Siitä kun muutin pois yhteisestä kodistamme... Mies löysi kuukauden päästä erostamme uuden naisen ja on edelleen tämän kanssa... ilmeisesti onnensa kukkuloilla. Minä sairastuin masennukseen ja minulla on edelleen lääkitys (joka ei edes auta). Mitäpä muutakaan olisi voinut odottaa? menetin parhaan ystävän, kumppanin, sankarini, koko maailmani... Kylläpä elämä on sitten reilua... Harkitkaa tarkkaan ennen kuin eroatte... Saattaa mennä koko elämä pilalle.
Vuosi mennyt
Surun murtama
41285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
halusit irti suhteesta, teit sen. Olit rohkea. Rohkeampi kuin monet muut, jotka pelkästä epävarmuudesta kitkuttavat epätyydyttävässä suhteessa. Hoida itsesi kuntoon, älä haikaile menneitä. Usko, että sulle on koittamassa paljon paremmat ajat. Usko siihen.
..siitä, kun muutin pois yhteisestä kodistamme. Tosin mieheni oli löytänyt jo paljon ennen sitä uuden naisen itselleen.
Taistelin hänestä, yritin saada tämän mieheni vamppaajan näyttämään huonolta kaikkien silmissä. Siis oikeasti tein kaikkeni. Eron jälkeen masennuin myös, olin sairaslomalla töistä. Olin edelleen yhdeydessä exäni perheeseen, koska halusin säilyttää välini mahdollisen yhteenpaluun takia. Sitä ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, ja nyt olen ymmärtänyt, ettei tapahdukkaan.
Exäni on onnellinen sarallaan. Sitä hänelle toivonkin, mutta haluaisin olla tuon naisen paikalla. He ovat vuodessa kokeneet enemmän, kuin me yli kuuden vuoden taipaleemme aikana. Ehkä tuo nainen oli hänelle se oikea. Minä kerään pikkuhiljaa itseäni kasaan, päivä päivältä tuntuu paremmalta.
Muutin pois kaupungista, koska en kestänyt katsella heidän onneaan. Usko pois, tiedän, miltä tuntuu menettää elämässä kaikki, joka kulminoituu tuohon yhteen ihanaan ihmiseen.
Pelkään vain, etten rakasta enää koskaan.
ap olette molemmat tainneet jollain tapaa ripustautua noihin eksiinne? Veikkaisin, että jostain sieltä se todellinen syykin voisi eroihinne löytyä. Ja syy miksi olette masentuneet ettekä kykene muuttamaan omia käytösmallejanne, sillä siitähän masennuksessa on pitkälle kyse. Lääkityksellä voidaan hoitaa välittäjäaineet kuntoon, mutta kuntoutuminen ja parantuminen masennuksesta on vaikeaa siksi, että omaa käytöstä ei nähdä/ymmärretä/haluta muuttaa. Vanha sananlaskukin sanoo: Luonne on kohtalosi.
Päästäkää irti jo vihdoin ja alkakaa rohkeasti elää omaa elämäänne, toteuttakaa asioita älkääkä roikkuko passiivisissa unelmoinneissa. En usko että tuollaista elämää haluatte elää loppuelämänne, mutta viime kädessä päätös on vain teidän.
Valehtelet itsellesi.
Mies ei ollut paras ystäväsi, ei kumppanisi, ei sankari eikä koko maailma.
Jos olisi ollut, et olisi lähtenyt.
Näe asiat oikeassa valossa, niin ei tarvitse masentua - ainakaan miehen takia.
Vai kävikö toisinpäin: Sairastuit ja syytit miestäsi sairastumisesta. Nyt näet hänet taas yli-yli-yli-ihmisenä.