Alkoholia masennukseen

ei sua auta kuin sinä itse.

olen aikanaan yhtä arkkua kantanut,jossa mies tappo itsensä parisuhteen takia,eikä se ole hääviä.huono elämäki on parempaa kuin hyvä kuolema.kyllä se siitä aikaa myöten iloksi muuttuu.

yritin sinulle jo viestiä lähettää, mutta posti tuli takaisin ilmoituksella, että ei voitu toimittaa tähän osoitteeseen.
Tähänkin tarinaan liittyy, niin monenlaisia käänteitä, joiden vuoksi olen siinä kunnossa kuin nyt olen, että niitä ei kaikkia voi kertoa nettipalstoilla. Tiedän, että minun on itse itseäni autettava, tunnistan oman masennukseni, ja tiedän kyllä että toisten kehotukset unohtaa koko juttu, ei silloin vaan toimi.
Minä tarvitsen nyt ammattiapua ja siinä mielessä olen ottanut itseäni "niskasta kiinni", että tilasin ajan lääkäriin. Kerran aiemmin sanoivat lääkäriasemalla, että jos ei olo helpota, on mahdollista saada joku lievä masennuslääkekuuri, joka vähän tasaa olotilaa, helpottaa. Silloin pelästyin, mutta nyt olen valmis siihenkin. Eihän se nyt ainakaan pahempaa ole, kuin turruttaa olonsa alkoholiin! En minä tiedä kuinka tämä on näin vaikeaa minulle? Jos sen tietäisin, en kai tässä olisi? Minulle ero ja miehen uusi tuli shokkina ja kaikki on tapahtunut tosi nopeasti. Hän on pannut minut kulkemaan melkoisen prässin läpi avautuessaan monesta, monesta vanhasta ja uudesta asiasta! Hän on ollut myös sairaan mustasukkainen. Oikeastihan pitäisi ajatella, että pitäisi olla iloinen, kun pääsi niin vaikeasta ihmisestä eroon. Mutta, kun sitä kuitenkin vain suree!!

tarjouksestasi kirjoitti:

yritin sinulle jo viestiä lähettää, mutta posti tuli takaisin ilmoituksella, että ei voitu toimittaa tähän osoitteeseen.
Tähänkin tarinaan liittyy, niin monenlaisia käänteitä, joiden vuoksi olen siinä kunnossa kuin nyt olen, että niitä ei kaikkia voi kertoa nettipalstoilla. Tiedän, että minun on itse itseäni autettava, tunnistan oman masennukseni, ja tiedän kyllä että toisten kehotukset unohtaa koko juttu, ei silloin vaan toimi.
Minä tarvitsen nyt ammattiapua ja siinä mielessä olen ottanut itseäni "niskasta kiinni", että tilasin ajan lääkäriin. Kerran aiemmin sanoivat lääkäriasemalla, että jos ei olo helpota, on mahdollista saada joku lievä masennuslääkekuuri, joka vähän tasaa olotilaa, helpottaa. Silloin pelästyin, mutta nyt olen valmis siihenkin. Eihän se nyt ainakaan pahempaa ole, kuin turruttaa olonsa alkoholiin! En minä tiedä kuinka tämä on näin vaikeaa minulle? Jos sen tietäisin, en kai tässä olisi? Minulle ero ja miehen uusi tuli shokkina ja kaikki on tapahtunut tosi nopeasti. Hän on pannut minut kulkemaan melkoisen prässin läpi avautuessaan monesta, monesta vanhasta ja uudesta asiasta! Hän on ollut myös sairaan mustasukkainen. Oikeastihan pitäisi ajatella, että pitäisi olla iloinen, kun pääsi niin vaikeasta ihmisestä eroon. Mutta, kun sitä kuitenkin vain suree!!

Hyvä, että olet saanut lääkäriajan ja sitä kautta pääset apua saamaan. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että aika on se joka auttaa näissäkin asioissa. Olen kokenut saman, eli mies ilmoitti löytäneensä elämänsä rakkauden ja muutti samantien hänen luokseen. Eroa ei kuitenkaan saanut haettua joten kun olin oman shokkivaiheeni käynyt läpi ja tehnyt surutyötä eron suhteen sain lopulta paperit täytettyä ja lähetettyä käräjäoikeuteen. Monenlaiset kysymykset pyöri mielessä ja itsetuntoa ei ollut ollenkaan eron alkuvaiheessa. Eron jälkeen on tullut esille paljon asioita ja nyt ihmettelen, miten tyhmä ja sinisilmäinen minä olen ollutkaan. "Uutta elämää" takana nyt reilun vuoden ja täytyy sanoa, että ihan hyvin on elämä lähtenyt sujumaan. Minä ja lapset olemme nyt perhe ja pärjäämme hienosti. Olen löytänyt itsestäni uusia voimavaroja ja ehkä jonain päivänä voin sanoa, että olen sinut eroni kanssa. Ex:n ja uuden onnen ystävä en halua koskaan olla ja en ainakaan vielä tässä vaiheessa voi antaa anteeksi heidän tekoaan. Puheväleissä on pakko ex:n kanssa olla lasten takia mutta lapsetkin kasvavat ja muutaman vuoden päästä pystyvät itsenäisesti hoitamaan tapaamisensa isänsä kanssa. Sen jälkeen voi unohtaa ex:n kokonaan elämästäni.

tarjouksestasi kirjoitti:

yritin sinulle jo viestiä lähettää, mutta posti tuli takaisin ilmoituksella, että ei voitu toimittaa tähän osoitteeseen.
Tähänkin tarinaan liittyy, niin monenlaisia käänteitä, joiden vuoksi olen siinä kunnossa kuin nyt olen, että niitä ei kaikkia voi kertoa nettipalstoilla. Tiedän, että minun on itse itseäni autettava, tunnistan oman masennukseni, ja tiedän kyllä että toisten kehotukset unohtaa koko juttu, ei silloin vaan toimi.
Minä tarvitsen nyt ammattiapua ja siinä mielessä olen ottanut itseäni "niskasta kiinni", että tilasin ajan lääkäriin. Kerran aiemmin sanoivat lääkäriasemalla, että jos ei olo helpota, on mahdollista saada joku lievä masennuslääkekuuri, joka vähän tasaa olotilaa, helpottaa. Silloin pelästyin, mutta nyt olen valmis siihenkin. Eihän se nyt ainakaan pahempaa ole, kuin turruttaa olonsa alkoholiin! En minä tiedä kuinka tämä on näin vaikeaa minulle? Jos sen tietäisin, en kai tässä olisi? Minulle ero ja miehen uusi tuli shokkina ja kaikki on tapahtunut tosi nopeasti. Hän on pannut minut kulkemaan melkoisen prässin läpi avautuessaan monesta, monesta vanhasta ja uudesta asiasta! Hän on ollut myös sairaan mustasukkainen. Oikeastihan pitäisi ajatella, että pitäisi olla iloinen, kun pääsi niin vaikeasta ihmisestä eroon. Mutta, kun sitä kuitenkin vain suree!!

pistin vahingossa osoitteen väärin... se päättyy .fi eikä .com
sori.


hyvä että varasit ajan lääkäriin, hän varmasti osaa auttaa sinua parhaiten juuri nyt akuutissa vaiheessa kun kaikki on kaatumassa päälle... :) nyt minulla on hieman kiire mutta palailen asiaan... voimia sinulle ja pidä lippu korkealla... :)

tarjouksestasi kirjoitti:

yritin sinulle jo viestiä lähettää, mutta posti tuli takaisin ilmoituksella, että ei voitu toimittaa tähän osoitteeseen.
Tähänkin tarinaan liittyy, niin monenlaisia käänteitä, joiden vuoksi olen siinä kunnossa kuin nyt olen, että niitä ei kaikkia voi kertoa nettipalstoilla. Tiedän, että minun on itse itseäni autettava, tunnistan oman masennukseni, ja tiedän kyllä että toisten kehotukset unohtaa koko juttu, ei silloin vaan toimi.
Minä tarvitsen nyt ammattiapua ja siinä mielessä olen ottanut itseäni "niskasta kiinni", että tilasin ajan lääkäriin. Kerran aiemmin sanoivat lääkäriasemalla, että jos ei olo helpota, on mahdollista saada joku lievä masennuslääkekuuri, joka vähän tasaa olotilaa, helpottaa. Silloin pelästyin, mutta nyt olen valmis siihenkin. Eihän se nyt ainakaan pahempaa ole, kuin turruttaa olonsa alkoholiin! En minä tiedä kuinka tämä on näin vaikeaa minulle? Jos sen tietäisin, en kai tässä olisi? Minulle ero ja miehen uusi tuli shokkina ja kaikki on tapahtunut tosi nopeasti. Hän on pannut minut kulkemaan melkoisen prässin läpi avautuessaan monesta, monesta vanhasta ja uudesta asiasta! Hän on ollut myös sairaan mustasukkainen. Oikeastihan pitäisi ajatella, että pitäisi olla iloinen, kun pääsi niin vaikeasta ihmisestä eroon. Mutta, kun sitä kuitenkin vain suree!!

just niin, itekkin olin eron jälkeen tosi masentunut, menin oma-alotteisesti lääkäriin ja se kirjotti minulle lievää psyykelääkettä, joka myös paransi unen laatua.Voin kyllä sanoa että on niitä vitutus kausia ollut sen kuurin jälkeenkin, mutta ei niin pahoja. Ei muutaku pidä ittes miähenä....vaikka aina se ei ole helppoa......TSEMPPIÄ!