Anopin rahahuolet

sanotte ihan suoraan että tarvitsette rahanne omiin kuluihinne.

ja mietitte yhdessä miten anopin rahatilanne saadaan paremmaksi.
Siihen teillä on täysi oikeus, koskapa joudutte antamaan hänelle rahallista tukea.
Silloin on esim.nuo lehdet karsittava pois.
Jos anoppi haluaa voi käydä lukemassa ne lainastossa tai lainata ystäviltään.
On varmaan monta kohtaa missä anoppi vois säästää....jos vain haluaa.
Anoppi voi ostaa prepaiden ja muutenkin säästellä menoissaan.
Pankaa anopin talous kuntoon jasanokaa, että enää ei tipu

että miehesi tässä on oleellisessa asemassa. Miksi rahoittaa Esim aikakausilehtien määrä on huikra mielestäni. En tunne ketään jolle tulisi niin monta? Eihän tavallisen tallaajan tarvi olla koko ajan hankkimassa jotain? mitä se anoppi oikein ostelee?

jos peruskoti on olemassa tuon ikäisellä ihmisellä, niin mitä sinne pitää uusia koko ajan

Huh huh. Vastuuton anoppi ja törkeää, että maksattaa teillä kulujansa.

Tuolle on laitettava stoppi. Ja miehesi pitäisi se tehdä, koska muuten sinusta tulee se paha ja armoton miniä.

Hänen on todellakin aika oppia elämään tulojensa mukaan. Useimmiten näin joudutaan sanomaan nuorelle, mutta voi se olla näinkinpäin.

Aikakauslehdistä vielä. Olemme suhteellisen vakaassa taloudellisessa tilanteessa ja meille tulee tilattuna yksi aikakauslehti. En kyllä useampaa ehtisi enkä välittäisi lukeakaan, mutta kyllä tuo mainitsemasi määrä tuntuu ihan tolkuttomalta. Ja järjettömältä etenkin jos rahasta on tiukkaa ja muutenkin. Ei ymmärrä ei. Jos anoppi hassaisi omia rahojaan, niin tilatkoon vaikka sata lehteä, mutta kun pelissä on pojan nuoren perheen rahat, niin aivan törkeää.

Kehitelkää strategia, miten hivuttaudutte ulos tuosta auttamisesta tai pitäkää vakava, mutta rauhallinen ja määrätietoinen palaveri anopin kanssa. Ette voi jatkaa noin. Sitä mieltä on tämä anoppi ja miniä samassa kuoressa.

selvittämään asiaa.

Ymmärsin, että miehelläsi on ainakin yksi sisko. Sisarukset (ilman aviopuolisoja) yhteen miettimään asiaa ja sitten selittämään tilanne anopillesi. Ei tuollainen voi jatkua.

Kokemusta miehen suvusta (isä ja sisko), samaa käytöstä. Mikä auttaa? Ei siinä muu auta kuin se, että kun anoppi seuraavan kerran lähestyy miestäsi laina mielessä, niin miehesi sanoo, että ei pysty lainaamaan nyt, piste. Ihan sama oliko summa sitten 200e vai 20e - KAIKENKOKOISET summat ovat nyt EI-EI. Samaten muistuttakaa anoppia maksamattomista veloista - esim. kun hän pyytää rahaa lainaksi seuraavan kerran, niin sanokaa itse hänelle, että nyt on tiukkaa ja itse asiassa toivoisitte, että HÄN voisi maksaa velkojaan takaisin, kun teille tuli yllättävää menoa ja rahat vähissä. 9 eri aikakauslehteä kuulostaa tyyriiltä touhulta, mutta näköjään anopilla tai JOLLAKULLA niihin on varaa.

Eli nyt ehdoton EI kaikille lainoille (ja tosiaan vaikka kyse olisi vitosesta, lainaaminen on LOPPU). Lisäksi sanoit, että "pitäähän heikommassa asemassa olevaa tukea" - ÄLKÄÄ tuoko ilmi ajatusta, että olisitte jotenkin "paremmassa" asemassa kuin anoppi. Hänelle ei tarvi puhua teidän tuloistanne mitään, ei säästöistä, ei yhtikäs mistään, ei teidän rahat kuulu anopille. Voitte toki antaa ymmärtää, että nyt on todella tiukkaa ja penniä venytetään, ei ole varaakaan lainata tai se on sitten ruokarahoista pois. Lisäksi voitte suoraan sanoa, että olette tehneet periaatepäätöksen että kaikki raha, mikä voidaan, pannaan säästökassaan tulevaa remonttia varten ja että kenellekään ei lainata yhtään.

Anoppisi on aikuinen ihminen, hän on ehkä vain tottunut siihen että tiukan paikan tullen joku muu maksaa viulut, ja siksi törsäilee kuin olisi rikaskin. Mutta pankaa te rahahanat omalta osaltanne kiinni nyt, ei siitä auta suuttua ja vaikka suuttuisikin (varmaan suuttuu, meillä kävi niin) niin annatte anopin suuttua ja rauhoittua rauhassa. Miehesi voi sanoa, että muuten hän on tervetullut kylään ja niin pois päin, mutta rahaa ei lainata enempää eikä laskuja makseta. Kyllä hän siitä tokenee. Voi olla että laskuja menee ulosottoon asti, ellei hän niitä maksa, mutta se EI OLE TEIDÄN TEHTÄVÄNNE niitä maksaa. Aikuisen ihmisen pitää pystyä hoitamaan raha-asiansa itse. Kyllä mekin saimme kuulla jos mitä pelotteluja "jos ette lainaa, niin joudun myymään koko talon" mutta uhkaukset eivät koskaan toteutuneet, lainaaja vain joutui elämään pari viikkoa visummin. Tsemppiä teille, pysykää lujana!

Eihän anoppi edes yritä pärjätä kun tietää, että elätätte häntä!

Menköön sossun kassalle jos ei rahat riitä. Teidän tehtävä ei ole häntä avustaa enempää. Tarpeeksi olette yrittäneet. Tuo ei lopu muuten koskaan!

Ja jos ei "osaa" käyttää rahaa, niin jo olisi aika opetella (ellei hän sitten ole 7 -kymppinen). Hankkikaa hänelle edunvalvoja.

Hän vain käyttää teitä hyväkseen.

Olettepa aktiivisesti ottaneet kantaa tilanteeseeni. Kiitos kannustavista, painokkaista viesteistänne. Olen kanssanne samaa mieltä: lainailun on loputtava.

On vaan hirveän vaikeaa sanoa mitään anopille. Olemme jutelleet anopin kanssa "hyvässä hengessä" monta kertaa velkojen maksuista, emmekä suinkaan aina pyydettäessä ole antaneet rahaa lainaksi. Joskus anoppi on maksellutkin jotakin takaisin, suurinta osaa kuitenkaan ei.

Anoppi on tavallaan hirveän kiltti ihminen; hän esimerkiksi ostelee kalliita lahjoja läheisilleen, ymmärtämättä, että läheiset tulisivat iloisemmiksi, jos hän itse saisi talousasiansa kuntoon. Mm. tänä keväänä, ensimmäisenä äitienpäivänäni, sain anopilta lahjaksi yli 100 euron arvoisen korun. Tällaisen "lahjonnan" jälkeen on jotenkin hirveän vaikeaa puuttua tiukasti tilanteeseen...

Minä lainasin myös aikoinani rahaa isälleni. Vähitellen ymmärsin lainaamisen mielettömyyden. Kun rahan tulo alkoi loppua käytti isäni mitä erilaisimpia keinoja (hienovaraisia) surkeutensa esittämiseen ja minun syyllistämiseen.

Lopuksi minulle valkeni, että jos ihminen ei ole 55-vuoden ikään mennessä oppinut käyttämään rahaa, en minä tätä taitamattomuutta ainakaan ylläpidä. Ajattelin, että kulkoon vaikka nälkään, jos ei osaa rahaa ruokaan säästää. No, aika kovasti sanottu, mutta ihan tosissani olin. Minulla on ihan lämpimät välini isääni, eikä rahahanojen sulkeutuminen välejämme poikki saanut.

Meillä mieheni suvulla on tapana ostaa kimppalahjoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän jääneet meidän perheen maksettaviksi. Keskustelimme mieheni kanssa asiasta kunnolla hyvässä sävyssä ja pyysin häntä huomioimaan oman perheemme tarpeet ensisijaiseksi. Mieheni on kiltti luonteeltaan ja auttaa mielelläni - niin minäkin, mutta hyväksikäytössä menee rajat. Anoppisi käyttää tilannetta todennäköisesti jo hyväksi ja usko pois, tämä vain lisääntyy. Istukaa alas ja kertokaa, ettei omalle perheellenne jää mitään ylimääräistä ja että olisi aika huomioida kasvavia lapsiannekin hieman enemmän. Hyvä keskustelu yleensä raikastaa ja auttaa ymmärtämään. Olisko liikaa joskus sanoa, ettei rahaa vain yksinkertaisesti ole?

Olen itse kirjoittanut samasta aiheesta tällä palstalla alkuvuodesta. meillä ei myöskään anoppi osaa käyttää lainkaan rahaa. Olemme joutuneet kiusallisiin tilanteisiin esim. ruokakaupan pihalla, kun anopin tili on ollut tyhjä. Ei nyt ketään voi ruoatta jättää, mutta anopin menojen makselu alkoi minuakin tökkiä (ja tökkii edelleen).

Meillä on tilanne helpottanut hieman, kun olen kertonut meihelleni ajatuksistani. Omat vanhempani saattavat joskus siirtää tililleni muutaman kympin. Kun sitten joudumme makselemaan anopin yllätyskuluja, on kuin omat vanhempani rahoittaisivat anopin elämää (ymmärtänette pointin).

Mies korostaa nykyään, että anoppi maksaa omat laskunsa. Mieheni on aiemmin hoitanut kaikki heidän raha-asiansa. Koska he asuivat kahdestaan, systeemi toimi, kun mieheni maksoi ostokset omilla tuloillaan. Nyt kun me olemme perhe, luonnollisesti meidän tulomme tulevat meidän käyttöömme. Nyt minä olen hoitanut pankkiasiat netissä. Tuntuu todella kiusalliselta, kun tiedän anopin tilin saldon paremmin kuin hän itse.

Anoppi sai takautuvasti Kelan asumistukea lähes 800 e. Ylimääräiset rahat katosivat kahdessa kuukaudessa. Anopilla menee yksinäisenä ihmisenä ruokaan yli 300 e. Meillä kolmihenkisellä perheellä menee n. 400 e.

mieheni on puhunut anopille kulujen suuruudesta. Anopin puhelinlasku oli viimeksi 250e, koska kaikki puhelut hän soittaa numeropalvelun kautta sieltä yhdistäen. Anoppi ei edes itse laskujansa avaa, mutta mieheni on pistänyt laskut eteen ja puhunut asiasta useaan kertaan. Nyt vaihdettiin anopin liittymä jos se auttaisi.

muu ei auta kuin puhuminen ja rahahanojen kiinni laittaminen. Jos ihan katastrofaaliseksi menee, ruokakuluissa voi auttaa, mutta ei muussa. Aiemmin laskut tulivat mieheni nimellä, mutta nyt olemme vaihtaneet laskun maksajaksi anopin. Kärsii itse jos laskut jää maksamatta.

Koska miehelläsi on sisaruksia, olisi kohtuullista, että kaikki osallistuisivat tasapuolisesti ylimääräisiin kuluihin. Eikä mitään ylimääräisiä lahjuksia, jos keitin hajoaa, haette kirpputorilta "uuden". Ja olen joskus perunut lehtitilauksia siten, että sanon anopin olevan sen verran "dementoitunut", ettei hän hallitse raha-asioitaan ja että hän ei ymmärrä tilanneensa lehteä. Ovat suostuneet lopettamaan tilauksen.

Meillä anoppi soitti hätäkeskukseen, että nyt on hätä kun rahat loppuvat .Onneksi oli fiksuja sukulaisia, jotka veivät anopille rahaa 😉

Anoppi eli vaimon äiti on samanlainen tuhlari. Koko ajan pyytää lainaa ja minä annan. Takaisin saanti oli huonoa ja sanoin että en enää lainaa. Ehdotti luontaista takaisin maksua ja sehän sopi. Taas lainaus rullaa ja takaisin maksusta on tullut molemmille miellyttävä tapahtuma.