduntaa.
Lähde Nectar-feeding bats fuel their high metabolism directly with exogenous carbohydrates. Voigt et al (2007). Functional Ecology. EurekAlert. Blacwell Publishing. Online 6 August 2007.
Mutta kerrankos sitä ortopedi erehtyy sekoittamaan ihmisen ja lepakon elimistöt keskenään...
Pallasinkielilepakko (Glossophaga soricina) on yksi pienimmistä nisäkkäistä: se painaa alle 10 grammaa. Lepakon lentotyyli kuluttaa paljon energiaa, ja öisin eläin hakee ravinnokseen kukista mettä jopa 150 % painonsa verran. Ravinnonkäytön tehokkuutta tutkittiin antamalla lepakoille ei-radioaktiivisella hiilellä (C13) merkattua sokerilientä ja sen jälkeen mittaamalla niiden hengityksen C13-pitoisuus.
Lepakot käyttivät sokeria aineenvaihdunnan polttoaineena jo muutaman minuutin kuluttua nielemisen jälkeen. Vajaan puolen tunnin kuluttua se oli aineenvaihdunnan ainoa energianlähde. Huippu-urheilija pystyy ottamaan vain 30 % aineenvaihdunnan energiankulutuksesta suoraan energiajuomasta.
Kukan mesi sisältää yksinkertaisia sokereita (sukroosia, glukoosia, fruktoosia). Lepakko saa niistä maksimaalisen hyödyn, kun sen elimistö hajottaa ne heti energiantuotantoon eikä ensin varastoi sitä rasvaksi tai glykogeeniksi.
Yleensä vain pieni osa aineenvaihdunnan energiasta otetaan suoraan ruoasta. Yleisempää on, että ruoka ensin varastoidaan elimistöön. Lepakkokin turvautuu vararavintoon, jos mettä ei ole saatavilla: silloin se käyttää lähes 60 % rasvavarastoistaan päivässä. Se riitti juuri ja juuri ylläpitämään lepakon aineenvaihduntaa.
Lähde Nectar-feeding bats fuel their high metabolism directly with exogenous carbohydrates. Voigt et al (2007). Functional Ecology. EurekAlert. Blacwell Publishing. Online 6 August 2007.
Mutta kerrankos sitä ortopedi erehtyy sekoittamaan ihmisen ja lepakon elimistöt keskenään...
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mene toki katsomaan ulos ja tutkimaan vaikka kastematoja.
Tuolla innolla voisit tehdä jotain hyvääkin elämässä.
Tiedätkö tällä viikolla on juhannus ja kesä.
väsymättömänä ja juhannuksesta se ei ymmärrä mitään kun pitää olla täällä vhh:ta vastustamassa. Ikävä elämä.
palstalle saa kirjoittaa ja milloin ei?
Tiedättekö yksinkertaiset että ihmisellä voi olla nykyään sata ja yksi syytä valvoa öisin ja veikkaan ettei se todellakaan ole VHH:n vastustaminen. Eiköhän tällä hupipalstalla käydä enemmänkin ajankuluksi, tällä kertaa sattui olemaan hieman asiaakin tuossa aloituksessa.
Mihin kellonaikaan tahansa yölläkin täällä käy niin aina löytyy joitakin tuhansia kirjautuneita (rekattuja) ja vähintään toinen mokoma rekkaamattomia.
Mutta nukkukaa te työttömät ja tyhjäntoimittajat yönne hyvin ja reuhokaa päiväsaikaan täällä, siihen teillä lienee aikaa, ja keksikää sen tuhannen kieltoa ja määräystä siitä miten palstaa tulisi käyttää ja milloin ja ketä täällä saa mitäkin kirjoittaa. Onhan sitä teilläkin sitten jotain sisältöä elämäänne.
yksi tämän hupipalstan tekijöistä ja siinähän sinulla on sisältöä yksinkertaiseen elämääsi.
Kaikilla nisäkkäillä on ominaisuus joka varastoi lihaksiin energiaa kuten myös rasvan varastointitaipumus.
Alemmilla olioilla löytyy muitakin vaihtoehtoja, kuten kuvatulla lepakolla.
Jos mennään lisäksi vielä selkärankaisia alemmas, voi heiltä löytyä vielä merkillisempiä elintoimintoja. Ainakin tällä palstalla on kuvattu toimintoja joita ei tunne mikään ihmistä käsittelevä teos.
Niin että uskokaa vaan jos jotkut palstan VHH:laiset sanovat että heillä on sokerinpolttovaihe, onhan lepakollakin, ja se sentään on selkärankainen.
se sokerinpolttovaihe on varmasti ja valitettavasti en ole sitä itse keksinyt. Jos glukoosi palaa elimistössä niin mistä muusta on kysymys kuin sokerinpoltosta.
"Mitokondrioiden tärkeimpiä tehtäviä on energian ja lämmön tuotto. Siellä syömämme glukoosi ja rasvat palavat hapen avulla mitokondrioissa solun käyttöenergiaksi, adenosiinitrifosfaatiksi (ATP). Energiantuotannon keskusyksikkö on mitokondrion hengitysketju, ja itse tapahtumaa kutsutaan soluhengitykseksi."
LÄHDE: ANU WARTIOVAARA, dosentti, akatemiatutkija
Biomedicum Helsinki, neurotieteen tutkimusohjelma
PL 63, Helsingin yliopisto
ja HYKS:n neurologian klinikka
"glukoosi ja rasvat palavat hapen avulla mitokondrioissa"
Tuohan on aivan normaali tapahtuma lihaksessa, ihmisellä ja eläimellä, ja normaalitilassa lähes kaikki palava on rasvaa. Ainoastaan kuolleelta tuo kaikki puuttuu.
Ei tuossa ole jälkeäkään siitä Heikkilän rasvanpolttovaiheesta jonka aikana muka kaikki palava energia on hiilihydraatteja.
Sulla menee pahasti puurot ja vellit sekaisin. Ja Heikkilällä kans.
kirjoitus asiasta. Eihän Heikkilä sano että kaikki palava energia on hiilihydraatteja vaan ensin palaa hiilihydraatit ja sitten siirrytään rasvanpolttoon. Älä sotke puuroja ja vellejä vaikka ne molemmat onkin runsaasti hiilihydraatteja sisältävää. Jätä syömättä.
"Aterian jälkeen elimistö polttaa aluksi pelkkää sokeria ja insuliinin eritys kasvaa. Insuliinin avulla kaikki ylimääräinen hiilihydraatti muuttuu rasvaksi, joka on elimistön luonnollinen energialähde. Sokerinpolttovaiheen jälkeen elimistö alkaa käyttää rasvaa polttoaineenaan. Rasvanpoltto jatkuu seuraavaan ateriaan, joka laukaisee jälleen insuliinin erityksen.
Ideana on siis syödä niin, että elimistö siirtyisi mahdollisimman nopeasti käyttämään rasvaa polttoaineena eikä kävisi sokerin voimalla. Välipalat sotkevat rytmin, koska elimistö ei ehdi kunnolla siirtyä sokerinpolttovaiheesta rasvanpolttovaiheeseen. Silloin, kun elimistö käy pääasiassa sokerilla, ihmisellä on koko ajan nälkä."
Lisätietoa: Antti Heikkilä, Ravinto & terveys, Rasalas-Kustannus, 2006
Elimistö ei pysty käyttämääs sokeria polttoaineena.
Sokerin muuttuminen glykogeeniksi tai rasvaksi ei ole palamista.
Yritäpä nyt selvittää peruskäsittet itsllesi: palaminen on aineen yhtymistä happeen.
Etkö voisi joskuslukea ihan asiaa koskevia tieteellisiäkin teoksia etkä vain sokeasti tuijottaisi laput silmillä Heikkilän epätieteellsiä, populistisa teoksia?
antamani lähteen. Kys ei ollut Heikkilän kirjoista.
"Mitokondrioiden tärkeimpiä tehtäviä on energian ja lämmön tuotto. Siellä syömämme glukoosi ja rasvat palavat hapen avulla mitokondrioissa solun käyttöenergiaksi, adenosiinitrifosfaatiksi (ATP). Energiantuotannon keskusyksikkö on mitokondrion hengitysketju, ja itse tapahtumaa kutsutaan soluhengitykseksi."
LÄHDE: ANU WARTIOVAARA, dosentti, akatemiatutkija
Biomedicum Helsinki, neurotieteen tutkimusohjelma
PL 63, Helsingin yliopisto
ja HYKS:n neurologian klinikka
"syömämme glukoosi ja rasvat palavat hapen avulla mitokondrioissa solun käyttöenergiaksi..."
Sana JA on tässä erityisen keskeinen. Glukoosi ei pala (yhdy happeen) yksinään, ja kun rasva palaa ilman hiilihydraatteja, syntyy ketoaineita.
tulkita mutta valitettavasti tulkitset väärin
"glukoosi ja rasvat palavat hapen avulla mitokondrioissa"
Tuohan on aivan normaali tapahtuma lihaksessa, ihmisellä ja eläimellä, ja normaalitilassa lähes kaikki palava on rasvaa. Ainoastaan kuolleelta tuo kaikki puuttuu.
Ei tuossa ole jälkeäkään siitä Heikkilän rasvanpolttovaiheesta jonka aikana muka kaikki palava energia on hiilihydraatteja.
http://64.233.183.104/search?q=cache:bUJ61bism4cJ:www.fillari-lehti.fi/perus/jutut/2003/ravintojuttu303.pdf+25%25+%22VO2max%22&hl=fi&ct=clnk&cd=1&gl=fi
"Liikunnan tehon ollessa 25 % VO2max
rasvat muodostavat n. 85 % energiantuo-
tannosta ja glukoosi vain 10-15 %."
Tuo 25 % VO2max teho on matala teho, sellainen mitä tavallinen ihminen keskimäärin käyttää arkiaskareissaan.
Jos istuu koko päivän netin ääressä kuten sinä niin teho on varmasti pienempi, ja silloin rasvojen osuus hieman vähenee, mutta ei se alle 70% mene. Sen alle se ehkä hieman menee vain kun nukahtaa.
Peruskauraa nämäkin jutut mutta se vaatii sen että haluaa lukea asiasta.
päivänpolttava asia
Mielestäni joskus vuonna 2008, kun tämä asia oli "päivänpolttava", myös Christer Sundqvist oli sitä mieltä, että mitään sokerinpolttovaihetta ei ole. Tai on, mutta yhtä aikaa rasvan polton kanssa. Se, miten keho oikein säätelee näitä, on vieläkin epäselvää.
Mutta miksi ihmeessä asiasta meuhkataan uudelleen ja uudelleen täällä? Heikkilä ilmeisesti kirjoittaa niin kirjassaan? SO WHAT?
Ei Heikkilä on sama kuin kaikki VHH-dieetit tai ruokavalion noudattajat.
Voi olla, että Heikkilä on väärässä. Jos ei ole, niin Sundqvist on. Molemmat ovat jonkunlaisen hiilihydraattirajoituksen ja rasvalisäyksen kannallal!
Vastaavasti voisi kysyä mikä on rasvanpolttovaihe? Yleisesti laihdutuksessa sellaisesta puhutaan. Väillä lihakset käyttävät hiilihydraatteja ja välillä energia poltetaan rasvasta. Onhan siinä vaiheita.
"Alhaisen glykeemisen indeksi hiilihydraattien nauttiminen johtaa korkean glykeemisen indeksien hiilihydraatteja vähäisempään insuliinin eritykseen – tämä puolestaan johtaa siihen, että ruokailun jälkeen energiaksi käytetään enemmän rasvoja ja hiilihydraateista suurempi osa siirtyy glykogeeniksi varastoitavaksi. Molemmat lyhytaikaisissa tutkimuksissa havaitut vaikutukset ovat sekä kuntoilijan ja painonhallitsijan kannalta suotuisia. Pitkällä aikavälillä on havaittu, että alhainen glykeemisen indeksin ruokavalio johtaa suurempaan laihdutustulokseen kuin korkean glykeemisen indeksin hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio – molemmilla voi toki laihtua. On kuitenkin vaikea arvioida missä määrin alhaisen glykeemisen indeksin ruokavalion rasvan hyväksikäyttöä vaikutus on paremman laihdutustuloksen syynä, sillä matala glykeeminen tarkoittaa yleensä myös ruokavalion pienempää energiasisältöä (kuidun vuoksi) ja saattaa käytännössä tarkoittaa suurempaa kasvisten ja hedelmien käyttöä – näitä puhtaasti ruokavalion energiasisältöön vaikuttavia asioita on pitkäaikaistutkimuksissa vaikea kontrolloida. Käytännön johtopäätöksenä voidaan todeta, että matalan glykeemisen indeksin hiilihydraatit ovat joka tapauksessa suositeltavia, sillä ne ovat yleensä myös yleisemminkin terveellisiä ruoka-aineita."
"”Rasvanpolttoon” ei ravinnon ja liikunnan keinoin pystytä helposti vaikuttamaan. Niissäkin tapauksissa, joissa ”rasvanpolttoa” on kyetty lyhyellä aikavälillä muuttamaan, on epäselvää säilyykö vaikutus pysyvänä vai korjaantuuko vaikutus myöhemmin. Sen sijaan energiankulutusta pystytään lisäämään paljonkin yhdistelemällä monia pieniä asioita ruokavaliossa yhtaikaa. On paljon järkevämpää keskittyä ruokavaliossa ja liikunnassa siihen , miten vaikutetaan päivittäiseen energiansaantiin ja – kulutukseen. ”Rasvanpolton” voi vaikka unohtaa."
-Patrik Borg, ravitsemustutkija
lähde http://www.potku.net/artikkeli_rasvanpoltto.php
Keskustelu on tervetullutta, ei vääntö!!
Jep.
Asian voi yksinkertaistaa suunnilleen näin: Elimistön perusenergia otetaan rasvasta koska sitä on kehossa käytännöllisesti rajattomasti (hoikallakin kuukauden tarve) mutta rasvan käyttöä ei voida juurikaan lisätä joten jos liikunnan aikainen energian tarve kasvaa niin energia otetaan lisäksi glykogeenistä ja hiukan vielä suorituksen aikana nautitusta hiilihydraatista.
Rasvanpolttoliikuntakin perustuu siihen, että matalalla sykkeellä se suoritus kestää pidempään ja näin rasvaa palaa enemmän. Jos verrataan per aikayksikkö kulutettua rasvaa niin kyllä 10 000 metrin juoksussa kuluu enemmän rasvaa kuin 50 km kävelyssä mutta 10 000 metrin juoksussa myös kaikki glykogeeni palaa noin puolessa tunnissa kun taas 50 km kävelyssä siihen menee 3 h 30 m. Kokonaisuutena jälkimmäisessä sitten kuluu paljon enemmän energiaa ja rasvaa.
Eläinten ja ihmisten elintoiminnot ja "kemia" eivät ole lainkaan samanlaisia. Luulisi lääkärin tietävän sen mutta ehkä tämän puutteen takia Heikkilä ei enää lääkärintointa hoidakaan.
Ei, elintoiminnot ja fysiologia ovat yllättävän samankaltaisia mutta satojen miljoonien vuosien aikana on syntynyt erojakin. Eräs eroista on ravinnon hiilihydraatin suora käyttö energiaksi, tuosta on ollut niin paljon hyötyä joillekin eläimille että niille on sellainen kehittynyt. Nämä kaikki eläimet ovat pieniä lentäviä eläimiä, joiden energiankulutus per aikayksikkö ja painokilo on tolkuton.
Niissä on huomattavia eroja vaikka jotkut näyttävätkin samankaltaisilta. Tiedätkö, että esim. koiralle ei meidan vitamiinimme ole yhtään mitään.
Kertoo Olli Sovijärvi, Easy Diet -konsultti.
Onko Heikkilä joskus jotain ihmisen elimistöstä sitten tiennyt?
Eläinkunnassa on metkoja asioita.
Rasvatohtorilla taitaa olla lepakoita tapulissa. Hyvä että siellä edes joku liikkuu.
Aika pelottavaa, että lääkiksestä on päässyt läpi kaveri, joka sekottaa ihmisen ja lepakon ruumiintoiminnot. Mikäköhän on muiden lääkärien ammattitaito??
Oikea lääkäri ainakin tietää ihmisen ja lepakon eron.