Ex-mieheni jätti minut 10 vuoden avioliiton jälkeen noin vuosi sitten. Hän vain häipyi toisen naisen matkaan, eikä kummemmin pitänyt yhteyttä sen jälkeen. Laittoi itse avioeronkin vireille. Meillä oli avio-ehto ja asunto sekä auto olivat kokonaan minun nimissäni. Minä olin sen asunnon ja auton alunperin hankkinutkin ja hoidin asuntolainan sekä kaikki kulut.
Niinpä kuvittelin että se siitä sitten. Asunto oli minulle liian iso yksin asuttavaksi joten
puoli vuotta sitten myin sen ja vaihdoin pienempään, samalla asuntolainakin vähän pieneni.
Eilen tulikin sitten postissa jymy-yllätys: kirje asian-ajotoimistosta. Ex-mieheni oli laittanut asianajan perimään minulta 40000 Euroa! - otsikolla omaisuuden erottelu. Mukana oli laskelma jossa esitettiin kuinka avioliittomme aikana exän maksama osuus yhteisistä asumiskuluistamme nyt yhtäkkiä oikeuttaisi hänet tiettyyn omistusosuuteen entisestä kodistamme, ja hänelle kuuluisi mainittu osuus entisen asunnon myyntihinnasta. Samanlainen laskelma autosta, ja sille käytetylle vanhalle romulle (ei tosiaan mikään mersu) oli keksitty varsin hulppea arvo.
Mieheni maksoi minulle aikoinaan oman osuutensa asumiskuluista, puolet yhtiövastikkeista ja
asuntolainan lyhennyksistä. Raha-asioitaan hän ei kuitenkaan osannut ollenkaan hoitaa, omat
laskunsa olivat aina ulosotossa, ja kaiken ylimääräisen hän käytti omiin harrastuksiinsa. Minä sain aina maksaa kaikki laskut ja ostaa ruoan ym kotiin. Minusta oli vähintäänkin kohtuullista että hän edes jotenkin osallistui yhteiselämämme kuluihin, ei kait minun olisi aikuista työssäkäyvää miestä pitänyt elättää kuin jotain pikkulasta?
Ja nyt hänellä ja juristillaan on otsaa väittää että elämiseen ja asumiseen käytetyt rahat on
saatava takaisin!! Siis voiko tällaistakin tosiaan yrittää?
Entisen asunnon kauppakirjassa ja osakekirjassa on kuitenkin minun nimeni, eikä mitään sellaista
paperia tai edes suullistakaan sopimusta ole jolla exälle olisi syntynyt minkäänlaista
omistusoikeutta asuntoon. Ja meillä oli tosiaan avioehto. Itse exä ei halunut ottaa mitään
vastuuta asunnon asioiden hoitamisesta, hän oli siihen liian laiska ja saamaton.
Nyt on tietenkin pakkoa hankkia sitten oma lakimies hoitamaan tätä soppaa :-(
Niinpä kuvittelin että se siitä sitten. Asunto oli minulle liian iso yksin asuttavaksi joten
puoli vuotta sitten myin sen ja vaihdoin pienempään, samalla asuntolainakin vähän pieneni.
Eilen tulikin sitten postissa jymy-yllätys: kirje asian-ajotoimistosta. Ex-mieheni oli laittanut asianajan perimään minulta 40000 Euroa! - otsikolla omaisuuden erottelu. Mukana oli laskelma jossa esitettiin kuinka avioliittomme aikana exän maksama osuus yhteisistä asumiskuluistamme nyt yhtäkkiä oikeuttaisi hänet tiettyyn omistusosuuteen entisestä kodistamme, ja hänelle kuuluisi mainittu osuus entisen asunnon myyntihinnasta. Samanlainen laskelma autosta, ja sille käytetylle vanhalle romulle (ei tosiaan mikään mersu) oli keksitty varsin hulppea arvo.
Mieheni maksoi minulle aikoinaan oman osuutensa asumiskuluista, puolet yhtiövastikkeista ja
asuntolainan lyhennyksistä. Raha-asioitaan hän ei kuitenkaan osannut ollenkaan hoitaa, omat
laskunsa olivat aina ulosotossa, ja kaiken ylimääräisen hän käytti omiin harrastuksiinsa. Minä sain aina maksaa kaikki laskut ja ostaa ruoan ym kotiin. Minusta oli vähintäänkin kohtuullista että hän edes jotenkin osallistui yhteiselämämme kuluihin, ei kait minun olisi aikuista työssäkäyvää miestä pitänyt elättää kuin jotain pikkulasta?
Ja nyt hänellä ja juristillaan on otsaa väittää että elämiseen ja asumiseen käytetyt rahat on
saatava takaisin!! Siis voiko tällaistakin tosiaan yrittää?
Entisen asunnon kauppakirjassa ja osakekirjassa on kuitenkin minun nimeni, eikä mitään sellaista
paperia tai edes suullistakaan sopimusta ole jolla exälle olisi syntynyt minkäänlaista
omistusoikeutta asuntoon. Ja meillä oli tosiaan avioehto. Itse exä ei halunut ottaa mitään
vastuuta asunnon asioiden hoitamisesta, hän oli siihen liian laiska ja saamaton.
Nyt on tietenkin pakkoa hankkia sitten oma lakimies hoitamaan tätä soppaa :-(
Vastaukset 6
Vanhimmat
avioehdon pitäisi turvata sinun omaisuus ja jokaisella ihmisellä menee elämiseen ja asumiseen rahaa turha niitä on toiselta periä.
minä ja mieheni tehtiin avioehto. tila on miehen nimissä ja kysyin asianajaltani, että kannattaako minun auttaa miestäni lainan hoidossa. suora vastaus oli, että ei kannata. saa tietysti auttaa, se on itsestä kiinni, mutta ei kannata, koska tila on miehen nimissä, joten siis hänen omaisuutta. jos tulisi ero, en saisi mitään. joten suosittelen menemään sinne asianajajan luo.
"Mieheni maksoi minulle aikoinaan oman osuutensa asumiskuluista, puolet yhtiövastikkeista ja
asuntolainan lyhennyksistä"
Eli koska hän on lyhentänyt puolet asuntolainasta ja maksanut puolet yhtiövastikkeesta, hänelle toki kuuluu puolet asunnosta!
Useinhan yhtiövastike jää alle 200 euron kuukaudessa, joten tuolle en paljoa painoa laittaisi. Ellei mies ole osallistunut sähkölaskujen, sanomalehden tilausmaksun, vakuutusten jne jne kustannuksiin, on hän kuitannut omaa osuuttaan parin elämisen kuluista osallistumalla lainanhoitokuluihin. Tämän valossa katsoisin, ettei miehellä on oikeutta vaatia senttiäkään. Vai olisiko hänen pitänyt saada olla vapaamatkustaja taloudellisessa mielessä koko avioliiton ajan. Kyllä kummankin pitää osallistua yhteisen elämän rahoittamiseen, tavalla tai toiselle. Ellei osallistu päivittäisten kulujen kuten ruoan maksamiseen, maksaa sitten jotain muuta, vaikka lainaa.
mutta ei se läpi mene. Tietenkin joudut kinaamaan oikeuteen. Ehkä exäsi laskee sen varaan ettei sinulla
tänään ole varaa oikeuteen mennä. Jos et vie asiaa oikeuden eteen, menee exäsi vaatimus ilman vastaväitteitä läpi. Mutta mikäli kykenet oikeuteen asian viemään ei exällesi voi menestystä ennustaa.
Muista tietenkin ottaa kuitit mukaan.
Hei,
en usko että ex-miehelläsi on tässä mitään mahdollisuuksia, hän luultavasti koettaa vaan kepillä jäätä ja yrittää saada sinut maksamaan jotain sovinnolla.
Nyt sinun kannattaa mennä oikeusaputoimiston tai asianajajan puheille. Yleensä oikeusturvavakuutus ei kata avioeroon liittyviä riitoja, mutta siitäkin kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä. Asianajajan peruskartoituksen hinnalla saa jo lisää tietoa asiasta.
Mikäli exälle nyt jotain pitäisi maksaa, niin kirjallista sopimusta vastaan voisi ehkä ajatella jotain osaa siitä rahasta jolla hän maksoi asuntolainaasi. Onko sinulla jotain vastasaatavia, joilla voisit kattaa exän vaatimusta? Maksoitko yksin jotain sellaisia kuluja asoista, joita te molemmat hyödynsitte?
Lisäksi kannattaa tutustua myös avioliittolakiin, löytyy mm. finlexin sivuilta (ajantasainen lainsäädäntö).
Äijä yrittää kepillä jäätä. Usein asianajajan ilmestyminen kuvioihin pelästyttää, mutta ei kannata pelästyä. Usein avioehto kuitenkin rajaa omaisuuden siten, että avioliittoon mennessä oleva omaisuus säilyy omistuspohjan mukaan, mutta avioliiton aikana karttunut omaisuus pistetään puoliksi. Tätä vähän pelkään. Silloin äijälle on maksettava, jos ei ole mitään muuta näyttöä siitä, että sinä olet maksanut esim. lainat yms. asumiseen ja ruokaan kuluvat kustannukset. Lainojen lyhennykset näkyy tililtä samoin ruokaostokset. Jos tositteita ei ole, sinulla ei ole myöskään näyttöä, ja silloin ehkä joudut maksamaan.
Toisaalta, voisit vaatia vahingonkorvausta kokemastasi henkisestä kärsimyksestä, joka tilanne on aiheuttanut. Mitään muuta en keksi, mutta asianajaja kyllä keksii..ole huoleti.