Olen vakavarainen nelikymppinen nainen, omistan kesämökin, omakotitalon kaupunkialueelta sekä paljon muutakin varallisuutta. Törmäsin pari kuukautta sitten viehättävään nuoreen mieheen (22v) joka haluaisi aloittaa vakavan suhteen kanssani, jopa avioliitosta on ollut puhetta. En ole ennen ollut suhteessa keneenkään mieheen, olen elänyt suojattua elämää äitini kanssa, ja hänen kuoltuaan olen vihdoinkin alkanut enemmän liikkua ravintoloissa. Tämä tunne tuli kuin myrsky, rakastan häntä kyllä, vaikka ikäeroa meillä on 24v. Hän on paljon kokeneempi ja seurustellut naisten kanssa ennen minua.
Kun yritin kysyä voisimmeko tehdä avioehdon, sulhaseni ei halunnut keskustella asiasta ollenkaan, hän suuttui ja kyseenalaisti rakkauteni häntä kohtaan väittäen minun olevan laskelmoiva.
Onko avioehto vain laskelmointia, lakimieheni suositteli sitä. Toisaalta rakkaus vaatii jakamaan, mitä minä oikein tekisin.
Kun yritin kysyä voisimmeko tehdä avioehdon, sulhaseni ei halunnut keskustella asiasta ollenkaan, hän suuttui ja kyseenalaisti rakkauteni häntä kohtaan väittäen minun olevan laskelmoiva.
Onko avioehto vain laskelmointia, lakimieheni suositteli sitä. Toisaalta rakkaus vaatii jakamaan, mitä minä oikein tekisin.
Vastaukset 72
Vanhimmat
tämä provo, mutta ainahan asiasta voi keskustella.
Avioehto on ainoa suojasi.Mut älä ota henkivakuutusta vaikka siippa kuinka rukoilisi
Olen kuullut kyllä proviisiosta?
Mies opiskelee kyllä, hänestä on tulossa lihamestari, Ihan kunniallinen ammatti siis.
usko todeksi....
ikävää, että elämääsi ei uskota todeksi
mutta sun ikälaskelmissa on jotakin heittoa jossakin.
...yli neljänkymmenen, nelissäkymmenin siis.
kyllä on miehiä jotka luulevat naisen kyttäävän sen vähiä rahoja jos se tekee kausiluontoista työtä. Silloin ne käyttäytyy kuin roope ankat ja nainen on pelkkä hyväksi käyttäjä tai ressukka joka ei tule omillaan toimeen
kaikki haluaa vaan rikkaan ja kauniin
Liian asiallista ja oikein kirjoitettua tekstiä ollakseen niin tyhmän ihmisen kirjoittamaa, että pitäisi tuollaista asiaa täällä kysellä.
Eli kertakaikkiaan surkea provo.
Haluaisin vaan kuulla miehisen neuvon, olenko mielestänne liian vanha avioon?
Olin kyllä neitsyt ennen häntä.
...liian vanha mutta saita oot
rakkaus on jakamista
Jos rakastaisit oikeasti, et laskeskelisi, mitä omistat ja mitä et!
Rahaa et mukaasi saa, nauti nyt!
sinun kanssasi, niin avioehto ei ole ongelma silloin.
Ota ehdottomasti avioehto. Se on vain ja ainoastaan sen vuoksi, että jos, avioliitto ei onnistu.
Avioliiton epäonnistuminen on kuitenkin tänä päivänä suht tavallista.
Terveisin
Kuukausi sitten naimisiin ja avioehto on.
...tai siis lakimies ehdotti ensin, kun kerroin meneväni naimisiin.
Mitä menetettävää minulla oikeastaan on, ei kai raha ja omaisuus saa olla tärkeintä. Olen niin onnellinen ensimmäistä kertaa elämässäni ja minusta tuntuu, että ansaitsen tämän onnen. Vain yksi riita meillä on ollut, ja se koski tätä avioehtoa.
ensimmäisen riitaan niin ei hyvältä kuulosta.
Pidä pääsi, itse olet omaisuutesi hankkinut ja kyllä siitä hänellekin osansa tulee kun kanssasi yhteiseen elämään ryhtyy: hänhän pääsee nauttimaan valmiiksi hankitun omakotitalon ja kesämökin ihanuuksista.
Mies on vielä nuori ja saattaa siksi räpsähtää herkästi. Mikäli hänen loukkaantumisensa ei ota laantumisen merkkejä ei ehkä olekaan kyse aidosta rakkaudesta vaan vapaamatkustamisesta.
Oikeastaan olen perinyt kaiken, tosin ansaitsen lisää joka vuosi ja osakkeetkin tuottavat aika hyvin.
Oli meillä toinenkin riita, hän haluaisi että emme hankkisi vielä yhteistä lasta koska olemme olleet niin vähän aikaa yhdessä. Toisaalta minulla olisi jo hiukan kiire.
eikä saa olla tärkein asia.
Mutta elämä on joskus julmaa.
Avioliitot voivat päättyä ja tässä tapauksessa tuntuu, että asenne on epäilyttävä.
Riidalla halutaan painostaa sinua, ettei avioehtoa oteta. Mistä sen tietää, että viiden vuoden jälkeen hän haluaakin erota ja haluaa puolet omaisuudesta?
Vaikka onkin tunteiden vallassa ja haluaa hyvän olon jatkuvan, niin ei tarvitse olla sinisilmäinen.
Kuuntele ja toimi kuten lakimiehesi neuvoi.
Jos hän haluaa olla kanssasi, niin hän allekirjoittaa sopimuksen. Sehän on vain eron vuoksi.
tekisin avioehdon. Vaikka ei oo edes omaisuutta. Ehtona olis se että mitä on hommattu liiton ulkopuolella on kummankin omaa ja se mitä yhdessä ollessa on sitten yhteistä.
On ikävä puhua rahasta hänen kanssaan, kun hänellä ei ole ja minulla on. Tuntuu siltä, kuin halveksisin hänen köyhyyttään puhumalla rahasta.
Mihin minä rahojani säästän, tuskin löydän enää uutta rakkautta elämääni, hän tuli viime hetkellä.
tuntemisen jälkeen naimisiin... Ja toiseks tuli mieleen että onko mies suomalainen.
Muutenki, jo itteni takia mä haluaisin avioehdon. Ei pääsis mies sanomaan kertaakaan että menin naimisiin rahan takia.
Hän on Virosta.
Haluaisin pian naimisiin ja lapsen, tai kaksi.
ihmeessä ja tee niitä lapsia.
Toisaalta, lakimies tekee vaan työtään, minun elämästänihän tässä on kyse.
jos todella tätä kysyt, niin ikäeroahan teillä on, mutta jos synkkaa ja otat sen riskin, että mies lähtee ennenpitkää, koska haluaa perustaa perheen, niin mikä ettei.
Ja avioehto ehdottomasti. Mutta katsastakaa nyt ensin pari vuotta..sitten naimisiin. Mikä kiire teillä on avioitua?
...lapsen, ja haluaisin lapsen avioliitossa.
Hän on niin kokenut minuun verrattuna, tunnen itseni todella nuoreksi.
sillä miehet ovat vain varallisuuden perässä juoksevia SIKOJA!!!
Vaikka hän onkin vielä köyhä hän maksaa aina ravintolassa ruokamme ja halusi ehdottomasti maksaa konserttilippumme oopperaan.
Tosi noloahan se on, kun häntä luullaan pojakseni välillä.
omaa etuaan itsekeskeisesti ajava b-luokan playboy. Olen vain ohimenevän seksuaalisen hurmoksen vallassa entisen Berliinin muurin paksuisen immenkalvosi vihdoin murruttua.
ps. voisitko tarkemmin eritellä omaisuutesi arvoa;;;;----))))))
Mieheni on runollinen ja henkisesti hyvin kehittynyt, hän ei voisi koskaan kirjoittaa minulle noin brutaalia tekstiä. Pidämme molemmat samoista asioista, kirjallisuudesta, oopperasta, puutarhanhoidosta ja syvällisestä keskustelusta.
Omaisuutta minulla on riittämiin loppuelämäkseni, ja miehenikin loppuelämäksi, perillisestäni tulisi huomattavan rikas.
muru:D
Mutta katsele ja kuuntele rauhassa. Ole miehelle kuin ystävä ystävälle, emäntä koiralle, äiti eksyneelle ottopojalle tai kuuluisa filosofi vähemmän lahjaakkaalle oppilaalle.
Mutta älä missään tapauksessa rupea seksisuhteeseen tuon kukaties välimerellisen Costaksen kanssa, jonka lapsellinen ja villi luonne nyt on sinut, vaalean pohjolan naaraan häikäilemättömästi viekoitellut.
Tai jos hirveä vahinko on jo tapahtunut - sulje heti portti kosteaan Edeniin.
ps. Olen muuten itse saanut verojuristin koulutuksen Jerseysaarilla;;;---))):::DDD
...kun olin tätini kanssa iltaa viettämässä. Tätini on hiukan villiluonteinen, vaikka ikää on jo 79v hän halusi illalla ravintolaan.
Olisikohan minun pitänyt odottaa vihille asti ennenkuin antauduin hänelle, tosi rakkaus odottaa. Toisaalta haluaisin lapsen, en ole kertonut vielä miehelleni mutta kuukautiseni ovat hiukan myöhässä. Hän luulee minun syövän pillereitä.
menee koko ajan kertomuss.
Luulin, että olen yksin loppuelämäni.
merrassa.
Mutta vahinko on vielä korjattavissa, sillä ikäselläsi naisella on monasti kuukautiset enemmän tai vähemmän myöhässä - johtuu etanan vauhtia etenevistä kromosomeista:-)
Olenko koskaan kertonut Sinulle, että suoritin aikoinani myös lääketieteen tohtorin tutkinnon Nepalin valtion yliopistossa ollessani samalla siellä opettamassa vuorikiipeilyä Mount Everestillä ilman turvavälineitä::;;DD
Näen sieluni silmin (lähes) neitseellisen ahdinkosi ja kiimaiset hikipisarasi, jotka parhaillaan vuolaasti valuvat vulvastasi pakaravakoosi ja en voi muuta kuin lohduttaa sinua kertomalla, olet että saattanut joutua pahanlaatuisen ja viekkaan sosiopaatin ja tunteettoman huijarin avuttomaksi uhriksi.
Tätä et vielä tiedäkään: päätoimennani olen Scotland Yardissa komentajana::;;DDD
;;;---))))
...ja vihjailevaa, sanot armastani sosiopaatiksi, ihme ettet psykopaatiksi.
En todellakaan ole vielä vaihdevuosi-iässä, sukumme naiset ovat hedelmällisiä melkein kuusikymppisiksi. Enkä myöskään hikoile pyllyvakoon, miehet hikoilevat siihen suuntaan, olen huomannut. Tosin rakkaani ei hikoile laisinkaan, hän on erityisen hyväntuoksuinen mies. Nuoret miehet eivät hikoile niinkuin iäkkäämmät.
En tiennytkään että tällä palstalla on näin korkeasti koulutettuja henkilöitä ja noin vaarallisissa ammateissa.
kuten aina ennen kello kolmen teetä, pörssisivuille, mutta sattui pienen pieni onnettomuus.
Näet ylioppilaslakkini lipsahti silmillinen ollessani juuri ohjastamassa hopeista Jaguaariani Sofiankadulla ja kas: törmäsin liikenvalopylvääseen seurauksella että kojelaudalta tipahti lakikirjanpaksuinen ja -painoinen shekkivihkoni varpailleni ja ollessani huutamatta sietämättömästä tuskasta(omaan näet yli-inhimillisen itsehillinnän)timantisilla rubiineilla varustettu vasen käteni hipaisi näppäimistöä Suomi24 "miehen logiikka-sivuston" kohdalta ja tässä muru ollaan.
Vaistoan tekstistäsi, että olet paitsi hillitty ja pedantti luonteeltasi myös tosi porno pimu, jos joku koulutettu, pitkä ja lihaksikas kv. seikkailija kiihkosi sytyttää::DD
ps. Olenko koskaan kertonut Sinulle kalleimpana, että olessani aikoinani valtameripurjehtija, piti purtta pidentää, koska ruskettunut, pitkä, hikinen ja lihaksikas kehoni ei muuten jollaan sopinut;;DDD
...voikaan ihminen erehtyä toisen ihmisen luonteesta.
Vaitot ovat eläimellinen ominaisuus, ihmisellä on järki joka hallitsee kaikenmaailman vaistot.
On se niin pirullista että tuommostakin joku rakastaa;)
Minusta miehen on syytä saada kohtuullien korvaus (puolet omaisuudestasi), jos hän suostuu avioitumaan itseään puolta vanhemman naisen kannsa. Kaikki vähempi olisi sinulta melkoista saituutta.
Jos hän jakaa omaansa, niin kyllä sinun kohtuuden nimissä täytyy jakaa omaisuutesi.
Olenko mielstäsi liian vanha rakkaalleni? Olen odottanut rakkautta koko ikäni ja nyt kun vihdoinkin löysin sen, sanot että olen liian vanha?
Oletko sinä odottanut niinkuin minä?
Tulin tosi surulliseksi, kun sanot minua arvottomaksi.
Päinvastoin sanoin mielestäni aivan suoraan.
Minun elämäni on aina ollut liian lyhyt odotteluun. Mutta sinuna kyllä edelleenkin jatkaisin odottelua. Naiset kun elävät paljon pidempään kuin miehet. Erityisesti rikkaat vanhat piiat.
Arvottomaksi en sinua nimittänyt. Olethan koko omaisuutesi arvoinen.
...tuollaista tekstiä?
Luuletko todella, että rakkaus katsoo ikää ja omaisuutta?
Minä olen odottanut oikeaa, en ole hurvitellut kuten muut. Löysin ikäiseni ihmisen, vaikka ulkoisesti olenkin vanhempi.
Samanlaiset ja ikäset lapset leikkivät parhaiten yhdessä. Jep, ja suunnilleen yhtä varakkaat, yhtä koulutetut, samanlaisen kulttuuritaustan omaavat, samaa kieltä puhuvat jne... Usko pois, minä olen tämän alan erityisasiantuntija sattuneesta syystä.
Mutta hei oikeasti. Vaikka koko juttu on sateisen iltapäivän ratoksi naputeltu provo, niin spekuloin vähän. Lähes 50:n nainen tietänee, ettei raskaaksituloon tarvita avioliittoa sen enempää kuin avioehtoakaan. Eikä rakkauteen sen enempää. Paitsi tietysti hyötyliittoon, jota ilkeäkielisemmän tapaavat nimittää laillistetuksi huoraamiseksi.
Hän on paljon kokeneempi kuin minä, olen elänyt sojattua elämää, hän on selviytynyt jo 16-vuotiaasta itse.
Hän on opettanut minulle paljon tästä elämästä, ainoa meitä erottava tekijä on vain raha.
Olen edellisten kanssa samaa mieltä, uskon, että jollakin on vain tylsää ja siksi generoi moista puppua. Mutta valistetaas siti vähän. Voihan siitä jolle kulle olla myös hyötyä.
Ensiksi: Miksi mennä naimisiin kiireellä? Avioliittohan on nimenomaan juridinen sitoumus. Ja kun lakia lukee, huomaa, että rahasta ja omaisuudestahan siinä ensisijassa on kysymys. Avioliiton romanttinen puoli on vain ihmisten korvien välissä oleva tunne. Saman efektin saa aikaiseksi ilman liittoakin.
Toiseksi: Mies ei ole valmis tekemään kanssasi lapsia näin lyhyen tuntemisen jälkeen. Miten hän kuitenkin on valmis tekemään kanssasi loppu elämän sitoumuksen yhtä lyhyen tuntemisen jälkeen?
Kolmanneksi: Olet päälle nelikymppinen, kuinka pitkään oletat voivasi odottaa miehen halukkuutta isäksi?
Neljänneksi: Koska avioliiton solmiminen on ensisijassa juridinen sopimus omaisuutenne jakamisesta, miten avioehdon tekeminen poikkeaa tästä?
Viidenneksi: Jos kuitenkin päätät mennä naimisiin, ja päätät odottaa lapsenteolle sopivampaa ajankohtaa ja päätät olla tekemättä avioehtoa, on sinulla kuitenkin vielä yksi pelastautumisreitti:
Lyhytaikaisen avioliiton (lue: alle viisi vuotta) purkautuessa ositusta kohtuullistetaan. Näin ollen jos miehesi ei suostu siittämään sinulle lasta viiden vuoden sisällä, jää kiinni pettämisestä tai muuten paljastuu huijariksi, voit aina erota ennen tämän ajan täyttymistä ja saat pitää omaisuutesi.
Tätä ei kannata sen suuremmin mainostaa miehelle, vaan katsoa rauhassa mitä tuleman pitää. Harva ukko jaksaa viittä vuotta esittää ihannemiestä. Ja kokemuksesta voin kertoa, että yllätys on suuri, kun eron sattuessa joutuukin poistumaan pelipaikalta tyhjin käsin, kun ensin on ylläpitänyt kulisseja rahan kiilto silmissä. Juuri tällaisen uutisen kuulleen miehen ilmeen näkemisestä saatavaa tyydytystä ei voi rahalla mitata.
...kohtuullistamisesta lakimiehenikin puhui, mutta olin silloin niin vihainen, että en halunnut kuunnella.
Ei tässä muuta kiirettä ole, mutta halusin niin lapsen.
En tiedä uskoako tätä tarinaa vai ei, jotenkin vaikuttaa niin omituiselta...
Sinuna en menisi naimisiin tuossa tilanteessa, ellei mies suostu kirjoittamaan avioehtoa. Olette tunteneet toisenne niin vähän aikaa, joten sinuna en ottaisi riskiä että mies paljastuukin joksikin aivan muuksi kuin mitä väittää.
En halua kuulostaa kyyniseltä, mutta aina joskus kuulee tarinoita kuinka joku on tullut huijatuksi joten varmista ainakin se, ettei niin käy sinulle.
Niin ja rakkaus ei katso rahaan. Jos raha ei merkkaa miehellesi mitään, hän kirjoittaa avioehdon. Jos merkkaa, hän kuikuttelee ja vetoaa siihen, ettet muka rakasta häntä. Avioehto on pala paperia, jolla ei ole mitään merkitystä ellei eroa tule.
...loppuelämämme, se on kyllä totta.
Elämä on kummallista, myönnän sen. En uskoisi ellen eläisi.
teillä on kaikki hyvin.
Aina kannattaa kuitenkin varmistaa myös oma taloudellinen tilanne. Se ei ole itsekkyyttä, se on itsestään huolehtimista. Varmista siis, että jos joskus käy niin surullisesti että ajaudutte erillenne, et joudu kaiken surun keskellä miettimään myös taloudellisia ongelmia.
Oikeastaan minua huolestuttaa, voinko saada vielä lapsia.
Jos mies on ilmaissut halukkuutensa isäksi ja olette kumpikin lapsenhankinnan kannalla, niin tottakai voitte saada lapsia. Toki ikä tuo omat ongelmansa ja riskit ovat suuremmat, mutta kyllä lapsensaaminen ihan mahdollista on.
Itse pistäisin kuitenkin hiukan jäitä hattuun tuossa tilanteessa. Pari kuukautta on kovin lyhyt aika tuntea toinen ja lapsen hankkiminen on iso päätös. Haluaisin varmistua siitä, että lapsen isä on aidosti valmis siihen vastuuseen.
Hän saattaa luulla, että en saisi enää lapsia. Asia ei ole niin, tiedän sen.
Odotin vaan niin kauan ja olen jo malttamaton, ymmärräthän?
Oletko sinä koskaan odottanut rakkautta?
Olen odottanut rakkautta ja venyttänyt kärsivällisyyteni äärimmilleen, joten tiedän miltä se tuntuu.
Lapsenhankinta silti on niin iso asia, että sen kanssa ei kannata hötkyillä. Itsekin vauvakuumetta potevana ymmärrän kyllä täysin, että haluat lapsen, mutta älä hanki lasta millä keinoilla hyvänsä. Varmistu siitä, että mies tietää toiveesi ja halusi ja on samoilla linjoilla tästä.
Miksi muuten odotit niin kauan? Etkö löytänyt oikeanlaista miestä vai oliko jokin muu syynä?
Kotikasvatukseni oli melko ankara ja olen keskittynyt enemmän harrastuksiini ja kulttuuriin. Miehet eivät ole kiinnostaneet minua siinä mielessä, ehkä joku joskus, mutta ei vakavasti. Olen ajatellut, että elämä tuo eteeni jonkun jos on tuodakseen.
jos olet löytänyt sellaisen ihmisen elämääsi, jonka kanssa koet haluavasi viettää lopun elämää.
Olethan silti varovainen etkä hötkyile vaikka olet odottanutkin pitkään ja tunnet tarvetta mennä eteenpäin. Joskus rakastunut ihminen ei näe asioita sellaisina kuin ne ovat. En tarkoita tietenkään masentaa sinua, mutta toivon että itsesi takia olet varovainen ja pidät huolen myös itsestäsi rakkaudenhuumassa.
Olen ollut niin onnellinen, en ole koskaan eläessäni voinut tuntea tällaista tunnetta, näen yöllä unia hänen kauniista ruskettuneista vartalostaan ja ihanista käsistään, enkä unohda hänen kauniita silmiään, ne ovat kullanruskeat; kuparia ja iiriksen ympärillä sädekehä kultaa.
Rakkaus on ihmeellinen tunne, maailma on niin valoisa ja kaunis.
Sillähän siitä pääset.
Minulla ja vaimollani on ikäeroa 27 vuotta, olemme olleet naimisissa kaksi vuotta. Teimme tietenkin avioehdon eikä rakkaani vastustanut laisinkaan.
Meille on tulossa perheenlisäystä syskuussa.
Avioehto turvaa omaisuuden huijareiden varalle, sinuna olisin varovainen.
Nuori huijari vieh rahasi ja jäät itkemään kadonneita pennosiasi häväistynä.
Äijä kyllä vaikuttaa siltä että haluaisi päästä käsiksi rahoihisi. Tarjoaa ruoat ja huvitukset juuri siksi että luulisit asian olevan päin vastoin. Jos suuttuu avioehdosta niin ei ole kyllä naimisiinkaan silloin menemistä, ei ole puhtaat jauhot nimittäin pussissa.
Avioehto, ehdottomasti.
...ja taiteellinen nuori mies. Minäkin olen taiteellinen, hän runoilee ja minä laulan hänelle.
niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Rakkaus antaa ja saa, mutta ei se maalaisjärkeä kadota mihinkään.
Avioehto on siitä mielenkiintoinen, että sita voidaan tarkastella niin monelta näkökannalta ja mikä on sitten se oikea...ken siihen kykenee vastaamaan, löytyy teistä itsestänne.
Avioehtohan on kahden ihmisen välinen sopimus, joten mikä estää tekemästä siitä tilanteeseenne sopivan? Siihen voi kirjata juridisesti oikein sanankääntein, että jos mies karkaa, niin se ei saa mitään mukaan, mutta jos puoliso(mies) kuolee, niin omaiset eivät ole repimässä surun murtamalta mieheltä kotia kappaleiksi, vaan hänelle jää rakkaus puolisoon ja se, mikä oli hänen rakkaansa omaa.
Tosin, eihän teidän tarvitse eropykälää ottaa edes huomioon, kun aiotte olla loppuelämänne yhdessä, kuten yllä sanoit.
"Onko avioehto vain laskelmointia"
Vastaus: Ei ole, vaan se on maalaisjärkeä ja tervettä itsenäisyyttä molemmin puolin, tervettä epäitsekkyyttä molemmin puolin, sekä toisen ymmärtämistä erilaisessa elämäntilanteessa ja suhteen alkuasetelmissa.
Paljaan tullaan ja paljaana lähdetään, se on sitten toinen kysymys, kuka perii rahat. Ja siitä kai avioliitossa ja avioehdossa on oikeastaan kyse?
juridista ongelmaa ei ole olemassakaan, kun kerrot lakimiehellesi, että mitä haluatte ja hän kirjaa kyllä oikein asiat paperille.
Ongelma on siinä, että sinä ja mies ette ole vielä ilmeisesti löytäneet yhteistä näkemystä asiassa.
Haluaisin koko sydämestäni uskoa ja luottaa siihen, että hän nai minut pelkästää ja vain ja ainoastaan rakkaudesta, toisaalta epäilen joskus, ottaisiko hän minut, jos olisin köyhä?
Ja sitten kun hän ei halua kuullakaan avioehdosta. kun puhuin siitä hänelle, hän ei soittanut minulle kahteen päivään. Lähetin hänelle kalliin lahjan, jotta saisin hänet leppymään. Vasta kolmantena päivänä hän sitten lähetti tekstiviestin ja sanoi jo leppyneensä.
Toisaalta hänellä on kyllä suuria suunnitelmia ja bisnesideoita tulevaisuutemme varalle, olen jopa rahoittanut jo yhtä hänen hankettaan. Hän haluaa siis yrittää itse, eikä vain turvautua rahoihini.
...aloit vehtaamaan!
mee kuule oman ikäistes kanssa hiekkalaatikolle vehtaamaan, nuoret on nuoria varten
Hän kuulema pitää enemmän vanhemmista naisista, olemme kypsempia ja seesteisempiä.
Tuohon asenteeseen törmään joka paikassa, yrittäkää nyt jo ymmärtää, että rakkaus on hiukan sokea.
selluliittia
onks miehelläsi huono näkö
Katsot pelkästään ulkoiseen, et näe mitään sisäistä.
Jos se nuori mies välittää susta, silloin se ei paljoa välitä avioehdosta.
Niinpä niin:)
kiitos neuvosta:D
ei haise yhtään provolta. Myy omaisuutesi ja lähetä rahat minulle. Voitte aloittaa tasavertaiselta pohjalta ilman tällaisia tuskia.
solkenaan
kerran viikossa ja viikon kerrallaan
omaisuus on kastunut eikä kelpaa edes pakkohuutokauppaan
se on konkurssi;)