Olen vasta tutustunut uuteen mieheen, jonka kanssa ollaan hyviä kavereita. tää mies ihan huvikseen kehuskelee mua, on tuonut kukkia, valittelee, et "huolto" ei pelaa kun mua ei ole ja muutenkin olis aina jotenkin pikkuisen liian avulias ja mukava kaveriksi mua kohtaan ja hirveästi antaa huomiota.
Minä en ole kiinnostunut hänestä sen enempää, mutta hänen kaverit vihjailee, et hän olis kiinnostunut kovasti musta. Olen kuitenkin käyttäytynyt niinkuin ennenkin, kaverina ottanut nuo vastaan ja muuta, koska ei mulla periaatteessa ole hänen suunnasta aihetta olettaa, että siinä olis jotain enemmänkin, jos ei ole, vai onko.
Mut kysymys, että onko tavallaan väärin ottaa vastaan näitä hänen kohteliaisuuksia, koska tavallaan olis kaverilta taas epäkohteliasta olla ottamatta. Miten mun tulis käyttäytyä, ettei hän ala olettaan meistä liikoja tai kohta sano, että mä olen antanut aihetta. Jossain vaiheessa otan asian puheeksi, jos näyttää siltä, mutta etten antaisi turhaa aihetta, koska hän nyt ehkä olettaa, et mä olen otettu noista kohteliaisuuksista ja et ne puris muhun.
Tähän mennessä mun logiikalla olen ollut sellainen kuin muillekkin, mutta ihastuneet miehet voi helposti tulkita väärin mut. En haluaisi joutua tilanteeseen, missä hän loukkaantuisi, tai joutuisin selittämään käytöstäni(?). Toisaalta ei mulla nyt ole mitään syytä olla epäkohteliaskaan kellekkään. Mitä miehet tästä tilanteesta tuumaisivat, mitäs tehdä, ottaako juttu puheeksi vai antaako ajan näyttää?
Minä en ole kiinnostunut hänestä sen enempää, mutta hänen kaverit vihjailee, et hän olis kiinnostunut kovasti musta. Olen kuitenkin käyttäytynyt niinkuin ennenkin, kaverina ottanut nuo vastaan ja muuta, koska ei mulla periaatteessa ole hänen suunnasta aihetta olettaa, että siinä olis jotain enemmänkin, jos ei ole, vai onko.
Mut kysymys, että onko tavallaan väärin ottaa vastaan näitä hänen kohteliaisuuksia, koska tavallaan olis kaverilta taas epäkohteliasta olla ottamatta. Miten mun tulis käyttäytyä, ettei hän ala olettaan meistä liikoja tai kohta sano, että mä olen antanut aihetta. Jossain vaiheessa otan asian puheeksi, jos näyttää siltä, mutta etten antaisi turhaa aihetta, koska hän nyt ehkä olettaa, et mä olen otettu noista kohteliaisuuksista ja et ne puris muhun.
Tähän mennessä mun logiikalla olen ollut sellainen kuin muillekkin, mutta ihastuneet miehet voi helposti tulkita väärin mut. En haluaisi joutua tilanteeseen, missä hän loukkaantuisi, tai joutuisin selittämään käytöstäni(?). Toisaalta ei mulla nyt ole mitään syytä olla epäkohteliaskaan kellekkään. Mitä miehet tästä tilanteesta tuumaisivat, mitäs tehdä, ottaako juttu puheeksi vai antaako ajan näyttää?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mies ei kehu huvikseen eikä varsinkaan tuo kukkia kavereilleen.
tosirakkaus jos kukkiakin kantelee..Sano vaan että kyllä.
tämänkin kaltaiset tilanteet.
älä anna ymmärtää. Sitä pitäis tehdä, mut teet ny mitä teet, ni sano suorat sanat, äläkä ainakaan luulottelua jatka.
yhdesti eräs kolmas tuttu mietti, et voiko olla vain täysin kavereita. Mä siihen sanoin tän miehen kuullen, että tottakai voi, ollaanhan mekin, että ei siinä mitään. Mutta en tiedä, käsittikö hän sitä. Varmaan sanon sitten suoraan hänelle ja hänen kavereille, että me ollaan kavereita ja jotenkin ilmasen, että mulla on tunteet jossain kaukana muualla.
on tulkinnut sua niin, että teillä voisi olla jotakin saumaa alkaa oleen muutakin kuin kamuja.
Mies ei tosiaan tuo kavereilleen kukkasia, ilman hyvää syytä (synttärit, valmistujaiset, tms.). Ja kaikki ei tuo edes silloinkaan.
Kyllä sun nyt täytyy tavalla tai toisella tehdä selväksi, että teistä ei tule paria. Varaudu vaan siihen, että ette ole sen jälkeen enää kamujakaan. Koita jotakin hienovaraista tapaa hoitaa homma.
Tuo kukkajuttu oli ikäänkuin huumorilla tehty juttu, vähän sellainen pelleily, mutta kuitenkin. niin voi olla, että toinen puoli totta. Kyllä mä uskon, ettei kaveruus siihen kaatuisi. Voihan sen sanoa nätistikkin. Ehkä siihen se voisi laimentua, et jos mulla olis joku mies, mutta ei se nyt siitä jäis kiinni, etten mä hänen kanssaan alkais millekkkän. Ja en mä mitenkään sitä sanomistakaan pelkäisi. Koska ei hänellä minusta ole mitään syytä olettaa muuta. Jos tunteita ei ole, ei niitä tule, ei vaikka olis mikä, ei sitä voi päättää, että ne tulis. Kyllä mä uskon, että hänkin ymmärtäis sen.
Mut sillähän siitä pääsis, että hän olis niin arka, ettei tota tilannetta pääsis sattumaankaan, että mitään selvittäisin. Mutta kurjaahan se tietty olis, et jos toinen kiertää ja kiertää eikä saa aikaiseks itekänä selvittää, niin ei sekään ole kivaa. Jos jatkuu, niin mä ´nostan kissa pöydälle.
jotakin sellaista tapaa, että mieskin voi säilyttää kasvonsa, siis jotenkin teet selväksi, että olet jostakusta muusta kiinnostunut, lainkaan ottamatta kantaa hänen mahdolliseen kiinnostukseen susta.
Onhan se sulle itelleskin turvallinen tapa varmistaa asia, jos oot sittenkin tulkinnu äijää väärin ja sillä ei olisi mitään aikeita sun suhteen.
aivan. no joo. tuo olis ehkä parempi. et tekis selväks ton tilanteen, ja voitais olla kuin ennenki. Ei se ainakaan tavallaan sit hänelle olis mitenkään nolo, vaikkei se musta muutenkaan mut kuitenkin. JA ettei olis niin, et ei hänelläkää olis sit ollut muuta mielessä et jos muut voi olla senkin käsittänyt väärin.
kiitos neuvosta.
Otat asian suoraan puheeksi. Sanot, että esim. kukkien tuominen ei mielestäsi kuulu ystävien väliseen suhteeseen. Ja sanot tietenkin suoraan että mitkä teidän välinne sun mielestäsi on. Miehet arvostaa suoraa puhetta. Mutta valitettavasti et luultavasti saa tästä tyypistä kaveria. Miehet on siinä mielessä munattomia, että pakit saatuaan suurin osa häviää kuin tuhka tuuleen. Ja jos oikein ikävästi käy saatatpa joutua kuulemaan huonoja juttuja itsestäsi selkäsi takana. Mutta se on vain kestettävä kuin nainen, sillä sun on pakko sanoa suoraan että sun mielestä olette vain kavereita (mikä on muuten tyhmästi sanottu, tuo "vain". Yleesä hyvät kaverit on kultaakin arvokkaampia ja kaveruussuhteet jatkuu vaikka läpi elämän toisin kuin parisuhteet!).
Ja miehet, yrittäkää parantaa tapanne. Kavereita voi olla myös naisten kanssa. Ja kavereita voi huomioida. Ällöttää tällä palstalla viljellyt stereotypiat siitä kuinka "tosimies" osoittaa tunteensa vain jos nainen kiinnostaa ja "tosimies" tuo kukkia vain kerran elämässä sille Oikealle... Yäk, yäk, yäk.
joo kai se sit pyykätään koko juttu selväks tässä. tuo kaverijuttu on sellainen vaan, että mä olen kerran mennyt hölmönä möläyttämään, että ollaan kavereita, kun olisin tarkottanut, että ollaan JOPA vähintään edes kavereita, ja olis halunnut enemmänkin. Ja toisaalta jos mä menen sanomaan, että ollaan kavereita, kun olis tarkotus ilmasta, että ollaan VAIN kavereita.
Eli ton pystyy ymmärtään kyllä ainakin kahdella lailla, koska minä olen sen ymmärtänyt ainakin eri tavalla joskus.
Eli kyllä tuo VAIN on vaan aika tärkeä sana muistaa. :) Mut jos hän häviää pois, niin häviää sitten. Eikä se häviä. Vähän aikaa voi nuupottaa jossain murjottamassa, mut ettii sitten jonku nätimmän, jota mulle ylpeenä esittelee. ;)
itteeni sen miehen asemaan, ni uskon et haluisin kuulla sulta itseltä sen et oot ihastunut toiseen mieheen kuin et kuulisi sen joltain toiselta tai tulisit vaan toisen miehen kanssa yllättäin vastaan. Se varmasti tuntuisi pahimmalta. Eli sama se miten asian kerrot, mut tärkeintä et kerrot sen itse. Ja jos kaveruuden haluat säilyttää niin kerrot senkin.
Toisaalta kun olette vasta hetken tunteneet niin musta tuntuu, et kaveruutenne ei kestä. Siihen kannattaa siis varautua. Eri asia, jos olisitte olleet jo kauan kavereita. Silloin se kaveruuskin olis jo sen verran arvokasta ja pysyvää, ettei lopahtaisi niin helposti.