Olen tässä pohdiskellut. Molempia miehiä on näiden vuosien aikana ollut kumppanina - niitä joiden kanssa lentää kipinät ja koetaan monen richterin maanjäristykset sekä niitä, joiden kanssa on toverillista, sisarellista, hauskaa ja turvallista.
Tällä hetkellä seurustelen sellaisen miehen kanssa jonka käsiin luottaisin vaikka henkeni, mutta josta puuttuu kaikki intohimo. Meillä on hauskaa, ihanaa, ystävyyttä ja jakamista. Hassuttelemme ja nauramme, oleminen on kevyttä ja huoletonta, turvallista. Mutta voinko kompromissata tässä asiassa?! Intohimoa ei ole, kaipaan sitä...
Tässäkö nyt on se paljon puhuttu renttu vs. kunnon mies asetelma?! Olen aina kieltänyt sen olemassaolon ja vedonnut kemioihin, mutta jos nykyinen poikaystäväni tekisi jotain päätöntä tai käyttäytyisi röyhkeästi - muuttaisiko se jotain!? Vai onko kyse vain kemioista kahden ihmisen välillä?!
Tällä hetkellä seurustelen sellaisen miehen kanssa jonka käsiin luottaisin vaikka henkeni, mutta josta puuttuu kaikki intohimo. Meillä on hauskaa, ihanaa, ystävyyttä ja jakamista. Hassuttelemme ja nauramme, oleminen on kevyttä ja huoletonta, turvallista. Mutta voinko kompromissata tässä asiassa?! Intohimoa ei ole, kaipaan sitä...
Tässäkö nyt on se paljon puhuttu renttu vs. kunnon mies asetelma?! Olen aina kieltänyt sen olemassaolon ja vedonnut kemioihin, mutta jos nykyinen poikaystäväni tekisi jotain päätöntä tai käyttäytyisi röyhkeästi - muuttaisiko se jotain!? Vai onko kyse vain kemioista kahden ihmisen välillä?!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Parempi paikka kysymyksellesi olisi mielestäni parisuhde osasto. Eikö sitä intohimoa voisi työstää nykyisen kanssa?
prinsessa tiedä miten hyvin sulla on asiat!
Intohimossa on se huono puoli että se tuppaa hiipumaan ajan kanssa, jos ei nyt olemattomiin niin... noh...
Järjellä ajateltuna pitkäaikaisessa suhteessa on tuo "toverillisuus" tietenkin "parempi". Jossain vaiheessa suhteeseen tulee kuitenkin asiotia jotka muuttavat elämän prioriteetteja sen verran että ne maanjäristykset eivät ole enää se tärkein asia johon aikaa ja resursseja upotetaan (lue lapset, vanheneminen, sairastuminen, etc...)
"Tässäkö nyt on se paljon puhuttu renttu vs. kunnon mies asetelma?! Olen aina kieltänyt sen olemassaolon ja vedonnut kemioihin"
Monissa uskonnoissakin on samat periaatteet, mutta silti samoista asioista puhutaan eri nimillä ja tarvittaessa vaikka tapetaan kun toinen on muka "väärässä"... Asia (totuus) voi kuitenki olla sama vaikka sanat olisivatkin erilaiset.
Meissä miehissä on se huono puoli että emme voi edustaa molempia ääripäitä... etenkään siinä muuttuvassa tahdissa missä niaset haluaisivat :-)
Aikuisen ihmisen elämä on kompromissista toiseen hyppimistä - toivottvasti löydät sopivan suhdeperosentin renttu/toveri akselilla.
Tiedän, ettei rakastumis=intohimovaihetta kestä kuin max pari vuotta ja sitten suhteessa pitää olla muutakin, mutta on sanottu myös, että suhde, jossa on ollut alussa intohimoa, kestää paremmin vaikeuksia kuin toveruudesta alkanut suhde. Ja kun haluan muutenkin elää täysillä ja tuntea täysillä, niin miksi tyytyisin toverisuhteeseen - kaverithan ovat sitä varten.
Eikä sillä intohimolla ole mitään tekemistä renttuuden kanssa (joku kuitenkin kohta väittää niin). Viimeisin ihminen, jota kohtaan tunsin intohimoa, oli täysin raitis ihminen joka ei ollut koskaan käyttänyt väkivaltaa naisia (eikä sen puoleen miehiäkään) kohtaan. Hän ei liioin ollut rikas tai yleisten standardien mukaan komea vaan ihan tavallinen mies. Samanlaisia tulee kadulla vastaan päivittäin, mutta jokin juuri tässä ihmisessä sytytti. Sittemmin välimatka ja erilaiset odotukset tulevaisuudelta erottivat, mutta se on oma juttunsa se.
eroatte pian. Miehesi ansaitsee paremman kumppanin rinnalleen. Hän ansaitsee sellaisen naisen, joka hyväksyy ja haluaa hänet sellaisena kuin hän on sinun kaltaisen kroonisesti tyytymättömän ihmisen sijaan. Suhteessa sinuun hänen elämänsä vain valuu hukkaan,
Mutta yleensä rakastun toveruuden kautta. Haluan ensin ystävystyä kunnolla, sillä mieshän olisi paras ystäväni. Käytännössä, mies on halunnut, että kun olen jarrutellut ja puhunut, että tutustutaan ensin, niin tämä olisi pitänyt tapahtua parissa viikossa.