Minua edelleen ärsyttää kun eri painoluokille ei ole omia palstoja. Törmään tämän tästä näihin itkijöihin täällä jotka hysterioitsevat laihduttamisesta vaikka suoranaista ylipainoa ei olisi juurikaan,jollakin ei ehkä ollenkaan... tuskin tietävät todellisesta lihavuudesta mitään.
Suurpudottajana tunnen itseni niin eri aaltopituudella olevaksi, ja tätä eivät ne muutamien ylikilojen kanssa "kamppailevat" käsitä vaikka rautalangasta vääntäisin mallia.
Suurpudottajana tunnen itseni niin eri aaltopituudella olevaksi, ja tätä eivät ne muutamien ylikilojen kanssa "kamppailevat" käsitä vaikka rautalangasta vääntäisin mallia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
painoin reilusti 115 kg. nyt 90kg,,joo sen jo rupeaa huomaamaan,pikkasen helpompaa meno..nuo parin kolmen kilon kanssa painijat, meinaa välillä hymyilyttää...tietysti kova työ on saada parikin kiloa veks,varsinkin jos ei ole itsekuria.jos ei lähde viikossa vedetään sitten suruun pari pizzaa...
:D Aika heikkoa logiikkaa.
Eiköhän se itsekuri ole kuitenkin loppujen lopuksi suurempi niillä muutaman kilon pudottajilla kuin niillä jotka ovat vetäneet sitä pizzaa niin paljon että ovat lihottaneet itsensä 100-kiloisiksi.
Selkeästi ylipainoisena laihduttaminen on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Paino tippuu nopeammin, eikä tarvitse niin paljon huolehtia lihaksen menetyksestä (kehon mekanismit nimittäin ylipainoisella toimivat hiukan eri tavoin kuin normaalipainoisella). Lisäksi saa syödä enemmän ruokaa, jolloin ei tule niin helposti ravinnepuutoksia, kuin normaalipainoisella, joka laihtuakseen joutuu vetämään kalorinsaannin alas (koska peruskulutuskin on paljon alhaisempi kuin 40 kiloa painavammalla).
Puhukaa suurpudottajat asioista sitten kun olette kokeillut normaalipainoisena laihduttamista ensin. Todennäköisempää on se, että te ette tiedä mistä siinä on kyse. Kun taas jotkut norm.painoisista laihduttajista ovat hyvinkin voineet olla joskus suurpudottajia.
normaalipainoisen laihduttamisessa??
Koska ns. normaalipainoisellakin voi olla korkea rasvaprosentti, ja koska monien mielestä hyvännäköisessä kropassa on kohtuullisen alhainen rasvaprosentti esim. normaalilla naisella 20-22 on käsittääkseni usein mainittu ihanne, ja "mallimittoihin" haluaville se tavoite on vielä alhaisempi. Kehon koostumus kertoo enemmän totuutta kuin pelkkä BMI.
Itse olen yrittänyt tiputtaa 3 kg talvella opiskellessa tullutta ylipainoa, ja ei lähde helposti,kuukausi mennyt ja puoli kiloa lähtenyt. Kun syö kevyemmin, tulee tosi heikko olo, työni on raskasta ruumiillisesti, joten ei aivan ananaksella pärjää.
teen erittäin raskasta työtä,pakko on syödä reilusti,pitäis löytää juuri sopiva määrä,millä jaksaa ja myös vähän laihtuu.ei tosin ylipainoa ns.normaalipainoinen.
Turha alkaa itkemään siitä, että toisilla on enemmän laihdutettavaa kuin toisilla. Jos ei hermo kestä lukea muutaman kilon laihduttajien juttuja, niin eihän täällä ole pakko olla. Se, että itse olet suurpudottaja, on ehkäpä omaa syytäsi, vaikka toisilla on pudotettavaa vain muutama kilo, niin "henkiset" ongelmat voivat olla lähes samat, fyysiset ei niinkään.
Itelläni on vielä 40kg pudotettavaa, 14 nyt lähtenyt. Olen silti sitä mieltä, että jos tuntuu itsestä olevan 3kg liikaa, niin kannattaa pudottaa se pois heti eikä odottaa sen kertyvän 10 tai enemmäksi määräksi. Jos ei ole hyvä olo omassa nahkassa, niin tarvii tehdä jotain =)
Norsu tuossa ylempänä kirjoitti asiaa! Parempi laihdutella ne muutamat kilot pois aina kun niitä tuppaa kertymään, ettei "vahingossa" kilot kerry ja huomaakin eräänä päivänä olevansa selkeästi ylipainoinen. Melkeinpä sanoisin että tuollainen muutamien kilojen tiputtaminen on juurikin sitä painonhallintaa, eli tarkkaillaan omaa painoa ja jos se lähtee nousuun, pistetään jarrut päälle ja korjataan ruokatottumuksia ja tiputetaan ne pois.
Kun se olisikin ollut niin yksinkertaista. Ainaki mun kohdalla laihduttaminen ei vain onnistunut aikaisemmin eri syistä. Ja lihoin nopeasti, niin nopeasti yhdessä vaiheessa että ihan itsekin säikähdin sitä tahtia. Monia muitakin tekijöitä on, miksi se laihdutus ei heti onnistu...
On oikeastaan vain yksi syy: saamattomuus. Ei laihdutus ole mikään asia jonka eteen on aktiivisesti tehtävä työtä. Laihdutus on pieniä jokapäiväisiä arkisia asioita. Jos pystyt syömään, pystyt myös laihduttamaan. Liikunta ei ole välttämätön, jopa liikuntakyvytön voi laihtua jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Eihän se vaadi mitään, että jättää jonkun asian syömättä. Päinvastoin, laihduttaminen itseasiassa vaatii vähemmän kuin lihominen; kaikki se syöminenhän käy työstä.
Hyvä Suurpudottaja, oletkos miettinyt sitä, että jos sinulle hyvin käy niin voit itse olla joku päivä se, jolla on enää jäljellä parin kilon pudottaminen? Meinaatkos, että silloin sinun ei enää sovi tulla tänne asiasta keskustelemaan tai pyytämään vinkkejä? Etköhän sinäkin ole silloin jotensakin normaalipainoinen mutta haluat vielä viimeisen rutistuksen ja se ei sitten olekaan niin helppoa. Muista silloin, että oman periaatteesi mukaan tänne sinulla ei ole enää asiaa ettei muita nykyisen kaltaisiasi harmita ;o)
Miksei saisi haluta laihduttaa muutamaa kiloa .. onhan se parempi ettei ajaudu samaan ärsytystilaan missä sinä olet ilmeisesti painavampana .. jotkut havahtuu ajoissa..
Koska palsta tosiaan on yleistä laihdutuksesta, niin nyt on pistänyt silmään yksi juttu: Lähes aina syyllistetään reilusti ylipainoinen "saamattomaksi, pizzansyöjäksi, itsensä turvottajaksi, laiskaksi ahmatiksi" jne. välillä mitä loukkaavampia ilmaisuja.
Itse 30 kg ylipainoisena olen yrittänyt laihtua kolme vuotta. Ei ole onnistunut ENKÄ ollut itseni turvottaja vaan söin ihan terveellisesti.
Nopean lihomisen ja painonpudotuksen mahdottomuuden syyksi paljastui kilpirauhasen vajaatoiminta. Vasta kun kilppariarvot oli saatu kuntoon alkoi painokin laskea.
V***taa kun aina tosi-ylipainoisia haukutaan ja silti muutamien kilojen ylipainoon suhtaudutaan hyvinkin aggressiivisen intohimoisesti. Jokainen BMI yli 30 ei ole tosiaankaan itse aiheuttanut lihomistaan!!
Tämä kommentointi yhtenä esimerkkinä laajasta kirjosta.