...tapahtuu nykyisin vain yllättäen. Ei siinä pysty sanomaan muuta kuin "hei" vaikka mieli tekisi pysäyttää, katsoa silmiisi ja sanoa "olen ihastunut sinuun, ajattelen sinua koko ajan, tahdon sinut".
Meidän kohtaaminen
Liian hidas (m)
242871
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kyllä se siitä pikkuhiljaa valmistuu...
...enemmänkin alkaa kypsyä tähän mieltä kyykyttävään tunteiden patoon. Tosin hyvää kannattaa odottaa - ehkä.
Missä päin suomea on kohtaaminen liian hidasta? Anna tuntomerkkejä, että oikea henkilö voi siitä ymmärtää, jos on itse kyseessä. Sinun kannattaisi miehenä ottaa härkää sarvesta ja pyytää treffeille. Naiset vain edelleen odottavat miehen tekevän aloitteen, vaikka eletään 2000-lukua. Kai se äidin maidossa tämäkin piire kulkee sukupolvesta toiseen.
tältä vaalealta pääkaupunkiseudun naiselta myös rohkeutta. En vanhanaikaisuutta ;-)
Kyllä sinunkin pitää jotakin sen eteen tehdä eikä heittää palloa tälle naiselle, että aloite tulee häneltä. Voi olla, että aloitetta ei tule tekemään tämä nainen koskaan (mieti sitä), vaikka olisi kuinka kiinnostunut.
enää tämä mieskään,turha siinä
on mitään enää miettiä
saada elämänkumppaniksi isoissa asioissa aloitekykyinen nainen. Elämää on jo eletty sen verran, että omatkin aloitteet on tehty ja se maailma nähty.
...se nainen haluaa elämänkumppanikseen isoissa asioissa aloitekykyisen miehen? Itse tein eräälle miehelle jonkinlaisen aloitteentapaisen, ja vaikka hän ei vastauksestaan huolimatta sitten laittanutkaan palloa takaisin, pystyin jatkamaan elämääni ( haikeana tosin ) ja jopa katsomaan miestä silmiin... lykkyä!
ei riitä,pitää kysyä mennäänkö
teille vai meille,hölmö!
se menee. Molemmat haluavat parasta itselleen. Tässä näkökulmassa tuloksena onkin siis molempien tappio eli yhteistä tulevaisuutta ei ole.
en ymmärrä tuota vanhanaikaista käsitystä. Eletään 2000-luvulla ja naiset tekee saman kuin mies. Myös duunissa :=) Miksei aloitteissa. Nainen olen itse.
jos kaappaisin sinut syliin ja taivuttaisin alas suutelman kera, noinko pitäisi toimia;)
kiukuttelet täällä muille.
kun kertoo tunteistaan. Tekee sen tason aloitteen. Noi taivuttelut voin kyllä sitten hoitaa...
sekin aika kun ette enään kohtaakaan edes yllättäen.
päin peetä? enään enään
kirjoitan, enpäs ainakaan takerru pikkuseikkoihin niinkuin sinä.
tulee sekin raja vastaan tällä avautunisvauhdilla. Ei tässä kuitenkaan ikuisuuksia eletä.
itse kertonut tunteistasi hänelle?
koko keskustelussa on kysymys; kumpi aloittaa ;) Sen jälkeenhän loppuratkaisu tapahtuu aika nopeasti.
Eikä.............................
että tämänkin keskustelupalstan luetuimmat aiheet koskevat aloitteen tekemistä. Niinkuin tämäkin keskustelu. Analysoi vaikka itse. Tältäkin osin "Onni suosii rohkeaa" varsinkin rakkaudessa, jos uskaltaa olla aloitekykyinen.
luulen, että loppujen lopuksi on kysymys siitä, että pelkää nolaavansa itsensä ja "menettävänsä kasvonsa", jos tai kun saa pakit. Ja kuinka siinä tilanteessa sitten voi mennä töihinkään, kun tämä tunteiden kohde on siellä... Näin kai se menee, ainakin minulla ja niillä joiden kanssa asiasta olen jutellut.
luulen, että loppujen lopuksi on kysymys siitä, että pelkää nolaavansa itsensä ja "menettävänsä kasvonsa", jos tai kun saa pakit. Ja kuinka siinä tilanteessa sitten voi mennä töihinkään, kun tämä tunteiden kohde on siellä... Näin kai se menee, ainakin minulla ja niillä joiden kanssa asiasta olen jutellut. Harmi sinänsä, mutta kun tätä palstaa lukee, tulee sellainen tunne, ettei mitään kuulukaan tapahtua. Työpaikkaromanssit ovat yksi ihmiselämän ilmiö joka pyörii omalla painollaan ja palvelee ehkä ihan muuta tarkoitusta kuin pariutumista.