Sallisitteko, tai onko moraalisesti edes oikein, että puolisonne olisi pettämisen jälkeen tekemisissä henkilön kanssa, jonka kanssa olisi aiemmin pettänyt sinua?
Puolisoni petti minua, se oli minulle kauhea shokki, enkä saanut totuutta alkuun puolisoltani vaan kuulin jostain muualta asiasta, puolisoni kertoi minulle alkuun vain puoli totuutta...vasta kaiken tultua ilmi, puolisoni myönsi loputkin, pääsimme asiasta kuitenkin ylitse mutta helppoa se ei ole vieläkään.
Nyt puolisoni on ollut tekemisissä tämän pettäjä-osapuolen kanssa, olkoon vaikka X.
Mitään ei kuulema ole tapahtunut, ovat vain sattumoisin nähneet koska on yhteisiä tuttavia, joiden luona ovat yhtäaikaa vierailleet....
Alkujaan puolisoni lupasi, ettei ole X:n kanssa enää misään tekemisissä, jos sillä vain saa todistettua minulle, ettei tapahtunut enää koskaan toistu, eikä hän olisi tehnyt mitään ellei olisi ollut humalassa...
Nyt siis ovat kuitenkin nähneet. En tiedä mitä ovat puhuneet tai muuta.
Puolisoni vähättelee koko asiaa ja kuittaa (vähättelee) asian niin, että "minkäs minä sille mahdan kun X on ollut siellä, en minä ole häntä sinne kutsunut".
Silti puoliso ei ole koskaan lähtenyt sieltä pois kun X on olut/tullut sinne...
Ei edes sen takia, että olisi osoittanut minulle, pitävänsä lupauksensa.
Harkitsen todella vakavissani eroa.
Pettämisen voin antaa anteeksi, mutta tämä menee liian pitkälle.
Asiasta ei voi keskustella. Puoliso suuttuu heti "pitääkö koko ajan epäillä", en vain ymmärrä, mikä pakko on olla samassa paikassa kuin tämä X, jos varsinkin ymmärtää miten se minua loukkaa ja saa epäillyksen siemenen kasvamaan??
Puolisoni petti minua, se oli minulle kauhea shokki, enkä saanut totuutta alkuun puolisoltani vaan kuulin jostain muualta asiasta, puolisoni kertoi minulle alkuun vain puoli totuutta...vasta kaiken tultua ilmi, puolisoni myönsi loputkin, pääsimme asiasta kuitenkin ylitse mutta helppoa se ei ole vieläkään.
Nyt puolisoni on ollut tekemisissä tämän pettäjä-osapuolen kanssa, olkoon vaikka X.
Mitään ei kuulema ole tapahtunut, ovat vain sattumoisin nähneet koska on yhteisiä tuttavia, joiden luona ovat yhtäaikaa vierailleet....
Alkujaan puolisoni lupasi, ettei ole X:n kanssa enää misään tekemisissä, jos sillä vain saa todistettua minulle, ettei tapahtunut enää koskaan toistu, eikä hän olisi tehnyt mitään ellei olisi ollut humalassa...
Nyt siis ovat kuitenkin nähneet. En tiedä mitä ovat puhuneet tai muuta.
Puolisoni vähättelee koko asiaa ja kuittaa (vähättelee) asian niin, että "minkäs minä sille mahdan kun X on ollut siellä, en minä ole häntä sinne kutsunut".
Silti puoliso ei ole koskaan lähtenyt sieltä pois kun X on olut/tullut sinne...
Ei edes sen takia, että olisi osoittanut minulle, pitävänsä lupauksensa.
Harkitsen todella vakavissani eroa.
Pettämisen voin antaa anteeksi, mutta tämä menee liian pitkälle.
Asiasta ei voi keskustella. Puoliso suuttuu heti "pitääkö koko ajan epäillä", en vain ymmärrä, mikä pakko on olla samassa paikassa kuin tämä X, jos varsinkin ymmärtää miten se minua loukkaa ja saa epäillyksen siemenen kasvamaan??
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pitääkö sinulta kerjätä seksiä ja hyväksyntää vai miksi puolisosi käy vieraissa?
Mitä se vieras ihminen antaa sellaista mitä sinulta ei saa.
Mieti sitä.
debiili kattonu ittees peiliin ja kenet siel oot nähny? jos noi on sun ainoot perusteet toisen pettämiseele, ni vedä kuule kulkuses naruun loppuelämäkses... LOL!
Eipä me miehet (tai naisetkaan) pettämään lähdetä, jos oma puoliso ei pihtaa.
"toisen vaimon kanssa ihanassa seksisuhteessa"
kertonut, miksi petti. Omaa hölmöyttään varmaankin.
Epäilijöille tiedoksi.
Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että itse olisin joku "pihtaaja". Ja kannattaisi varmaan (asian sivusta vastaajille) miettiä, miksi se puoliso "pihtaa", olisiko omassa käytöksessä parantamisen varaa, ennenkuin juostaan vieraisiin?
Parempi selvittää asiat.
Kiitoksia vastaajille.
En tiedä mitä tekisin. On sekainen olo.
Emme ole vielä keskustelleet asiasta enempää.
Minulle selvisi pettäminen toisen naisen soiton kautta. Asiaa on tässä vatkottu muutama viikko. Mieheni on lähtemässä pois.. Itse en halua, että kuitenkaan lähtisi. Olemme olleet yhdessä jo liki parikymmentä vuotta. Haluaisin aloittaa uudelta pohjalta, käydä asian läpi loppuun ja jatkaa.. En tiedä. Toisinaan tekee mieli huutaa, et suksi vi**uun äläkä katso taaksesi. Meillä on kuitenkin hyvin paljon menetettävää ja olen valmis antamaan anteeksi.. Lupasin jopa, ettei hänen tarvitse ystävyyttä siihen toiseen lopettaa, jos se vain pysyy ystävyytenä. Mieheni kyllä haluaisi jatkaa kanssani ystävänä, mutta en tiedä haluanko..
"Lupasin jopa, ettei hänen tarvitse ystävyyttä siihen toiseen lopettaa, jos se vain pysyy ystävyytenä. "
Älä ole lapsellinen hölmö!
Kyllä sinulla on nyt oikeus lyödä nyrkkiä pöytään. Et voi alkaa lattiamatoksi.
Ymmärrän hyvin tuntosi. On loukkaavaa, jos mies pettämisen jälkeen on jollain tavalla tekemisissä tämän kolmannen osapuolen kanssa, vaikka se olisi vain sattumanvaraista.
Viestistäsi näkyy kuitenkin oma luottamuspulasi. Oletko oikeasti antanut miehellesi anteeksi, ja voitko jatkossa luottaa häneen? Voitko elää tämän asian kanssa?
Luottamuspula voi saada aikaan sen, että ei näe enää metsää puilta, eli että tuijottaa jotain yksityiskohtaa, vaikka todellisuudessa ongelman ydin on koko ajan se, että on menettänyt luottamuksen toiseen kokonaan.
Oikea kysymys on, miksi sinä haluat edelleen olla tekemisissä pettäjän kanssa.
En sallisi. Ei ole moraalisesti oikein. Miehesi on itsekäs.
Todennäköisesti 95% varmuudella suhde jatkuu samaan malliin kuin ennenkin. Voi olla että miehesi hakee avioeroa ennen Sinua.
Parikymmentä vuotta on paljon, joillekin koko elämä - sinun elämä - ja sitä kautta ikuisuus. Nämä ovat kuitenkin kliseitä.
Jos sulla ei ole lapsia, joita ajatella niin kyllä nyt on se hetki irtaantua ja aloittaa uudelta pohjalta, vielä Se Oikea jossain odottaa...
jossain määrin voi toimia: otat ihan toisen asenteen, vaikkakin joutuisit näyttelemään. Sanot että toivot vain miehellesi parasta, eli jos hän haluaa olla tekemisissä tuon naisen kanssa ja mahdollisesti säätää jotain niin siitä vain. Sitä jota rakastaa, niin tälle haluaa myös onnea, eikös vaan?
Mutta kunnioituksesta sinua kohtaan sanokoot sen ensin sinulle, näin sinullekin jää valinnanvaraa, haluatko vai etkö olla mukana tuollaisessa. Eiköhän miehesi tajua tuosta, että kielletty hedelmä ei ollutkaan niin kiinnostava ja että sinä oikeasti et ajattele omistavasi häntä.
Miehesi haluaa selvästi seksisuhdetta tähän naiseen. Hän haluaa ja himoitsee naista. Ei hän muuten "hakeutuisi" samoihin tilaisuuksiin.
Omakohtaisesta kokemuksesta sanoisin, että suhde jatkuu jollain tasolla. Etenkin tuo, ettei asioista saa puhua viittaa siihen, että jotain salattavaa on. Onhan se niin kun asioista ei puhuta ne ikään kuin lakkaavat olemasta.
Mikäli koet, että tilanne on sietämätön sinun "pitää nostaa kissa pöydälle" ja vetää omat rajasi tähän. Monesti on vain laitettava toinen "seinää vasten", jotta ymmärtää tilanteen vakavuuden ja sen ettet sinä sitä siedä.
Minulla on myös pitkä suhde mieheni kanssa ja olen kokenut vastaavanlaista kuin sinäkin. Loppua ei suhteelle tullut ennenkuin sanoin, että haluan että erotaan. En enää kestä tätä "suhdesoppaa". Tällöin mies joutui valitsemaan sen mitä hän haluaa...kakkosen vai perheensä.
Luottamusta ei saada sanoilla vaan teoilla. Jos miehesi ei siihen kykene, lähde, ennenkuin huomaat menettäväsi jotain tärkeämpää, nimittäin itsesi. Minulle kävi näin ja siitä selviytyminen vie kauan. Se pieni hitunen on aina nakertamassa itsetuntoani.