- liikaa ?
- liian vähän ?
- liian vähän ?
Suojeletko lapsiasi
G..
14594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
määrin!
Ei ole lapsia, joten ei ole tuota ongelmaa.;)
sitten liian vähän. Aina sattuu ja tapahtuu.
mä kannatan kyl sitä et kantapään oppi on se paras oppi.
Jos muksu halus lapsena kiivetä tuolille, ni mä annoin sen kiivetä tuolille koska ajattelin, et jos se putoaa, niin oppiipahan olemaan kiipeämättä.:-)
Hyvin toimii tuo tapa. Virheistä ovat oppineet.
liian vähän mutta mutta kun ne isommat lapset ovat jo vuosia sanoneet tai välillä kiljuneet "ÄITII", niin on ollut pakko nieleskellä sanoja tai tunkea kädet selän taakse ettei liikaa puuttuis asioihin.
Mut ei meillä kuitenkaan ole mitään liesisuojuksia ollut ja aika vapaasti saaneet mennä ja kokeilla rajoja.
Ajattelen suojelevani sopivasti.. ehkä hieman sinne yli-puolelle kallistuneena. Kuitenkin parempi niin päin ku liian vähän.
ikäisiä lapsia sulla olikaan ja minkälaisia heistä on on hienoisessa ylisuojelussa tullut?
13v, 14v ja 17v. Kukaan ei polta eikä juo, ja koulussakin kuin myös muualla ovat kiltteinä. Käytöstavat on hienot ja puhetta ymmärretään ihan hienosti. Minä kun kiellän, selitän ja perustelen niin he ymmärtävät yskän jo siinä vaiheessa. Kukaan ei "kapinoi tyrannia" vastaan tms. Ihan mukavaa rauhaiseloa meillä on :)
ennenkuin tipahtaa.
Yks kaunis päivä huomaat kun ne on kaikki liittoutuneet sua vastaan ja punovat juonia sun pääsi menoksi. :D
Voi tapahtua mutta jos se olisi tuosta kiinni, niin olisi jo alkanut tapahtuun. Kahden murkkuikä tuli ja meni laimeana ohitse, eikä kolmaskaan mitenkään erikoisemmin revittele. Kyllä haasteellisemmat häiriköt olisi jo osoittanut ne piirteensä moneen kertaan.
Pääasia on etteivät ainakaan vielä ole, niin ei voida sanoa että johtuu kodista tai kasvatuksesta, ja kerkiävät kasvattaan järkeä päähänsä ennen kuin alkavat mitään duunaileenkaan. Pysyy vahingot pienenä, kun on ymmärrys jo mukana, ja se on tärkeintä :)
Olen ajatellut hoitaa hänet kotona noin 15-vuotiaaksi ja seurustelemaan saa ryhtyä vasta (ehkä) 20-vuotiaana.
niin isoja, että ne ei sellaista varsinaista suojelua enää kaipaa, fyysisesti ainakaan.
Mutta sikäli kuin muistan, niin pikkulapsina niitä tuli suojeltua just sopivasti: kumpikaan ei saanut pysyviä vammoja, mutta oppivat silti, mitä vaara tarkoittaa.
Psyykkisessä mielessä en varmaan ole osannut suojella riittävästi. Sielullisia vaaroja on kuitenkin hiton paljon vaikeempi nähdä. Molempia on sattunut sieluun enemmän kuin olisi ollut tarvis. Molemmat on silti tuntevia, herkkiä miehiä, joista olen ylpeä. Että ehkä ne on mun isyydestä jotenkin selvinneet ihan omin voimin.
Tiedätkö...
Minusta vanhempien (mielen)terveys, ympäristö ja kanssaihmiset tarvivat suojelua noilta mini-Kukkosilta. He pärjäävät omillaan oikein loistavasti. Tässä suhteessa siis keinot lasten ojentamiseen vaihtelevat välillä nuhtelu-liekinheitin asennevamman syvyyden ja lasten hankkimien asbesti-suojusten määrän mukaisesti suhteutettuna.
Joo. Isi on vähä väsyny. Kävin nukuttamassa perkeleet tänään. Yhtä hyvin olisin voinut iltapalan sijasta piikittää molempiin amfetamiini-vesikauhu-yhdistelmää tai ainakin suunnilleen sellaiseksis voisin kuvitella toiminnan äityvän.
Jumalauta. Se on niin itsestäänselvää. Mitään isyystestejä ei todellakaan tarvita. Ironiaa.
tsemppiä.
Kyllähän toi kuulostaa aika rajulta setiltä mitä sanot, mut onhan ne mukulat aika pomminkestäviä ainakin henkisesti. Ehkä se kasvattaakin, kun tarpeeksi hakataan päitä yhteen porukoiden kanssa.
Omalta osalta toivon suojelevani tarpeeksi mutten liikaa. Elämältä heitä ei kuitenkaan voi suojella eikä pidäkään. Itsekin on osattava puoliaan pitää. Toistaiseks on menny hyvin. Saa nähdä miten tilanne kehkeytyy.