Sinkkuuden "syy"

Kysyvä.

Joku mies tuolla kirjoitti kuinka ensin ei onnistunut oikein seuranhaku, no kului jotakin päiviä ja se oikea tulikin vastaan.

Helppoa.

Kertokaa minulle se kosminen syy, tai uskonnollinen, tai mikä tahansa, MIKSI jotkut löytävät samassa sekunnissa oikean heti ja toiset eivät ehkä koskaan (ja puhutaan normaaleista ihmisistä ilman isompia vikoja).

?

Kiitos jos osaat vastata tähän asiaan, joka askarruttaa liikaa.

Miksi toisille kaikki on helppoa -kaikki onnistuu ja toiset taas painivat ongelmien kanssa tavallaan. Jos puhutaan siitä oikeasta eikä joku vaan jonka kanssa menee yhteen ollakseen suhteessa.

Aktiivisuus voi olla yksi asia, mutta vaikka joku olisi kuinka aktiivinen, se ei auta jos ei satu kohdalle. Tai jos ei ole resursseja kulkea paikasta toiseen. Tai jos löytyy, tulee ongelmia. Löytääkö täydellinen ihminen oikean heti? Onko ikisinkku tehnyt jotain pahaa ...aiemmassa elämässä jos sellaista on olemassakaan? Ei kai. Selittyykö asia sillä että joku osa "oikean" löytäneistä elää illuusiossa että on oikea?

Kaikilla ei yhtä helppoa, kuitenkaan, vaikka olisi asiat ja ulkomuodot ok. Yksin voi olla mukavaa, mutta keksikää joku tähän vastaus. Miksi oikean löytäminen on joillekin kuin "pala kakkua" - helppoa?

372

101186

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ap.

      Sekin on tiedossa että miehet ottavat helposti jonkun, että on joku, mutta tuskin ketä vaan. Naisista en osaa sanoa.

      • vähän sama

        vika,että otetaan kenen kans synkkaa,mut minä en vois ottaa pelkästään sen vuoksi jotain miestä,vaan täytyy olla lisäksi intohimo ja se on mun mielestä yksi suuri osa sitä koko asiaa,että rakkaus olisi täydellistä.

      • yhpanomies
        vähän sama kirjoitti:

        vika,että otetaan kenen kans synkkaa,mut minä en vois ottaa pelkästään sen vuoksi jotain miestä,vaan täytyy olla lisäksi intohimo ja se on mun mielestä yksi suuri osa sitä koko asiaa,että rakkaus olisi täydellistä.

        et ole "parisuhdeälykäs" vaan "parisuhdehaaveilija". Näiden kahden välillä on suurehko ero;)

      • älykäs???? :))))
        yhpanomies kirjoitti:

        et ole "parisuhdeälykäs" vaan "parisuhdehaaveilija". Näiden kahden välillä on suurehko ero;)

        kaikkea muuta,Jos liitto ei perustu rakkauteen tai
        täydelliseen intohimoon(jota voi kestää ikuisuuden,näin väitän,koska tiedän kokemuksesta)niin silloin se on järkiliitto,jossa toinen menee varmaan jossain vaiheessa katseleen mitä sieltä aidan toiselta puolen löytyy.Miksi sinä olet yh? minä myös.. mutta minä en siksi,että mut ois jätetty,enkä myöskään minä jättänyt.
        Kaitpa olen sitten se haaveilija.

      • ap.
        vähän sama kirjoitti:

        vika,että otetaan kenen kans synkkaa,mut minä en vois ottaa pelkästään sen vuoksi jotain miestä,vaan täytyy olla lisäksi intohimo ja se on mun mielestä yksi suuri osa sitä koko asiaa,että rakkaus olisi täydellistä.

        Minä taas puolestani en tunne enää suurta rakkautta, mutta jotakin, mutta sopiva henkilö ...

      • yhpanomies
        älykäs???? :)))) kirjoitti:

        kaikkea muuta,Jos liitto ei perustu rakkauteen tai
        täydelliseen intohimoon(jota voi kestää ikuisuuden,näin väitän,koska tiedän kokemuksesta)niin silloin se on järkiliitto,jossa toinen menee varmaan jossain vaiheessa katseleen mitä sieltä aidan toiselta puolen löytyy.Miksi sinä olet yh? minä myös.. mutta minä en siksi,että mut ois jätetty,enkä myöskään minä jättänyt.
        Kaitpa olen sitten se haaveilija.

        älykkäämpi. Lauseessa on niin paljon tosiasioiden vääristelyä, että ei voi muuta kuin nauraa.

        "Jos liitto ei perustu rakkauteen tai
        täydelliseen intohimoon(jota voi kestää ikuisuuden,näin väitän,koska tiedän kokemuksesta)niin silloin se on järkiliitto,jossa toinen menee varmaan jossain vaiheessa katseleen mitä sieltä aidan toiselta puolen löytyy."

      • suhde-äly
        yhpanomies kirjoitti:

        et ole "parisuhdeälykäs" vaan "parisuhdehaaveilija". Näiden kahden välillä on suurehko ero;)

        Oikein tieteellinen termikö tämä

        parisuhdeälykäs = ihminen joka pelkää olla yksin eikä tunne itseään ??

      • Tyyliin
        vähän sama kirjoitti:

        vika,että otetaan kenen kans synkkaa,mut minä en vois ottaa pelkästään sen vuoksi jotain miestä,vaan täytyy olla lisäksi intohimo ja se on mun mielestä yksi suuri osa sitä koko asiaa,että rakkaus olisi täydellistä.

        Eihän ketään voi ottaa! Sitä vaan alkaa viihtymään jonkun kanssa,toisen taas ei.Väkisin olemisesta ei mitään tule.Kyllä se intohimo haihtuu jossainvaiheessa kun tulee lapsia ja sairauksia,vanhat vanhemmat esim. ovat aikamoinen koettelemus molemmille.Täydellistä paria ei ole olemassakaan,väkisin tulee riitoja.Elämä on ylämäkeä ja taas alamäkeä.Meillä tulee 40 vuotta täyteen avioliittoa.Ei elämä ole "täydellisiä naisia" ym. filmihahmoja.Kaikille hyvää kesää ja parinhakua!

      • tosi pöhköä

        alkoi olemaan erään kanssa, että on vaan joku siinä vierellä. Tunteet ei kuulemma ole niin tulisia. Itse en ainakaan ottaisi, jos ei kolahda. Itse "löysin" semmoisen, jonka kanssa haluan elää koko loppuelämän. Nyt tuntuu niin siltä oikealta, että haluaisin elää kokoajan täysillä ja pelkään, että käy jotain ja toinen viedään minulta pois. Tämä taitaa olla sitä todellista rakkautta... *huaks* =)

      • onkokaan oikeaa olemassakaan
        yhpanomies kirjoitti:

        et ole "parisuhdeälykäs" vaan "parisuhdehaaveilija". Näiden kahden välillä on suurehko ero;)

        kovin olet ollut nokkelaa miestä, kun heitit älykkäästä ja haaveilijasta kommentit! Mutta oletko niin viisas, että edes osaat tarkentaa mistä on kyse. Mikä se ero on? Vai ajatteletko, että älykäs ei haaveile? Ja haaveilija ei ole älykäs? Tai jompi kumpi toimii ja jompi kumpi ei??? Aina, kun ei älykäskään etsimällä löydä, eikä haaveilija jää yksin. Annahan tulla tarkempaa selvitystä. Ei nokkeluuksia enempää kuitenkaan.

      • Varma nakki
        yhpanomies kirjoitti:

        älykkäämpi. Lauseessa on niin paljon tosiasioiden vääristelyä, että ei voi muuta kuin nauraa.

        "Jos liitto ei perustu rakkauteen tai
        täydelliseen intohimoon(jota voi kestää ikuisuuden,näin väitän,koska tiedän kokemuksesta)niin silloin se on järkiliitto,jossa toinen menee varmaan jossain vaiheessa katseleen mitä sieltä aidan toiselta puolen löytyy."

        http://www.julkkikset.fi/forum/index.php/board,256.0.html

        Tuolla on yksi Johanna, jonka treffihinta on HALPA.

      • yhpanomies
      • yhpanomies
        onkokaan oikeaa olemassakaan kirjoitti:

        kovin olet ollut nokkelaa miestä, kun heitit älykkäästä ja haaveilijasta kommentit! Mutta oletko niin viisas, että edes osaat tarkentaa mistä on kyse. Mikä se ero on? Vai ajatteletko, että älykäs ei haaveile? Ja haaveilija ei ole älykäs? Tai jompi kumpi toimii ja jompi kumpi ei??? Aina, kun ei älykäskään etsimällä löydä, eikä haaveilija jää yksin. Annahan tulla tarkempaa selvitystä. Ei nokkeluuksia enempää kuitenkaan.

        ..ensinnäkin, seksilogien mukaan länsimaiselle ihmiselle on n. 400 ns. "oikeaa". Eli niitä kyllä on - tosin laajala alueella.

        Hakuavaruus tietenkin laajenee, jos jakaa "oikean" a) fyysisesti oikeaan ja b) henkisesti "oikeaan". Eli tyytyy joko a) tai b) tapaukseen, mutta ei täysin oikeaan (joita n. 400=a and b).

        No, itte ottaisin mielummin b:stä kuin a:sta, jos "oikea" (eli n. 400) ei mahdollinen. Tällöin ollaa jo lähellä käsitettä "parisuhdeälykäs".

        "parisuhdeälykäs" tunnistaa mahdollisuuden pariutumiseen, ja tunnistaa omat sekä toisen heikkoudet, mutta myös vahvuudet. "parisuhdeälykäs" tunnistaa siis elämän realiteetit eikä haaveile olemattomista, vaan tarttuu hetkeen.

        "parisuhdeälykäs" on käytännössä hieman joustava ja kykenee pariutumaan hirttäytymättä se ainoa "oikea" haaveiluun. Toisaaltaan "parisuhdeälykäs" ei ala kehittelemään epätoivoisia viritelmiä ja pitää oman vaatimustasonsa omiin ominaisuuksiin nähden kohtuullisena (vrt MA-teoria).

        No, käytännössä "parisuhdeälykäs" usein löytää sen "oikean", koska alunperin hakuavaruus ei ollut liian tiukka. Nimittäin, liian tiukka hakuavaruus pudottaa suurella todennäköisyydellä myös ne ns. "oikeat".

        "parisuhdeälykäs" ei myöskään pelkää ns. varattuun sekaantumista. Jos on itse pariutunut "parisuhdeäykäs" pystyy tarvittaessa siirtymään lähemmäksi sitä "oikeaa" pariutumalla" uuden kummppanin kanssa, joka voi myös olla ns varattu.

        Eli, "parisuhdeälykäs" tuntee itsensä ja tunnistaa toisen omiaisuuksia, eikä ole sidottu moraalisiin "en sekaannu vartuun" kahleisiin. "parisuhdeälykäs" on älykkyyden kokonaisvaltainen muoto. "parisuhdeälykäs" on myös seksuaalisesti riittävän aktiivinen ollakseen parisuhtessa.

      • palatable
        yhpanomies kirjoitti:

        ..ensinnäkin, seksilogien mukaan länsimaiselle ihmiselle on n. 400 ns. "oikeaa". Eli niitä kyllä on - tosin laajala alueella.

        Hakuavaruus tietenkin laajenee, jos jakaa "oikean" a) fyysisesti oikeaan ja b) henkisesti "oikeaan". Eli tyytyy joko a) tai b) tapaukseen, mutta ei täysin oikeaan (joita n. 400=a and b).

        No, itte ottaisin mielummin b:stä kuin a:sta, jos "oikea" (eli n. 400) ei mahdollinen. Tällöin ollaa jo lähellä käsitettä "parisuhdeälykäs".

        "parisuhdeälykäs" tunnistaa mahdollisuuden pariutumiseen, ja tunnistaa omat sekä toisen heikkoudet, mutta myös vahvuudet. "parisuhdeälykäs" tunnistaa siis elämän realiteetit eikä haaveile olemattomista, vaan tarttuu hetkeen.

        "parisuhdeälykäs" on käytännössä hieman joustava ja kykenee pariutumaan hirttäytymättä se ainoa "oikea" haaveiluun. Toisaaltaan "parisuhdeälykäs" ei ala kehittelemään epätoivoisia viritelmiä ja pitää oman vaatimustasonsa omiin ominaisuuksiin nähden kohtuullisena (vrt MA-teoria).

        No, käytännössä "parisuhdeälykäs" usein löytää sen "oikean", koska alunperin hakuavaruus ei ollut liian tiukka. Nimittäin, liian tiukka hakuavaruus pudottaa suurella todennäköisyydellä myös ne ns. "oikeat".

        "parisuhdeälykäs" ei myöskään pelkää ns. varattuun sekaantumista. Jos on itse pariutunut "parisuhdeäykäs" pystyy tarvittaessa siirtymään lähemmäksi sitä "oikeaa" pariutumalla" uuden kummppanin kanssa, joka voi myös olla ns varattu.

        Eli, "parisuhdeälykäs" tuntee itsensä ja tunnistaa toisen omiaisuuksia, eikä ole sidottu moraalisiin "en sekaannu vartuun" kahleisiin. "parisuhdeälykäs" on älykkyyden kokonaisvaltainen muoto. "parisuhdeälykäs" on myös seksuaalisesti riittävän aktiivinen ollakseen parisuhtessa.

        Joo o Wau! Menipäs tieteellisex ja vaikeekx.
        Taidanpa tyytyä tähän sinkkuuteen.

      • Hmh-realismia
        palatable kirjoitti:

        Joo o Wau! Menipäs tieteellisex ja vaikeekx.
        Taidanpa tyytyä tähän sinkkuuteen.

        Tuo panomiehen puhehan on hyvin arkirealistista. Ei voi kovin tieteelliseKSi syyttää... Hommassa on kyse oman potentiaalin ymmärtämisestä ja tietystä suhteellisuuden tajusta... Liiallisia odotuksiakaan on turha asettaa vaikka olisikin tietoinen siitä mitä haluaa... Kun tietää mitä haluaa voi välttää sokkona sohimisen ja monen huonon suhteen.

        Ei täydellistä parisuhdetta tai kumppania ole. Hyviä on.

      • ugly girl

        ihan todella moni miespuolinen tuttava/frendi roikkuu jonkun täysin karmeen/epäsopivan eukon kaa vaan ja ainoastaan siksi että pitää olla joku. Kyseiset ihmiset ovat säälittäviä mielestäni, yksin olo ei aina ole upeaa jne mutta ennemmin yksin kun yksin "suhteessa"..

      • Nimetön
        yhpanomies kirjoitti:

        älykkäämpi. Lauseessa on niin paljon tosiasioiden vääristelyä, että ei voi muuta kuin nauraa.

        "Jos liitto ei perustu rakkauteen tai
        täydelliseen intohimoon(jota voi kestää ikuisuuden,näin väitän,koska tiedän kokemuksesta)niin silloin se on järkiliitto,jossa toinen menee varmaan jossain vaiheessa katseleen mitä sieltä aidan toiselta puolen löytyy."

        En edes tiedä miksi vaivaiduin tähänkään asti lukemaan. Parempi yksin kuin ikuisessa sonassa. Eli liito perustuu rakkauteen ja intohimoon. On turha olla vain olemisen ilosta jonkun kanssa.

      • yhpanomies
        palatable kirjoitti:

        Joo o Wau! Menipäs tieteellisex ja vaikeekx.
        Taidanpa tyytyä tähän sinkkuuteen.

        "parisuhdeälykkäs" pariutuu luonnostaan;)

        PS
        Olet muuten ihan kivan näköinen.. tai oikeammin seksikkään näköinen.. ääh ööh, rehellisesti sanottuna pursut seksuaalisuutta..

      • yhpanomies
        Nimetön kirjoitti:

        En edes tiedä miksi vaivaiduin tähänkään asti lukemaan. Parempi yksin kuin ikuisessa sonassa. Eli liito perustuu rakkauteen ja intohimoon. On turha olla vain olemisen ilosta jonkun kanssa.

        ..tiellä kohti "parisuhdeälykkyyttä".

      • KARI VAAHTERA
        yhpanomies kirjoitti:

        tykkään kuitenkin nuoremmista, ja älykkäämmistä naisista.

        VEDÄ JÄTKÄ KÄTEES.

      • Melamiinisoiro
        ugly girl kirjoitti:

        ihan todella moni miespuolinen tuttava/frendi roikkuu jonkun täysin karmeen/epäsopivan eukon kaa vaan ja ainoastaan siksi että pitää olla joku. Kyseiset ihmiset ovat säälittäviä mielestäni, yksin olo ei aina ole upeaa jne mutta ennemmin yksin kun yksin "suhteessa"..

        Tuo on naisten hommaa tuo.

      • sonassa liito
        Nimetön kirjoitti:

        En edes tiedä miksi vaivaiduin tähänkään asti lukemaan. Parempi yksin kuin ikuisessa sonassa. Eli liito perustuu rakkauteen ja intohimoon. On turha olla vain olemisen ilosta jonkun kanssa.

        oikein on? Tarkenna vähän.

      • mahdollista löytää
        yhpanomies kirjoitti:

        ..ensinnäkin, seksilogien mukaan länsimaiselle ihmiselle on n. 400 ns. "oikeaa". Eli niitä kyllä on - tosin laajala alueella.

        Hakuavaruus tietenkin laajenee, jos jakaa "oikean" a) fyysisesti oikeaan ja b) henkisesti "oikeaan". Eli tyytyy joko a) tai b) tapaukseen, mutta ei täysin oikeaan (joita n. 400=a and b).

        No, itte ottaisin mielummin b:stä kuin a:sta, jos "oikea" (eli n. 400) ei mahdollinen. Tällöin ollaa jo lähellä käsitettä "parisuhdeälykäs".

        "parisuhdeälykäs" tunnistaa mahdollisuuden pariutumiseen, ja tunnistaa omat sekä toisen heikkoudet, mutta myös vahvuudet. "parisuhdeälykäs" tunnistaa siis elämän realiteetit eikä haaveile olemattomista, vaan tarttuu hetkeen.

        "parisuhdeälykäs" on käytännössä hieman joustava ja kykenee pariutumaan hirttäytymättä se ainoa "oikea" haaveiluun. Toisaaltaan "parisuhdeälykäs" ei ala kehittelemään epätoivoisia viritelmiä ja pitää oman vaatimustasonsa omiin ominaisuuksiin nähden kohtuullisena (vrt MA-teoria).

        No, käytännössä "parisuhdeälykäs" usein löytää sen "oikean", koska alunperin hakuavaruus ei ollut liian tiukka. Nimittäin, liian tiukka hakuavaruus pudottaa suurella todennäköisyydellä myös ne ns. "oikeat".

        "parisuhdeälykäs" ei myöskään pelkää ns. varattuun sekaantumista. Jos on itse pariutunut "parisuhdeäykäs" pystyy tarvittaessa siirtymään lähemmäksi sitä "oikeaa" pariutumalla" uuden kummppanin kanssa, joka voi myös olla ns varattu.

        Eli, "parisuhdeälykäs" tuntee itsensä ja tunnistaa toisen omiaisuuksia, eikä ole sidottu moraalisiin "en sekaannu vartuun" kahleisiin. "parisuhdeälykäs" on älykkyyden kokonaisvaltainen muoto. "parisuhdeälykäs" on myös seksuaalisesti riittävän aktiivinen ollakseen parisuhtessa.

        sitä oikeaa. On vain mahdollista löytää sellainen ihminen, jonka kansssa on valmis rakentamaan tyydyttävän liiton. Ei se toinen puolisko ole mikään paketti, jonka löytää, ja sitten tulee molemmat onnelliseksi.

      • olemassa paljon
        ugly girl kirjoitti:

        ihan todella moni miespuolinen tuttava/frendi roikkuu jonkun täysin karmeen/epäsopivan eukon kaa vaan ja ainoastaan siksi että pitää olla joku. Kyseiset ihmiset ovat säälittäviä mielestäni, yksin olo ei aina ole upeaa jne mutta ennemmin yksin kun yksin "suhteessa"..

        miehiä, jotka eivät yksin selviä arkipäivän rutiineista.

    • yhpanomies

      ns. "parisuhdeälykkäitä".

      • brkl

        parisuhdevajukki. Siinäpä mulle diagnoosi.

      • kuitenkin,

        että ovat tyhmiä ja eivät ajattele muulla kuin alapäällään!

        Hypitään kukasta kukkaan ja levitetään tauteja jokapuolella!

        Näin se tyhmyys korostuu ja luulevat itsestään liikoja. Sanoisin, että epävakaita persoonia he ovat! Joilta jäänyt lapsuudessa jotakin saamatta!

    • -ukko-

      Tietysti, taas kerran, kaikki on yksilökohtaista. Mutta minä luulen, että ainakin tämmönen asia vaikuttaa:
      Niillä, jotka löytävät, ei ole mitään erityistä ennakkokuvitelmaa siitä, mitä pitäisi löytää. Semmoinen asenne pitää potentiaalisten kumppanien määrän mahdollisimman suurena.
      Siihen liittyy sellainen avaramielinen ja positiivinen katsanto, että ei ole olemassa eritasoisia ihmisiä ja kaikki ovat kivoja, kunnes toisin ilmenee.

      Näilläkään konsteilla "se oikea" ei löydy hetkessä, vaan elämään sisältyy kaikenlaisia parisuhdeongelmia, yksinäisyyttä ja ällöjä tyyppejä, joista on päästävä eroon.

      Tää nyt on vaan yksi näkökulma asiaan. Mutta oman ja tuttavien elämän perusteella se näyttäs olevan noin. En oo koskaan kuullu kenenkään muun kuin parin ikisinkun kertovan, mikä kaikki vastakkaisessa sukupuolessa mättää ja ärsyttää - ärsyttää niin, ettei niistä ole kumppaneiksi.

      Tää ATM-juttu mikä täällä velloo, on varmaan asia erikseen, enkä ota siihen kantaa.

      • mieltä...

        Munkin mielestä iki- tai lähes ikisinkut valittaa mahdollisista kumppaniehdokkaista ja etsii vikoja huomattavan paljon enemmän kuin ne, jotka löytää ihan kivoja suhteita, pysyviäkin. Sitten kun itse ei suunnilleen huomaakaan mitään vikoja, kun on jo "myöhäistä" eli kun on jo suhteessa tämän tyypin kanssa:). Tuntuu ihan naurettavalta, kun monet sinkut miettivät, että "voi voi, kun se syö salaattia niin vähän, niin ei tästä varmaan mitään tule".

      • vastaa taas:)
        mieltä... kirjoitti:

        Munkin mielestä iki- tai lähes ikisinkut valittaa mahdollisista kumppaniehdokkaista ja etsii vikoja huomattavan paljon enemmän kuin ne, jotka löytää ihan kivoja suhteita, pysyviäkin. Sitten kun itse ei suunnilleen huomaakaan mitään vikoja, kun on jo "myöhäistä" eli kun on jo suhteessa tämän tyypin kanssa:). Tuntuu ihan naurettavalta, kun monet sinkut miettivät, että "voi voi, kun se syö salaattia niin vähän, niin ei tästä varmaan mitään tule".

        Se on sun käsitys asiasta,mut jos toisesta todella pitää ja aidosti,niin ei mun mielestä haittaa vaikka se seisos käsillä ja piereskelis,tai vaikka ei söis sitä salaattia yhtään (ite syön) syököön vaikka läskiä (niin teki ex-mieheni)ei väliä.En ole löytänyt ketään,enkä kyllä ole etsinytkään en edes vikoja...mutta yhden suloisen olen tavannut(olkoon vaikka vikojakin)ottaisin heti,jos ois vapaa.

      • ap.

        Jonkinlainen kuvitelma mitä haluaa on joillakin, vaikka onkin avarakatseinen tavallaan...

      • Niin...
        vastaa taas:) kirjoitti:

        Se on sun käsitys asiasta,mut jos toisesta todella pitää ja aidosti,niin ei mun mielestä haittaa vaikka se seisos käsillä ja piereskelis,tai vaikka ei söis sitä salaattia yhtään (ite syön) syököön vaikka läskiä (niin teki ex-mieheni)ei väliä.En ole löytänyt ketään,enkä kyllä ole etsinytkään en edes vikoja...mutta yhden suloisen olen tavannut(olkoon vaikka vikojakin)ottaisin heti,jos ois vapaa.

        juuri noin sen tarkoitinkin eli mua naurattaa, kun eihän sillä todellakaan ole mitään väliä syökö salaattia vai ei, jos on ihastunut ja oikeesti kiinnostunut!

      • yhpanomies
        vastaa taas:) kirjoitti:

        Se on sun käsitys asiasta,mut jos toisesta todella pitää ja aidosti,niin ei mun mielestä haittaa vaikka se seisos käsillä ja piereskelis,tai vaikka ei söis sitä salaattia yhtään (ite syön) syököön vaikka läskiä (niin teki ex-mieheni)ei väliä.En ole löytänyt ketään,enkä kyllä ole etsinytkään en edes vikoja...mutta yhden suloisen olen tavannut(olkoon vaikka vikojakin)ottaisin heti,jos ois vapaa.

        "varattu". Kaikki ovat vapaita tekemään ihmissuhdepäätöksiä. Ei ketään voi "varata", eli ole vapaa käymään kiinni;)

      • -ukko-
        ap. kirjoitti:

        Jonkinlainen kuvitelma mitä haluaa on joillakin, vaikka onkin avarakatseinen tavallaan...

        Kaikilla on jonkinlainen kuvitelma. Mutta ihminen on sen verran monipuolinen otus, että sitä ei kannata jättää tutkimatta, vaikka se ei päälle päin olekaan kuvitelman mukainen. Aina löytää toisesta ihmisestä sellaisia ylläreitä, joita ei osannut kuvitella: hyviä tai pahoja.
        Samoin, toisen ihmisen kautta oppii itsestäänkin uusia asioita: et tiedä, mistä pidät ennen kuin joku muu sen sulle näyttää. Tää voi kuulostaa ylevältä höpinältä, mutta on se totta. Ei me tiedetä, mistä kaikesta me voidaan pitää, ennen kuin kokeillaan. Se kuva "oikeasta" muuttuu sitä mukaa, kun antaa erilaisten naisten sitä kuvaa muokata.

      • ap.
        -ukko- kirjoitti:

        Kaikilla on jonkinlainen kuvitelma. Mutta ihminen on sen verran monipuolinen otus, että sitä ei kannata jättää tutkimatta, vaikka se ei päälle päin olekaan kuvitelman mukainen. Aina löytää toisesta ihmisestä sellaisia ylläreitä, joita ei osannut kuvitella: hyviä tai pahoja.
        Samoin, toisen ihmisen kautta oppii itsestäänkin uusia asioita: et tiedä, mistä pidät ennen kuin joku muu sen sulle näyttää. Tää voi kuulostaa ylevältä höpinältä, mutta on se totta. Ei me tiedetä, mistä kaikesta me voidaan pitää, ennen kuin kokeillaan. Se kuva "oikeasta" muuttuu sitä mukaa, kun antaa erilaisten naisten sitä kuvaa muokata.

        "kun antaa erilaisten naisten sitä kuvaa muokata." Omalla kohdallani miesten, koska olen nainen. =)

      • -ukko-
        ap. kirjoitti:

        "kun antaa erilaisten naisten sitä kuvaa muokata." Omalla kohdallani miesten, koska olen nainen. =)

        Juuri niin.

      • Aishana
        yhpanomies kirjoitti:

        "varattu". Kaikki ovat vapaita tekemään ihmissuhdepäätöksiä. Ei ketään voi "varata", eli ole vapaa käymään kiinni;)

        Miusta taas on hyvä, jos sinkut jättää varatut rauhaan. Mutta mutta... ehkä se raja kulkee siinä onko naimisissa. Eikös seurusteluaika ole vielä sitä, kun toiseen tutustutaan... Siitä on suhkot helppo erota, jos näyttää, ettei tämä toimi millään. Eli vetäisin kyllä rajan ehdottomasti siihen, onko naimisissa. Voihan sitä kokeilla varattua, lähtisikö matkaan. Eri asia millaiset on sitten tämän uuden suhteen onnistumismahdollisuudet (tarkoitan sitä, että tämä ei ole mikään paras mahdollinen alku suhteelle...).

        Mutta ainakin minun ystävälle kävi hyvin, kun löysi mieleisensä miehen. Mies oli silloin huonossa suhteessa, jossa mikään ei oikein toiminut. Sitten mies ja ystäväni ihastuivat toisiinsa ja aloittivat suhteen. Tietenkin mies erosi tästä toisesta seurustelukumppanistaan. Nyt ovat olleet jo joitakin vuosia yhdessä naimisissa ja lapsikin on. :)

      • Werttiina

        Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei "se oikea" hakemalla löydy! Jos hakemalla hakee, silloin rima on niin korkealla unelmien miehen/naisen hakemisessa, ettei tavallinen ihminen enää kelpaakaan. Itselleni on jokaisessa suhteessa käynyt niin, että juuri kun on tyytyväinen ja oppinut olemaan itsekseen eikä edes sinäänsä halua parisuhteeseen,mukava ihminen on ilmestynyt melkeinpä kirjaimellisesti nurkan takaa. Ja henkilökohtaisesti itselläni ainakin parisuhteistani useampi on alkanut ystävyydestä. Kuten nykyinen parisuhteenikin, josta olen sitä mieltä, että nyt olen löytänyt sen itselleni Oikean. Yli kymmenen vuotta ja useampi huono parisuhde-kokemus siihen meni -mutta myös jokunen hyväkin =)

      • kkristian

        avoimin silmin kun elää elämäänsä eikä etsi epätoivoisesti, niin varmasti kolahtaa ennenpitkää. monella toiveet on sellaisia, et semmosta ihmistä ei oo kuin saduissa.

      • ole...
        yhpanomies kirjoitti:

        "varattu". Kaikki ovat vapaita tekemään ihmissuhdepäätöksiä. Ei ketään voi "varata", eli ole vapaa käymään kiinni;)

        moraaliälykäs...

      • hyvä ukko

        Avoin mieli, itsetuntemus ja kyky kohdata ovat avain siihen, että KYKENEE edes kohtaamaan ja tutustumaan ihmisiin.

        Enkä tarkoita mitään tyhmää aivotonta juoksemista sinne tänne, vaan aidosti kiinnostusta ihmisiä kohtaan.

        Hyvä ukko, suhun olisi kiva tutustua ;)

      • yhpanomies
        Aishana kirjoitti:

        Miusta taas on hyvä, jos sinkut jättää varatut rauhaan. Mutta mutta... ehkä se raja kulkee siinä onko naimisissa. Eikös seurusteluaika ole vielä sitä, kun toiseen tutustutaan... Siitä on suhkot helppo erota, jos näyttää, ettei tämä toimi millään. Eli vetäisin kyllä rajan ehdottomasti siihen, onko naimisissa. Voihan sitä kokeilla varattua, lähtisikö matkaan. Eri asia millaiset on sitten tämän uuden suhteen onnistumismahdollisuudet (tarkoitan sitä, että tämä ei ole mikään paras mahdollinen alku suhteelle...).

        Mutta ainakin minun ystävälle kävi hyvin, kun löysi mieleisensä miehen. Mies oli silloin huonossa suhteessa, jossa mikään ei oikein toiminut. Sitten mies ja ystäväni ihastuivat toisiinsa ja aloittivat suhteen. Tietenkin mies erosi tästä toisesta seurustelukumppanistaan. Nyt ovat olleet jo joitakin vuosia yhdessä naimisissa ja lapsikin on. :)

        kai pariutuneet saa kuitenkin iskeä sinkkuja;) Kaikkien ns. "moraaliälykkäiden" kannattaa tutustua avioerotilastoihin ja miettiä mistä on kysymys.

      • Nimetön
        ole... kirjoitti:

        moraaliälykäs...

        aivans, eli eiköhän tuo nimimerkkikin kerro kaiken tuosta yhpanomiehestä. Moraali on häilyvä niin sodassa kuin rakkaudessa, kehen sattuu ja mitenkä paljon. Älykkyys ei vaan mene käsi kädessä moraalin tahi empatian kanssa :/ ikäwä kyllä...

      • yhpanomies
        Nimetön kirjoitti:

        aivans, eli eiköhän tuo nimimerkkikin kerro kaiken tuosta yhpanomiehestä. Moraali on häilyvä niin sodassa kuin rakkaudessa, kehen sattuu ja mitenkä paljon. Älykkyys ei vaan mene käsi kädessä moraalin tahi empatian kanssa :/ ikäwä kyllä...

        ovat merkki heikkoista älynlahjoista;)

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali

      • tulisi kuitenkin olla
        yhpanomies kirjoitti:

        "varattu". Kaikki ovat vapaita tekemään ihmissuhdepäätöksiä. Ei ketään voi "varata", eli ole vapaa käymään kiinni;)

        jonkinlaista vastuuta ja sitoutuneisuutta valitsemaansa tiehen. Valitettavan paljon lapset kärsivät ikuisteinivanhempien (todellista ikää katsomatta)itsekkäistä valinnoista.

        Lapsella on oikeus vanhempiinsa.

      • Tunneälykäs tyytyväinen
        yhpanomies kirjoitti:

        ovat merkki heikkoista älynlahjoista;)

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali

        Se on taitolaji tuo ihmissuhde. Toiset onnistuvat, toiset eivät. Toisen ihmisen kunnioitus on mielestäni tärkeintä parisuhteessa.

      • -ukko-
        hyvä ukko kirjoitti:

        Avoin mieli, itsetuntemus ja kyky kohdata ovat avain siihen, että KYKENEE edes kohtaamaan ja tutustumaan ihmisiin.

        Enkä tarkoita mitään tyhmää aivotonta juoksemista sinne tänne, vaan aidosti kiinnostusta ihmisiä kohtaan.

        Hyvä ukko, suhun olisi kiva tutustua ;)

        mun puheet asiasta jotakuinkin järkeviksi.

        ...Samaan aikaan tuo yhpanomies saa monet hiiltymään...

        Mun mielestä me oikeastaan puhutaan melkein samasta asiasta - minä puhun vaan vähän neutraalimmin ja yhpanomies provosoivammin.

      • yhpanomies
        tulisi kuitenkin olla kirjoitti:

        jonkinlaista vastuuta ja sitoutuneisuutta valitsemaansa tiehen. Valitettavan paljon lapset kärsivät ikuisteinivanhempien (todellista ikää katsomatta)itsekkäistä valinnoista.

        Lapsella on oikeus vanhempiinsa.

        sitoutumisen avioliittoon olevan n. 70% prosenttista.

        http://www.stat.fi/til/ssaaty/2007/ssaaty_2007_2008-05-14_tie_001_fi.html

      • järkipuhetta
        yhpanomies kirjoitti:

        ovat merkki heikkoista älynlahjoista;)

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali

        yhpanomiehelle suurkiitokset ja -kunnioitukset. Tämän pidemmälle viestiketjua lukematta (koska alkaa jo mennä ruikuttamisen puolelle) haluan sanoa, että olisitte tyytyväisiä, kun joku kerrankin sanoo tähänkin asiaan mielipiteensä (ja totuuden) suoraan. Suotta siellä sievistelette ja moralisoitte, tilaisuus tekee varkaan ennen pitkää lähes jokaisesta. Nauttikaa sinä päivänä, kun oma tilaisuutenne tulee ja tyytykää osaanne, jos ette osaa sitä tilaisuuttanne käyttää. yhpanomies, oot ihq=)

      • yhpanomies
        järkipuhetta kirjoitti:

        yhpanomiehelle suurkiitokset ja -kunnioitukset. Tämän pidemmälle viestiketjua lukematta (koska alkaa jo mennä ruikuttamisen puolelle) haluan sanoa, että olisitte tyytyväisiä, kun joku kerrankin sanoo tähänkin asiaan mielipiteensä (ja totuuden) suoraan. Suotta siellä sievistelette ja moralisoitte, tilaisuus tekee varkaan ennen pitkää lähes jokaisesta. Nauttikaa sinä päivänä, kun oma tilaisuutenne tulee ja tyytykää osaanne, jos ette osaa sitä tilaisuuttanne käyttää. yhpanomies, oot ihq=)

        ..kehitin juuri sinua kohtaan ihastumiseen liittyviä tunteita;)

        No, henkilönä ymmärrän, että eihän tästä "nettiromanssista" mitään tule;)

        Tärkeintä on kuitenkin se, että on vilpittömästi avoin ottamaan vastaan pariutumis-tilanteen herkät signaalit - kun sellainen on käsillä. Se hetki on usein lyhyt ja vaatii toimintaa.

        Eikä se mitään haittaa, vaikka pariutuminen ei tälläkertaa onnistunutkaan. Aina tulee uusia kertoja. Eli kuuluu ainakin jossain määrin ekstroverttiys ja positiivisyys.

      • oli kyse sen
        Tunneälykäs tyytyväinen kirjoitti:

        Se on taitolaji tuo ihmissuhde. Toiset onnistuvat, toiset eivät. Toisen ihmisen kunnioitus on mielestäni tärkeintä parisuhteessa.

        löytämisestä ja parisuhteen alkamisesta kuin 30v:n taipaleesta. Hieno juttu sinänsä että on kestänyt, onnea teille molemmille!

      • SSRI

        sinulta -ukko-! Sanoitpa sen asian ytimen tuossa selkokielellä. Kiitos siitä!

    • Serpico

      läheskään kaikilla ole se ette löydä. Osa ei halua, osa ei voi sitoutua.

      Mutta kysyitkin itse asiassa sitä mikä on löytämisen syy. Lähdetäänkö ajattelemaan asiaa lopusta alkuun? Kun olet löytänyt jonkun, et enää (toivottavasti) etsi. Kun et etsi, sinulla on joku. Etsiminen sisältää epäonnistumisen siemenen. Koska onnistumisia ei ole takana, on mielessä epävarmuus: onnistuminen on mahdollista kuten epäonnistuminenkin, mutta jälkimmäinen näyttää todennäköisemmältä. Epäonnistuminen ruokkii uutta epäonnistumista. Lisätään siis yritystä. Kova yritys yhdistettynä odotukseen epäonnistua näkyy ulospäin todella voimakkaasti. Siinä yksi syy. Vähäinen yritys yhdistettynä vahvaan omakuvaan näkyy sekin ulos, vetovoimana. Löytyy vaikka kuinka monia jotka elämä on yllättänyt juuri silloin kun he ovat lopettaneet yrittämästä.

      • ap.

        Suhdehalukkuus näkyy kaiketi kilometrien päähän heh.

        Jos etsii harvoja (siis yhtä), niitä kohtaa harvemmin.

      • individni

        Ei oikeaa ole olemassakaan, on vain halu ja mahdollisuus.

        Parhaimmat treffit ovatkin olleet sellaiset että ollaan menty pelaamaan ja tehty jotain muuta kuin tuijoteltu vain kahvikupin ääressä toisiamme.

      • halausta kaipaan

        Miten voi lopettaa etsimästä? Olen eronnut jokunen aika sitten ja tuntuu ettei sopivaa ukkoa maassa olekaan. Yritän ajatella, että kyllä se sieltä tulee kun on tullakseen..kuitenkin alitajuisesti ajattelen koko ajan milloinkas SE OIKEA sitten elämääni astuukaan..olen positiivinen, iloinen ja nätti typykkä, mutta mikä mättää kun ei tunnu irtoavan edes treffikaveria? yhden illan jutut eivät anna mitään..

      • Serpico
        halausta kaipaan kirjoitti:

        Miten voi lopettaa etsimästä? Olen eronnut jokunen aika sitten ja tuntuu ettei sopivaa ukkoa maassa olekaan. Yritän ajatella, että kyllä se sieltä tulee kun on tullakseen..kuitenkin alitajuisesti ajattelen koko ajan milloinkas SE OIKEA sitten elämääni astuukaan..olen positiivinen, iloinen ja nätti typykkä, mutta mikä mättää kun ei tunnu irtoavan edes treffikaveria? yhden illan jutut eivät anna mitään..

        Enpä tiedä itsekään mikä on kohtaloni. En jaksa välittää. Mutta tuossa mitä sanoin halusin sanoa vain että huolehtiminen ei ole hyvä juttu. Liika yritys näkyy päälle. Huono juttu se on etenkin miehen kohdalla, naisesta en osaa sanoa. Jotkut luopuvat toivosta... tai ehkä eivät toivosta, mutta aktiivisuudesta ja sitten yhtäkkiä sitä ollaankin parisuhteessa. Tällaisia tunnen. Mutta eihän sitä tiedä...

    • ...

      ehkä valmiita parisuhteeseen ja suhtautuvat muihin sopivan avoimesti ja positiivisesti. Samalla he tietävät suunnilleen mitä itse haluavat niin, että eivät ole niin epätoivoisia, että vastakappaleelle tulee sellainen olo, että mikä tahansa kelpaa...ts. että hänessä ei ole mitään erityistä tälle ihmiselle.

      Sanot: "Selittyykö asia sillä että joku osa "oikean" löytäneistä elää illuusiossa että on oikea?"

      Tuo nyt on puutaheinää. Se "oikea" on tunne asiaankuuluvan ihmisen päässä. Jos se tunne on siellä, toinen on "oikea". Ei siinä oikeudessa ole kyse mistään toisen ominaisuusluetteloista vaan omista tunteista.

      • ap.

        Voi olla avoin ja positiivinen, mutta entä jos ei käy koskaan missään jossa tapaa ihmisiä, tai jos käy niin ei näy sopivia. On kriteereitä, haluaa tietynlaisen, muuten on yksin. Ja nyt ollaan kehäkolmosen ulkopuolella.

        Ihmiset istuvat autossa paljon, jotkut eivät juuri jalkaudu edes.

      • melinda
        ap. kirjoitti:

        Voi olla avoin ja positiivinen, mutta entä jos ei käy koskaan missään jossa tapaa ihmisiä, tai jos käy niin ei näy sopivia. On kriteereitä, haluaa tietynlaisen, muuten on yksin. Ja nyt ollaan kehäkolmosen ulkopuolella.

        Ihmiset istuvat autossa paljon, jotkut eivät juuri jalkaudu edes.

        Tjaa. No minä löysin sen oikean täältä netistä tuosta treffit osiosta. Tiesin, mitä halusin ja olin avoin, enkä tyrmännyt ketään heti. Tunnustelin, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta ja sieltä se sitten löytyi. Täydellinen vastakappale. Ei olisi uskonut, mutta niin siinä kävi. Avainsanoja siis lienee: avoimuus, ennakkoluulottomuus, positiivisuus, itsetuntemus, huumorimieli ja kuitenkin tosissaan olo.

      • liian pitkä
        melinda kirjoitti:

        Tjaa. No minä löysin sen oikean täältä netistä tuosta treffit osiosta. Tiesin, mitä halusin ja olin avoin, enkä tyrmännyt ketään heti. Tunnustelin, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta ja sieltä se sitten löytyi. Täydellinen vastakappale. Ei olisi uskonut, mutta niin siinä kävi. Avainsanoja siis lienee: avoimuus, ennakkoluulottomuus, positiivisuus, itsetuntemus, huumorimieli ja kuitenkin tosissaan olo.

        oon liian pitkä, lyhyitä ihania miehiä löytyis mutta häpeen sellasen kans näyttäytyy...harmi, pitkät miehet varattuja, tai sit hirvitävän rumia vapaat...heh heh ennen oon sinkkuna.

      • et pura
        liian pitkä kirjoitti:

        oon liian pitkä, lyhyitä ihania miehiä löytyis mutta häpeen sellasen kans näyttäytyy...harmi, pitkät miehet varattuja, tai sit hirvitävän rumia vapaat...heh heh ennen oon sinkkuna.

        Toivottavasti et pura vihaasi lyhyisiin naisiin joilla on pitkä mies. Olen itse ihan onnettoman lyhyt, mutta kaikki mieheni ovat olleet aina 185-198 cm. Sen vuoksi saan välillä julmia katseita teiltä pitkiltä naisilta.

      • erinomaisen hyvin...

        ...sanottu!

      • suklaavanilija
        melinda kirjoitti:

        Tjaa. No minä löysin sen oikean täältä netistä tuosta treffit osiosta. Tiesin, mitä halusin ja olin avoin, enkä tyrmännyt ketään heti. Tunnustelin, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta ja sieltä se sitten löytyi. Täydellinen vastakappale. Ei olisi uskonut, mutta niin siinä kävi. Avainsanoja siis lienee: avoimuus, ennakkoluulottomuus, positiivisuus, itsetuntemus, huumorimieli ja kuitenkin tosissaan olo.

        Olen myös löytänyt 24:n treffeiltä mukavan mies-ystävän. Sellaisen puhuvan ja pussaavan miehen.
        Oikea ihminen on itsekullekin sellainen henkilö, jonka kanssa tuntuu hyvältä olla yhdessä. Eipä taida elämässä olla kaikilla enää vain yhtä oikeaa. Siispä eläkäämme ja nauttikaamme elämästä. Kiitokset kivasta ja toimivasta treffi-palstasta!!!

      • rohkeus
        melinda kirjoitti:

        Tjaa. No minä löysin sen oikean täältä netistä tuosta treffit osiosta. Tiesin, mitä halusin ja olin avoin, enkä tyrmännyt ketään heti. Tunnustelin, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta ja sieltä se sitten löytyi. Täydellinen vastakappale. Ei olisi uskonut, mutta niin siinä kävi. Avainsanoja siis lienee: avoimuus, ennakkoluulottomuus, positiivisuus, itsetuntemus, huumorimieli ja kuitenkin tosissaan olo.

        ja NUORUUS. Niillä se oikea löytyy, treffeiltäkin

      • ehafrh
        liian pitkä kirjoitti:

        oon liian pitkä, lyhyitä ihania miehiä löytyis mutta häpeen sellasen kans näyttäytyy...harmi, pitkät miehet varattuja, tai sit hirvitävän rumia vapaat...heh heh ennen oon sinkkuna.

        no onko ihme? maailmassa jossa ulkonäkö ja fyrkka meinaa enemmä ku ihminen ite nii ei oo ihme et on sinkkuja nii paljo :D

      • SixVarattu
        liian pitkä kirjoitti:

        oon liian pitkä, lyhyitä ihania miehiä löytyis mutta häpeen sellasen kans näyttäytyy...harmi, pitkät miehet varattuja, tai sit hirvitävän rumia vapaat...heh heh ennen oon sinkkuna.

        ...pinna.

      • on aika järjetöntä.
        et pura kirjoitti:

        Toivottavasti et pura vihaasi lyhyisiin naisiin joilla on pitkä mies. Olen itse ihan onnettoman lyhyt, mutta kaikki mieheni ovat olleet aina 185-198 cm. Sen vuoksi saan välillä julmia katseita teiltä pitkiltä naisilta.

        Miksi jotkut mimmit, jotka ovat metrikuusikymmentäsenttisiä, haluavat yli 180 cm pituisia miehiä? Jos oletuksena on, että nainen haluaa itseään pidemmän, niin eikö kannattaisi valikoida siitä 160-170 senttisten joukosta, koska siellä on todellisia helmiä ja vielä itseään pidempiä, koska nämä eivät kelpaa pidemmille naisille hyvin.

        En ole nyt kateellinen nainen vaan 185 cm pitkä hyvännäköinen mies. Eli se ei ole minulta mitenkään pois, että naiset pitävät itseään pidemmistä. Lähinnä minun käy vain sääliksi Pekka Pätkiä, jotka eivät kelpaa hyvännäköisille taskuvenuksille pituutensa vuoksi.

      • joku
        on aika järjetöntä. kirjoitti:

        Miksi jotkut mimmit, jotka ovat metrikuusikymmentäsenttisiä, haluavat yli 180 cm pituisia miehiä? Jos oletuksena on, että nainen haluaa itseään pidemmän, niin eikö kannattaisi valikoida siitä 160-170 senttisten joukosta, koska siellä on todellisia helmiä ja vielä itseään pidempiä, koska nämä eivät kelpaa pidemmille naisille hyvin.

        En ole nyt kateellinen nainen vaan 185 cm pitkä hyvännäköinen mies. Eli se ei ole minulta mitenkään pois, että naiset pitävät itseään pidemmistä. Lähinnä minun käy vain sääliksi Pekka Pätkiä, jotka eivät kelpaa hyvännäköisille taskuvenuksille pituutensa vuoksi.

        Mitä merkitystä, että onko pitempi vai ei. Jos tyyppi on muuten hyvä, niin itselleni ei pituus ainakaan merkitse yhtään mitään,

      • aika järjetön...
        on aika järjetöntä. kirjoitti:

        Miksi jotkut mimmit, jotka ovat metrikuusikymmentäsenttisiä, haluavat yli 180 cm pituisia miehiä? Jos oletuksena on, että nainen haluaa itseään pidemmän, niin eikö kannattaisi valikoida siitä 160-170 senttisten joukosta, koska siellä on todellisia helmiä ja vielä itseään pidempiä, koska nämä eivät kelpaa pidemmille naisille hyvin.

        En ole nyt kateellinen nainen vaan 185 cm pitkä hyvännäköinen mies. Eli se ei ole minulta mitenkään pois, että naiset pitävät itseään pidemmistä. Lähinnä minun käy vain sääliksi Pekka Pätkiä, jotka eivät kelpaa hyvännäköisille taskuvenuksille pituutensa vuoksi.

        Valkkaa sinä vain naisesi niistä pitkistä yksilöistä. Saattaa vain tuolla asenteella mennä se ihanin ihminen ohitse. Minä en miestäni sen takia jätä, että hän sattui syntymään pitkäksi. Ihminen nyt sattuu olemaan muutakin, kuin vain senttejä sinne tai tänne tai muita ulkoisia avuja.

      • 167 cm nainen
        on aika järjetöntä. kirjoitti:

        Miksi jotkut mimmit, jotka ovat metrikuusikymmentäsenttisiä, haluavat yli 180 cm pituisia miehiä? Jos oletuksena on, että nainen haluaa itseään pidemmän, niin eikö kannattaisi valikoida siitä 160-170 senttisten joukosta, koska siellä on todellisia helmiä ja vielä itseään pidempiä, koska nämä eivät kelpaa pidemmille naisille hyvin.

        En ole nyt kateellinen nainen vaan 185 cm pitkä hyvännäköinen mies. Eli se ei ole minulta mitenkään pois, että naiset pitävät itseään pidemmistä. Lähinnä minun käy vain sääliksi Pekka Pätkiä, jotka eivät kelpaa hyvännäköisille taskuvenuksille pituutensa vuoksi.

        Olisi mielestäni jotenkin alentavaa jos seurustelu kumppanini olisi omaa isää lyhyempi.

      • -ukko-
        liian pitkä kirjoitti:

        oon liian pitkä, lyhyitä ihania miehiä löytyis mutta häpeen sellasen kans näyttäytyy...harmi, pitkät miehet varattuja, tai sit hirvitävän rumia vapaat...heh heh ennen oon sinkkuna.

        ylempänä ketjussa puhuttuaa asenteiden lukkoonlyömistä, joka estää löytämästä ylläreitä: ei liian rumia kiitos - ei liian lyhyitä kiitos - mua hävettää.

        En kritisoi sua yksilönä. Mutta a.p. kysymys oli miksi jotkut löytävät ja jotkut eivät. Mun selitys on edelleen se, että mitä vähemmän tuollaisia rajoja asettaa itselleen, sen paremmin löytää.

        Mutta jos itse koet tuon kriteeristön ehdottoman hyväksi, niin kaikin mokomin. Todennäköisesti suljet kuitenkin monia mahdollisuuksia elämästäsi, parisuhdemielessä.

      • yhpanomies
        167 cm nainen kirjoitti:

        Olisi mielestäni jotenkin alentavaa jos seurustelu kumppanini olisi omaa isää lyhyempi.

        "parisuhdeälykkyydeltään" matalaa ajattelua;)

      • yhpanomies
        yhpanomies kirjoitti:

        "parisuhdeälykkyydeltään" matalaa ajattelua;)

        painavemmat yksilöt kuitenkin kelpaavat?

      • anjuska*
        on aika järjetöntä. kirjoitti:

        Miksi jotkut mimmit, jotka ovat metrikuusikymmentäsenttisiä, haluavat yli 180 cm pituisia miehiä? Jos oletuksena on, että nainen haluaa itseään pidemmän, niin eikö kannattaisi valikoida siitä 160-170 senttisten joukosta, koska siellä on todellisia helmiä ja vielä itseään pidempiä, koska nämä eivät kelpaa pidemmille naisille hyvin.

        En ole nyt kateellinen nainen vaan 185 cm pitkä hyvännäköinen mies. Eli se ei ole minulta mitenkään pois, että naiset pitävät itseään pidemmistä. Lähinnä minun käy vain sääliksi Pekka Pätkiä, jotka eivät kelpaa hyvännäköisille taskuvenuksille pituutensa vuoksi.

        Älä puhu. Mulla on profiilissa mainittuna ihannepituus miehelle 160-175 cm. Tänäänkin yksi 191 cm mies oli niiiin kamalan kiinnostunut minusta. Missä luuraavat ne lyhyehköt miehet? Olis kerrankin kiva ylettyä miestä korkeammalle kuin napaan.

      • typerää
        167 cm nainen kirjoitti:

        Olisi mielestäni jotenkin alentavaa jos seurustelu kumppanini olisi omaa isää lyhyempi.

        oo tullukkaan luetttua. Mitäs jos isä on kauhee hujoppi, pitääkö muka mieskokelaan olla häntä pidempi. täällä on kyl ihan typeriä viestejä, niinku jonkun ihmisen hyvyys olis pituudesta kiinni.

      • Loijeri
        167 cm nainen kirjoitti:

        Olisi mielestäni jotenkin alentavaa jos seurustelu kumppanini olisi omaa isää lyhyempi.

        Jos käyttää tällaisia sanoja mahdollisissa ihmissuhteissa toisesta ihmisestä, ei pidä ihmetellä, että on sinkku. voihan se pituus verrattuna isän pituuteen olla ainoa kriteeri.

        ...alentavaa seurustella itseään vähemmän koulutetun kanssa...

        ...hävettää, kun toinen on lyhyt, lihava, kalju....

        ....alentavaa, kun toinen on lyhyempi kuin joku toinen...

        ...hävettää, kun toisella on silmälasit...

      • Män 60 wee
        167 cm nainen kirjoitti:

        Olisi mielestäni jotenkin alentavaa jos seurustelu kumppanini olisi omaa isää lyhyempi.

        Olen 60-vuotias mies. Koulutukseni on kansakoulu ja viime vuodet olen ollut työttömänä. Pituuteni on 162 senttiä ja painan 100 kiloa. Asun 85-vuotiaan äitini kanssa.

        On se niin väärin, etten ole saanut 18-30 -vuotiasta 175 senttistä mallityttöä, jonka mitat ovat 90-60-90. Nainen saisi olla myös varakas ja koulutettu. En tosin ole tehnyt mitään asian eteen, mutta kyllä tämä aika epäoikeudenmukaiselta tuntuu.

      • ...
        aika järjetön... kirjoitti:

        Valkkaa sinä vain naisesi niistä pitkistä yksilöistä. Saattaa vain tuolla asenteella mennä se ihanin ihminen ohitse. Minä en miestäni sen takia jätä, että hän sattui syntymään pitkäksi. Ihminen nyt sattuu olemaan muutakin, kuin vain senttejä sinne tai tänne tai muita ulkoisia avuja.

        Ei kai kukaan puhunut hyvän saaliin jättämisestä jonkun triviaalin seikan vuoksi. Puhe oli siitä, että naiset pudottavat lyhyet miehet vaihtoehdoista lyhyytensä vuoksi, luonteenpiirteisiin katsomatta.

      • mitäh?
        et pura kirjoitti:

        Toivottavasti et pura vihaasi lyhyisiin naisiin joilla on pitkä mies. Olen itse ihan onnettoman lyhyt, mutta kaikki mieheni ovat olleet aina 185-198 cm. Sen vuoksi saan välillä julmia katseita teiltä pitkiltä naisilta.

        Itse en liian pitkää haluaisi. Mun miesystäväni on vähä yli 180, tais olla 182. Minusta ei liian pitkä, mutta jos menee yli 190 cm, niin tuntuu jo ylipitkältä. Ite oon 160 cm.

    • miehen pohdintoja

      Varmasti se suhdehalukkuus näkyy. Mutta se mikä mua mietityttää on että miksi se ei saisi näkyä? Jos se ei millään tavalla näy, eikä tee minkäänlaista aloitetta niin ei sekään oo mun kokemuksien mukaan toimivampaa. Itse olen kokenut suurimmat onnistumiseni niin,että olen ollut jopa hivenen hyökkäävä vaikka se ei kuulemma hyvästä olekaan. Mutta kaipa sekin on tapauskohtaista. Vaikeetahan se iskeminen on, pitää olla nöyrä mutta ei saa nöyristellä ja tyrkky ei pidä olla muttei välinpitämätönkään.. Juupajuu.

    • KohtalonSiemen

      Miksi jotkut kuolevat nuorena? Miksi jotkut sairastuvat nuorena vakavaan sairauteen? Elämä ei ole aina reilua... elämä ei ole aina oikeuden mukainen... Minusta tuntuu, että kohtalo päättää sen. Kukaan ei ole itse valinnut itselleen huonoa kohtaloa.

    • Michiko-san

      Minulla ja mieheni olemme pyörineet samassa kaveripiirissä siitä lähtien, kun täytin 18 ja pääsin klubeille. Olimme pari vuotta ystäviä, ja aina jossain vaiheessa illanviettoa päädyimme väittelemään kaikesta mahdollisesta, fysiikasta filosofiaan.

      Siinä vaiheessa kun ryhdyin sinkuksi, huomasin, että lähipiirissä onkin hyvä poikamies. Kaikki muut olivatkin jo huomanneet yhteensopivuutemme...minä sitten tarmokkaana tyttönä tein aloitteen suhteeseen, nykyisin olemme naimisissa ja suunnittelemme perheenlisäystä.

      Luulen, että "sen oikean" löytäminen on helpointa nuorena. Ulkonäkö on parhaimmillaan eikä vaikuta epätoivoiselta notkuessaan baareissa eikä vielä biologinen kello kilise. Uusiosinkkuus lienee hankalampaa.

      Olen maailmankatsomukseltani ateisti, luotan vain luonnonlakeihin. Mielestäni ihmiselämään vaikuttavat sattumat ja oma vapaa tahto, ei mikään mystinen karma, eivät siunaukset tai kiroukset. Onko lopulta kukaan toista tyytyväisempi elämäänsä, vaikka olisi kultalusikka suussa syntynyt?

      • mies!

        avioeroissa suomi on euroopan kärkimaa,,samaa mieltä nuorena mentävä naimisiin ise olin armeija ikäsenä isä.minulla ja pojallani ikäero 18vuotta ai että on kivaa harrstaa ja olemme onnellinen perhe,nyt olen 4-kymppinen.
        en voisi kuvitella että enää rupeaisin perhettä perustaan jos tää tuhoutus.

        liitto kestää ,talo merenrannalla ja mersu pihassa.

      • klae
        mies! kirjoitti:

        avioeroissa suomi on euroopan kärkimaa,,samaa mieltä nuorena mentävä naimisiin ise olin armeija ikäsenä isä.minulla ja pojallani ikäero 18vuotta ai että on kivaa harrstaa ja olemme onnellinen perhe,nyt olen 4-kymppinen.
        en voisi kuvitella että enää rupeaisin perhettä perustaan jos tää tuhoutus.

        liitto kestää ,talo merenrannalla ja mersu pihassa.

        Hyvä, että sulla kaikki hyvin, mutta harjoittele nyt vähän oikeinkirjoitusta.Jäikö kansakoulu aikoinaan kesken

      • ---------------------
        mies! kirjoitti:

        avioeroissa suomi on euroopan kärkimaa,,samaa mieltä nuorena mentävä naimisiin ise olin armeija ikäsenä isä.minulla ja pojallani ikäero 18vuotta ai että on kivaa harrstaa ja olemme onnellinen perhe,nyt olen 4-kymppinen.
        en voisi kuvitella että enää rupeaisin perhettä perustaan jos tää tuhoutus.

        liitto kestää ,talo merenrannalla ja mersu pihassa.

        ja mersu tähän aiheeseen liittyy-piti vaan mainita että on komeet kulissit- niissäkö se onni viihtyy -voi hyvääpäivää mitä tekstiä

    • oikea löytyi!

      Yksinkertaisesti syy on siinä, ettei ole vain yhtä ainoaa oikeaa.. Ne, jotka kuvittelevat, että on on olemassa vain se yksi ainoa oikea, joka täytyy löytää ja todennäköisesti vieläpä jo ensimmäinen katse tähän ihmiseen kertoo että tuossahan se on se minun kulta, pettyvät ja todennäköisesti jäävät sinkuiksi..

      Kukaan meistä ei ole täydellinen, et edes sinä itse. Kun tämän asian hyväksyy ja hyväksyy vastaikkaisen sukupuolen edustajassakin virheitä, on jo oikealla suunnalla kohti rakkauden satamaa..

      Minulla ja miehelläni alkutaival oli vaikea ja kivinen, ei meillä ollut puhettakaan siitä että rakkaus olisi heti ensisilmäyksellä syttynyt, ei edes kolmannella tai neljännellä.. Jostain syystä näimme vaivaa ja tutustuimme toisiimme ja vaikka aluksi yhdistäviä tekijöitä ei juuri löytynyt, miellyimme toisiimme ja sitten rakastuimme. Kahdeksan vuotta on nyt ensi tapaamisestamme ja kyse ei missään nimessä ole siitä että menimme yhteen vain ollaksemme suhteessa. Takana on jotain suurempaa, me osaamme jakaa toistemme ilot ja surut. kyse ei ole seksistä vaan vielä isommasta asiasta, hyvästä olosta, jonka saamme aikaan toisillemme, aidosta rakkaudesta..

      Ei "sitä oikeaa" kannata väkisin hakea kivenkoloista, joskus kannattaa vain ruveta tutustumaan ihmisiin, niihinkin jotka eivät heti miellytä silmää tai korvaakaan. Ihmisestä löytyy pinnan alta jotain sellaista, jota ensi näkemältä ei heti voi huomata ja vasta kun molemman ovat riisuneet "panssarinsa" voi tietää voiko tuon ihmisen kanssa elää.. Näitä ihmisiä on paljon maailmassa, itse täytyy vain olla avoimemmin mielin eikä heti miettiä, onko tuo se minun tuleva puolisoni tai rakkaani, aika sen näyttää.. Maailma on täynnä ihmisiä, ja sinulle kyllä löytyy useampi oikea kuin vain se yksi, jos vain uskallat avata silmäsi...

      Tsemppiä ja ole onnellinen, yksinkin voi olla tyytyväinen elämäänsä ja vain silloin kun on onnellinen oman itsensä sisällä, voi löytää jonkun jakamaan sitä onnea.. Toisesta ihmisestä ei onni löydy, se on jokaisen meidän itsemme sydämmessä.

    • StippaS

      Sitä oikeata ei ole, koko ajatus moisesta on vain haavekuva helposta parisuhteesta! Illuusio! Täydellistä ei ole eikä tule!

    • mies, 32v

      siitä että on niin monta tapaa määritellä "se oikea".

      Etsit täydellistä miestä.
      - ei ole olemassakaan, etkä ole sinäkään.

      Etsit täydellistä intohimoa.
      - maailmassa ei ole mitään "täydellistä" vaan kaikki muuttuu koko ajan.

      Vain kokeilemalla voit löytää. Joku mainitsi "parisuhdeälykkyyden". Allekirjoitan sen.

    • se vaan on niin....

      Viestissäsi se kohta "yksin on kivaa" on ensimmäinen asia joka pitäsi poistaa sinkun sanastosta.
      Vuosia kun on sinkkuna niin yksinäisyyden hyvien puolien "jankuttaminen" on kuin alitajuntaista hyväksymistä ja sen mahdollisen kumppanin näkemisen sokauttava tekijä.
      Etsimällä etsiminen ei tuota tulosta koska sillon lasket " suojuksesi " alas ja lähes kaikki kelpaa.. läheisyyden puutteseen.
      Omalla kohdallani olen jo 2 kertaa(kaksi suurta ihmis suhdetta , toinen pättyi leskeyteen ja toinen jatkuu vieläkin)"törmännyt"näihin elämäni tärkeimpiin ihmisiin,en ole heitä etsinyt enkä kaivannut he vain kävelivät kirjaimellisesti(puhun siis täysin ventovieraan ihmisen näkemisestä) elämääni ja minä reippaana tyttönä vastaan .
      Olen ollut heti suora ja sanonut että minusta tuntuu että olet elämäni ihminen , enkä ole jättänyt asiaa "ilmaan" vaan ehdottanut että soitellaan ja näkyillään .
      Arvauksien varaan jätetty ihmis-suhde kuihtuu omaan epävarmuuteen "soittaako se, miksi se ei soita heti jne.." ja sitten luullaan mitä vaan eikä enään haluta sitä ihmistä.
      Sinkkuus olis pois pyyhittyä elämää jos sitä rohkeasti mentäsi sitä toista ihmistä vastaan , juteltaisi ja päätettäisi miten jatketaan.
      Kosmisuudella tai ihmellä ei ole osaa tässä asiassa, oma reippaus (tai miksi sitä haluaa siteerata ) on se ensi askel.
      Otappas se..

    • nainen8kaks

      kavereiden kanssa mitä on tullut juteltua, suuri osa alkaa tapailemaan ja olemaan yhdessä, vaikkei ole rinnassa mitään suurempaa tunnetta toista kohtaan, eikä sitä jännittävää oloa, kun ei uskalla edes kädestä ottaa kii. eli ihastumisen tunne puuttuu.

      monille riittää, että kumppanin kanssa löytyy yhteistä tekemistä. lähdetään siitä vaan heti kokeilemaan, minkälaiselta tuntuu yhteiselämä. tälläinen ihminen löytää siis helpommin.

      itse odotan sitä ihastumisen tunnetta, jonka voin tuntea rinnassa asti, tunnetta että on perhosia vatsassa. kokoajan odottaa puhelin kourassa, että soittaisko toinen jo. ihastuminen ei ole kovin helppoa, vaikkei varsinaisia tiukkoja kriteerejä olekaan. hakusessa sellainen ihminen joka saa minut ihastuksesta sekaisin, ja kun sellainen on löytyny, kaveritkin huomaavat että olen ihastunut, vaikken sitä suoraan mainostaiskaan.

      • on totta

        Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen. Silloin heillä on parisuhde, mutta he ovat onnettomia. Ilman parisuhdetta ovat onnellisia, mutta eivät ole suhteessa.

        Ylempitasoiselle miehelle kelpaa kyllä ylempitasoinen nainen, mutta harvalle ylempitasoiselle naisellekaan kelpaa ylempitasoinen mies joten tarjonta on suurempaa kuin kysyntä. Sängynlämmikkeeksi ylempitasoinen mies voi toki ottaa alempitasoisen naisen, mutta ei rupea sellaisen kanssa suhteeseen.

        Alempitasoiset naiset haluavat ylempitasoisen miehen, ja ovat siksi valmiita menemään heti sänkyynkin heidän kanssaan, mutta ovat kuitenkin autuaan tietämättömiä siitä ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia vakisuhteeseen ylempitasoisen miehen kanssa.

        Alempitasoiset miehet eivät kelpaa kenellekään ja jäävät siksi yksin.

      • saaranaa

        Kuulostaa tuo sun "nainen8kaks" juttu just kun mun kirjottamalta... Mä oon myös sellanen, että haluan tuntea sen ihastumisen tunteen ja sen kun mahassa pistelee/menee hyökyaalto kun näkee toisen tai koskettaa.

        Mulle vaan yritetään sanoa, että ei sellasta tule, sun täytyy tinkiä vaatimuksistas... Sellasia on tullut kyllä tän elämän (30v) varrella about 5-6
        tapausta mutteivät ole tunteneet koskaan samoin mua kohtaan.

        Tottahan on, että sellasen "laimeamman/ei tunnu missään"-tyypin löytäisi varmasti nopeammin, mutta suoraan sanottuna mä en kykene alkaa suhteeseen enkä tapailemaankaan sellasta ja siitä mä oon oikeestaan aika pettyny. Olis niin paljon helpompaa itsellä. En oo pystyny sanoo itselleni, et anna mennä, ole avoin ja tutustu "kaikkiin"...

      • rotuoppia
        on totta kirjoitti:

        Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen. Silloin heillä on parisuhde, mutta he ovat onnettomia. Ilman parisuhdetta ovat onnellisia, mutta eivät ole suhteessa.

        Ylempitasoiselle miehelle kelpaa kyllä ylempitasoinen nainen, mutta harvalle ylempitasoiselle naisellekaan kelpaa ylempitasoinen mies joten tarjonta on suurempaa kuin kysyntä. Sängynlämmikkeeksi ylempitasoinen mies voi toki ottaa alempitasoisen naisen, mutta ei rupea sellaisen kanssa suhteeseen.

        Alempitasoiset naiset haluavat ylempitasoisen miehen, ja ovat siksi valmiita menemään heti sänkyynkin heidän kanssaan, mutta ovat kuitenkin autuaan tietämättömiä siitä ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia vakisuhteeseen ylempitasoisen miehen kanssa.

        Alempitasoiset miehet eivät kelpaa kenellekään ja jäävät siksi yksin.

        Eipä pistä silmään nämä "ylempitasoiset" ja "alempitasoiset" naiset ja miehet :D. Millähän perusteella nuo erottelut mahdetaan tehdä?

        Oikeassa elämässä asiat ei ole näin mustavalkoisia ja jokaisen pitäisi pariutua sen kanssa kenen kanssa parhaiten synkkaa eli tulee toimeen ja kokee sielunveljeyttä. Sit on kivaa.

      • -ukko-
        on totta kirjoitti:

        Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen. Silloin heillä on parisuhde, mutta he ovat onnettomia. Ilman parisuhdetta ovat onnellisia, mutta eivät ole suhteessa.

        Ylempitasoiselle miehelle kelpaa kyllä ylempitasoinen nainen, mutta harvalle ylempitasoiselle naisellekaan kelpaa ylempitasoinen mies joten tarjonta on suurempaa kuin kysyntä. Sängynlämmikkeeksi ylempitasoinen mies voi toki ottaa alempitasoisen naisen, mutta ei rupea sellaisen kanssa suhteeseen.

        Alempitasoiset naiset haluavat ylempitasoisen miehen, ja ovat siksi valmiita menemään heti sänkyynkin heidän kanssaan, mutta ovat kuitenkin autuaan tietämättömiä siitä ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia vakisuhteeseen ylempitasoisen miehen kanssa.

        Alempitasoiset miehet eivät kelpaa kenellekään ja jäävät siksi yksin.

        Joskus käy niin, että ihminen päättää sitkeästi pitää kiinni näkemyksestään, eikä häntä saa edes keskustelemaan muusta kuin omasta näkemyksestään.

        Sulla on markkina-arvoteoria, ytm, atm, ktm ja sun ikioma sinkkuutesi. Niitä taidat katsella lopun elämääsi: ihminen yleensä näkee sen, mihin kiinnittää huomionsa. Jos sä kiinnität huomiosi markkina-arvoihin, niin niitä myös näet.

        Onnea valitsemallasi markkina-arvon tiellä. Me muut vilkuillaan sillä aikaa toisiamme "sillä silmällä" ja löydetään muita asioita...

      • anna-kaisa a
        on totta kirjoitti:

        Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen. Silloin heillä on parisuhde, mutta he ovat onnettomia. Ilman parisuhdetta ovat onnellisia, mutta eivät ole suhteessa.

        Ylempitasoiselle miehelle kelpaa kyllä ylempitasoinen nainen, mutta harvalle ylempitasoiselle naisellekaan kelpaa ylempitasoinen mies joten tarjonta on suurempaa kuin kysyntä. Sängynlämmikkeeksi ylempitasoinen mies voi toki ottaa alempitasoisen naisen, mutta ei rupea sellaisen kanssa suhteeseen.

        Alempitasoiset naiset haluavat ylempitasoisen miehen, ja ovat siksi valmiita menemään heti sänkyynkin heidän kanssaan, mutta ovat kuitenkin autuaan tietämättömiä siitä ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia vakisuhteeseen ylempitasoisen miehen kanssa.

        Alempitasoiset miehet eivät kelpaa kenellekään ja jäävät siksi yksin.

        Minä olen elänyt parin vuoden suhteen trukkikuskin kanssa. Hän ymmärsi naisen anatomiaa. Itselläni on koulutusta. Eli ylempitasoinen nainen rakastui alempitasoiseen mieheen ja oli onnellinen.

        Minusta nuo ylemmät ja alemmat yms. on pelkkää hölyn pölyä.

      • tää on jo hauskaa
        on totta kirjoitti:

        Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen. Silloin heillä on parisuhde, mutta he ovat onnettomia. Ilman parisuhdetta ovat onnellisia, mutta eivät ole suhteessa.

        Ylempitasoiselle miehelle kelpaa kyllä ylempitasoinen nainen, mutta harvalle ylempitasoiselle naisellekaan kelpaa ylempitasoinen mies joten tarjonta on suurempaa kuin kysyntä. Sängynlämmikkeeksi ylempitasoinen mies voi toki ottaa alempitasoisen naisen, mutta ei rupea sellaisen kanssa suhteeseen.

        Alempitasoiset naiset haluavat ylempitasoisen miehen, ja ovat siksi valmiita menemään heti sänkyynkin heidän kanssaan, mutta ovat kuitenkin autuaan tietämättömiä siitä ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia vakisuhteeseen ylempitasoisen miehen kanssa.

        Alempitasoiset miehet eivät kelpaa kenellekään ja jäävät siksi yksin.

        "Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen."

        Mitä ne ylempitasoiset naiset oikein hakee? Jotain next-to-god-tyyppiä?

      • eipäs höpöhöpötellä.
        anna-kaisa a kirjoitti:

        Minä olen elänyt parin vuoden suhteen trukkikuskin kanssa. Hän ymmärsi naisen anatomiaa. Itselläni on koulutusta. Eli ylempitasoinen nainen rakastui alempitasoiseen mieheen ja oli onnellinen.

        Minusta nuo ylemmät ja alemmat yms. on pelkkää hölyn pölyä.

        Koulutus sinänsä ei takaa että olet parisuhdemarkkinoilla kovaa kamaa. Ulkonäkö on tärkeää, samoin älykkyys. Pitää huomata että moni alallaan hyvin koulutettu on muuten täysi nuija.
        Esim. tietokonenörtti jolle ei mene takomallakaan kalloon kuinka nainen isketään.

      • yhpanomies
        eipäs höpöhöpötellä. kirjoitti:

        Koulutus sinänsä ei takaa että olet parisuhdemarkkinoilla kovaa kamaa. Ulkonäkö on tärkeää, samoin älykkyys. Pitää huomata että moni alallaan hyvin koulutettu on muuten täysi nuija.
        Esim. tietokonenörtti jolle ei mene takomallakaan kalloon kuinka nainen isketään.

        Itse suosin ;)

      • on totta
        tää on jo hauskaa kirjoitti:

        "Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen."

        Mitä ne ylempitasoiset naiset oikein hakee? Jotain next-to-god-tyyppiä?

        "Mitä ne ylempitasoiset naiset oikein hakee? Jotain next-to-god-tyyppiä"

        Jotain sinnepäin, ja kun eivät sellaista löydä eivätkä tyydy vähempään, pysyvät sinkkuina ja ovat tyytyväisiä.

        Toinen vaihtoehto sitten on, että koulutettu, intellektuelli ja hyvin toimeen tuleva nainen ihastuu kouluttamattomaan duunariin tai vaikka tyhjäntoimittajaan, joka olemuksellaan tihkuu alkukantaista maskuliinisuutta.

      • on totta
        anna-kaisa a kirjoitti:

        Minä olen elänyt parin vuoden suhteen trukkikuskin kanssa. Hän ymmärsi naisen anatomiaa. Itselläni on koulutusta. Eli ylempitasoinen nainen rakastui alempitasoiseen mieheen ja oli onnellinen.

        Minusta nuo ylemmät ja alemmat yms. on pelkkää hölyn pölyä.

        Et ole tajunnut markkina-arvoteorian ydintä. Ei AT/YT ole koulutusta taikka varallisuutta, vaan sellaisia ominaisuuksia mikä vastakkaisessa sukupuolessa kiinnostavat.

        Ja jos "naisen anatomian ymmärtäminen" ei ole tällainen toivottu ominaisuus, niin mikä sitten on? Et sinä mihinkään ATM:n rakastunut, vaan YTM:ään.

        Et ilmeisesti edes tajua, keitä ne ATM:t oikein ovat. Ajattelet, että ne ovat niitä lähipubin kokopäiväasiakkaita. Mutta ei, ATM:t ovat niitä miehiä, joita naiset eivät edes ohimenevästi harkitse lyhyt- taikka pitkäaikaisina kumppaneina.

        Eli lähinnä sellaiset joilta on "miehuus hukassa": ne reppanat, jotka eivät ole riittävän menestyneitä vedotakseen naisiin jotka haluavat taloudellista turvaa, eivätkä riittävän maskullinisia vedotakseen niihin naisiin jotka haluavat rinnalleen Tosimiehen.

      • on totta
        rotuoppia kirjoitti:

        Eipä pistä silmään nämä "ylempitasoiset" ja "alempitasoiset" naiset ja miehet :D. Millähän perusteella nuo erottelut mahdetaan tehdä?

        Oikeassa elämässä asiat ei ole näin mustavalkoisia ja jokaisen pitäisi pariutua sen kanssa kenen kanssa parhaiten synkkaa eli tulee toimeen ja kokee sielunveljeyttä. Sit on kivaa.

        Vai ei pistä silmään? No eipä tietenkään, koska se on niin alitajuista. Etkö ole koskaan tuntenut, että "joku ei vaan tunnu oikealta" vaikka muuten ei ongelmaa tuntuisikaan.

        Jos olet YTN, tämä tunne on yleinen. Ei väliä kuinka erinomainen yksilö mies onkin, joku ei vaan koskaan loksahda kohdalleen.

        Jos olet YTM, sinulla on kosolti naisia jotka haluaisivat pariutua kanssasi, mutta ironista kyllä juuri he ovat niistä mitkä eivät sinusta tunnu oikealta. Sen sijaan ne, jotka sinusta tuntuisivat oikealta, antavat sinulle kenkää.

        Jos olet ATN, miesseura ei suinkaan ole sinulle tuntematon käsite, mutta pitkät parisuhteet kylläkin. Sinulle ei ole epätavallista päästä hyvinkin vetovoimaisten miesten sänkyyn, mutta sen pidemmälle et pääsekään. Mutta eipä hatiä mitiä, koska voit ajatella, että "onneksi en sentään ole tuon kanssa", mistä pääsemmekin tähän:

        Jos olet ATM, et ole koskaan tuntenut sellaista että joku nainen ei vaan tuntuisi oikealta. Itse asiassa mikä tahansa nainen tuntuisi sinusta oikealta. Mutta ongelma onkin siinä, että kukaan nainen ei halua sinua.

      • on totta
        -ukko- kirjoitti:

        Joskus käy niin, että ihminen päättää sitkeästi pitää kiinni näkemyksestään, eikä häntä saa edes keskustelemaan muusta kuin omasta näkemyksestään.

        Sulla on markkina-arvoteoria, ytm, atm, ktm ja sun ikioma sinkkuutesi. Niitä taidat katsella lopun elämääsi: ihminen yleensä näkee sen, mihin kiinnittää huomionsa. Jos sä kiinnität huomiosi markkina-arvoihin, niin niitä myös näet.

        Onnea valitsemallasi markkina-arvon tiellä. Me muut vilkuillaan sillä aikaa toisiamme "sillä silmällä" ja löydetään muita asioita...

        Luovun näkemyksestäni kun omakohtaisesti saan kokea olevani väärässä. Toistaiseksi ei ole tarvinnut.

        Tietenkään en ala mitään markkina-arvoteoriaa selittämään potentiaaliselle kumppanille, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että niin homma toimii. Olen nimenomaan ajautunut markkina-arvoteorian kannattajaksi ihmisestä, joka ei siihen uskonut.

        Ole onnellinen, että sinä olet niitä joita myös vilkuillaan "sillä silmällä", sillä me markkina-arvoteoriaan uskovat olemme lähes poikkeuksetta ATM:iä ja sellaisina tulemme pysymään.

      • miettivä.
        on totta kirjoitti:

        Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen. Silloin heillä on parisuhde, mutta he ovat onnettomia. Ilman parisuhdetta ovat onnellisia, mutta eivät ole suhteessa.

        Ylempitasoiselle miehelle kelpaa kyllä ylempitasoinen nainen, mutta harvalle ylempitasoiselle naisellekaan kelpaa ylempitasoinen mies joten tarjonta on suurempaa kuin kysyntä. Sängynlämmikkeeksi ylempitasoinen mies voi toki ottaa alempitasoisen naisen, mutta ei rupea sellaisen kanssa suhteeseen.

        Alempitasoiset naiset haluavat ylempitasoisen miehen, ja ovat siksi valmiita menemään heti sänkyynkin heidän kanssaan, mutta ovat kuitenkin autuaan tietämättömiä siitä ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia vakisuhteeseen ylempitasoisen miehen kanssa.

        Alempitasoiset miehet eivät kelpaa kenellekään ja jäävät siksi yksin.

        Saatat ihastua ja rakastua juuri sellaiseen tapaukseen, joka ei ole akateeminen.

        Itse muistan joskus sanoneeni, etten halua insinööriä ja kas vain seurustelen insinöörin kanssa. Mielestäni hän kylläkin on luonteeltaan mitä pehmoin ja lempein, mitä ikinä saattaa olla. On kyllä DI koulutustaustaltaan.

        Mutta se luonne, mitä ihanin.

        Itse olen merkonomi ja kasvatustieteen maisteri.

        Meillä on kuitenkin yhdistäviä tekijöitä, mutta toisaalta erottaviakin tekijöitä. Hän reagoi enemmän järjellä, mä tunteellisempi. Tosin romanttista puolta löytyy molemmista. Hän on tunnustanut minut ihanaksi ja söpöksi. Tiedän, että ihminen voi olla tietyissä tilanteissa (uskon että tietämättään ihana ja söpö). Samaa voin sanoa hänestäkin.

        Välttämättä ei uskois, että mikään akateemisen taustan omaava voi olla ihana ja ihastuttava, mutta niin vain on! Elämä on täynnä ihmeitä!

      • on totta
        miettivä. kirjoitti:

        Saatat ihastua ja rakastua juuri sellaiseen tapaukseen, joka ei ole akateeminen.

        Itse muistan joskus sanoneeni, etten halua insinööriä ja kas vain seurustelen insinöörin kanssa. Mielestäni hän kylläkin on luonteeltaan mitä pehmoin ja lempein, mitä ikinä saattaa olla. On kyllä DI koulutustaustaltaan.

        Mutta se luonne, mitä ihanin.

        Itse olen merkonomi ja kasvatustieteen maisteri.

        Meillä on kuitenkin yhdistäviä tekijöitä, mutta toisaalta erottaviakin tekijöitä. Hän reagoi enemmän järjellä, mä tunteellisempi. Tosin romanttista puolta löytyy molemmista. Hän on tunnustanut minut ihanaksi ja söpöksi. Tiedän, että ihminen voi olla tietyissä tilanteissa (uskon että tietämättään ihana ja söpö). Samaa voin sanoa hänestäkin.

        Välttämättä ei uskois, että mikään akateemisen taustan omaava voi olla ihana ja ihastuttava, mutta niin vain on! Elämä on täynnä ihmeitä!

        Ei kukaan YTN tai YTM tunnusta uskovansa mihinkään markkina-arvoteoriaan. Miksi riisua mystisyys siitä, että juuri itse menestyisi parisuhdemaailmasta? Ei kukaan valtaapitävä suostu myöntämään, että hän menestyy koska nykyinen järjestelmä suosii häntä. Sen takia parisuhdemenestyjienkään joukosta ei löydy markkina-arvoteorian tunnustajia

        Markkina-arvoteoria on ATM:ien johtopäätös tilanteesta, mitä ovat joutuneet yksinomaan katsomaan sivusta. Ihan sama juttu kun vaikka Jenkkien nykymenosta: valtaapitävät julistavat, että USA on edelleen maa, josta amerikkalainen unelma syntyy, vaikka maa on todellisuudessa syöksynytkin plutokratiaan, jossa valta on rikkailla. Mutta eiväthän rikkaat sitä tunnusta.

        Joten turhaan selität minulle, että saatan rakastua tapaukseen joka ei ole akateeminen, ATM kuin olen. Ongelma onkin siinä, että se ei-akateeminen ei rakastu minuun, koska tavoittelee omaa kultapaikkaansa parisuhdemaailmassa ja minä en voi häntä siinä tavoitteessa edistää. Siispä olen hyödytön, ja siten epäkiinnostava.

      • miettivä.
        on totta kirjoitti:

        Ei kukaan YTN tai YTM tunnusta uskovansa mihinkään markkina-arvoteoriaan. Miksi riisua mystisyys siitä, että juuri itse menestyisi parisuhdemaailmasta? Ei kukaan valtaapitävä suostu myöntämään, että hän menestyy koska nykyinen järjestelmä suosii häntä. Sen takia parisuhdemenestyjienkään joukosta ei löydy markkina-arvoteorian tunnustajia

        Markkina-arvoteoria on ATM:ien johtopäätös tilanteesta, mitä ovat joutuneet yksinomaan katsomaan sivusta. Ihan sama juttu kun vaikka Jenkkien nykymenosta: valtaapitävät julistavat, että USA on edelleen maa, josta amerikkalainen unelma syntyy, vaikka maa on todellisuudessa syöksynytkin plutokratiaan, jossa valta on rikkailla. Mutta eiväthän rikkaat sitä tunnusta.

        Joten turhaan selität minulle, että saatan rakastua tapaukseen joka ei ole akateeminen, ATM kuin olen. Ongelma onkin siinä, että se ei-akateeminen ei rakastu minuun, koska tavoittelee omaa kultapaikkaansa parisuhdemaailmassa ja minä en voi häntä siinä tavoitteessa edistää. Siispä olen hyödytön, ja siten epäkiinnostava.

        menee tietenkin niin, että vakka kantensa valitsee. Ei olekaan suotavaa valita eri aaltopituudella olevaa. On tietenkin todennäköistä, että samanmieliset ihmiset löytävät toisensa. Kunnianhimoiset opiskelevat pitkälle jne. En suosittelisi sinun tietenkään etsivän amislaista, en uskoisi, että teillä olisi paljoakaan yhteistä. Mutta. Minulla on ollut huomattavasti vanhempiakin kavereita, niin vanhoja että ovat kuolleet jo. Ja mainitakseni yhden näistä, hän oli työnsä tehnyt maanviljelijänä, naisihminen. Mutta kouluarvosanat olivat huiput, paremmat tietenkin kuin minulla. Lisäksi hän vanhoilla päivillään oli suorittanut yliopistollisia arvosanojakin. (ja eli elämänsä yksin)

        Se ei ole mikään tae siitä, että olisi samalla viivalla, jos on opiskellut yliopistossa. Jos näkee oman menestyksensä ja viisautensa ensisijaisena asiana ja etsii sillä meriitillä itselleen puolisoa, (joka nimenomaa vaatii toiselta korkeita arvosanoja) on sellainen ihminen joka ei puutteita hyväksy. Itselleni sellainen ei kyllä kävis. Kokisin olevani alemmalla tasolla ja minun pitäisi jatkuvasti yrittää todistella omaa älykkyyttä suorituksilla. Vaikkapa paperilla nähtävillä tai muilla suorituksilla. Sen sijaan minulle käy sellainen, joka hyväksyy minun puutteet ja vajavaisuuden eikä vaadi suorituksia todisteeksi paremmuudesta.

        Tietenkin painostus voi tulla myös suvun puolelta. Suku painostaa ottamaan tieteynlaisen ns. hienoistolaisen vaimon itselleen. Itselleni ei kävisi myöskään sellainen, joka ottaa ns. suvulle ikään kuin näytiksi emännän. Ja minä en täyttäisi varmasti sukujen kriteeristöjä. Tälle mieskaverilleni olen se ensimmäinen ihminen. Sen olen saanut selville. Suku jää toiseksi. Hienostuneempi ja rikkaampi suku sillä on ku mulla.

        Se "jokin" siinä toisessa (oikeassa) on, minkä takia toinen valitaan ja jätetään toisarvoiset seikat taka-alalle.

        Olisi hyvin epäromanttista jutella oikeasti romantiikkaa vaativissa (huono sana) tilanteissa mistään filosofioista tms. Mutta ehkäpä DI:t ovat sellaisia, ettei niiden ole edes luontevaa jutella filosofiasta. Ehkä ne filosofioijat ovat jotain aatehistoriaa lukeneita. Joka tapauksessa juttelemme ihan normaaleja asioita ja osaamme käyttää romanttista kieltä. Mieskaverini esim on sanonut minulle: olet söpö, oot ihana, rakastan sinua... ja oli erittäin ihanaa kun hän laittoi skypessä minulle, että oon sen tyttö. Tällaisia asioita pitää naisille jutella, ei mistään lainalaisuuksista tai muista. Jos niistä haluaa jutella, niin juttelee sitten jollekin työssä tai koulussa.

        Pyytäisin sinua jättämään nuo alempi/ylempi- arvoiset termit pois. (viimeistään niillä karkoitat pois mahdollisen vaimosi, sillä ei niitä monikaan kestä.. sitä paitsi tuolla tavalla omasta elämästäsi voi tulla onnettomampi, mitä se muutoin olisi)

        Kukaan ei ole loppupeleissä toista alempiarvoisempi. Kaikkien on kuoltava kerran.

      • tukee teoriaa
        on totta kirjoitti:

        Ylempitasoisille naisille ei kelpaa oikein kukaan, mutta pahemman puutteessa saattavat tyytyä ylempitasoiseen mieheen. Silloin heillä on parisuhde, mutta he ovat onnettomia. Ilman parisuhdetta ovat onnellisia, mutta eivät ole suhteessa.

        Ylempitasoiselle miehelle kelpaa kyllä ylempitasoinen nainen, mutta harvalle ylempitasoiselle naisellekaan kelpaa ylempitasoinen mies joten tarjonta on suurempaa kuin kysyntä. Sängynlämmikkeeksi ylempitasoinen mies voi toki ottaa alempitasoisen naisen, mutta ei rupea sellaisen kanssa suhteeseen.

        Alempitasoiset naiset haluavat ylempitasoisen miehen, ja ovat siksi valmiita menemään heti sänkyynkin heidän kanssaan, mutta ovat kuitenkin autuaan tietämättömiä siitä ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia vakisuhteeseen ylempitasoisen miehen kanssa.

        Alempitasoiset miehet eivät kelpaa kenellekään ja jäävät siksi yksin.

        Alempitasoinen naispuolinen kaverini alkoi tapailla alempitasoista miestä, mutta nainen ei kuitenkaan lämmennyt parisuhteeseen saakka. Aikaisemmin nainen kiinnostui minusta. Luokittelen itseni keskitasoiseksi mieheksi. Minäkin olin kiinnostunut hänestä. Päädyimme melko nopeasti sänkyyn. Sain kuitenkin huomata, etten halunnut viedä suhdetta parisuhteeksi asti.

    • kessenrehis

      Tätä oikea asiaa on tullut kyllä viimeaikoina pohdittua. Ehkä liikaakin.. Itse en harrasta itseni tyrkyttämistä kenellekkään, mutta toki flirtti on kivaa (O;§ ja silti olen avoin, positiivinen ja avarakatseinen ja tiedän ainakin mitä EN halua...eli ihan juoppoa, vastaeronnutta, varattua ja itsetunto-ongelmien kanssa painiva ei paljon viehätä..korvien välissäkin olisi hyvä olla jotain..muutakin kuin pururata. Liikaa "vaadittu" ?? Mutta kaiketi sen oikean voi löytää sen pahemmin etsimättäkin. Tulee sitten kuin roska silmään. Toisaalta sinkkuudessakin on kiistattoman hyviä asioita..ja elämä on ihanaa (O:§

    • joillakin

      vaan yksinkertasesti napsahtaa ja löytyy se oikea kohdalle helpommin, sitä on vaan vaikea selittää, koska itse sitä oikeaa en ole löytänyt vielä, mutta etsinnässä on. Intohimoa täytyy olla ja sen myös jatkua, koska muuten se ei ole sitä oikeaa rakkautta,siis minun mielestä.

    • tulilintu75

      Tuohon on todella yksinkertainen syy... toisille niitä oikeita on enemmän kuin toisille. :D

      (voisin jatkaa, mutta oikeastaan ei ole tarvis)

    • The One

      Mun mielestä syy on enemmän siinä ihmisessä, joka sitä oikeaa etsii.

      Tälläinen joka löytää sen oikean heti, kun edellinen suhde päättyy tai löytää nuorena tms., on tyyppi, jolla on aktiivinen haku päällä kaiken aikaa. Hän hakee netistä seuraa tositarkoituksella, baarista, lenkkipolulta tai mistä vain. Ja tarkoitusperät ovat selvillä ja niistä uskalletaan puhua toiselle ääneen. Vain vakisuhde siis kelpaa. Jos mennään äärimmäisyyksiin tälläinen tyyppi voi olla myös epätoivoinen, "pakko löytää joku"-tyyppi.

      Toisena syynä voisi olla myös nopea rakastuminen. Toiset ihastuvat ja rakastuvat nopeasti ja usein. Sittenhän se toinen tuntuu juuri Siltä Oikealta.

      • menee

        tosi on parhaat menee ja kauniit päältä ,ja vähemmän kauniit jää vaeltaan sinkkuna ,lihavat ja huonokäytös naiset,myös

        nyky mies on ronkeli ja ei naista tarvi muuhun kuin siihen yhteen.

      • Kaikki käy

        Onhan se muussakin, kuin parivalinnassa sama juttu. Toiset vaan on krantumpia kuin toiset. Krantut eivät saa valittua urheilusukkiakaan, kun raitojen määrän pitää olla sopiva... Eivätkä ikinä syö hernekeittoa, eivätkä ikinä lähtisi telttaan nukkumaan. Toiset haluavat tuttua ja turvallista ja toiset taas seikkailua.

      • saaranaa
        menee kirjoitti:

        tosi on parhaat menee ja kauniit päältä ,ja vähemmän kauniit jää vaeltaan sinkkuna ,lihavat ja huonokäytös naiset,myös

        nyky mies on ronkeli ja ei naista tarvi muuhun kuin siihen yhteen.

        " tosi on parhaat menee ja kauniit päältä ,ja vähemmän kauniit jää vaeltaan sinkkuna ,lihavat ja huonokäytös naiset,myös "

        -mä oon tätä aina miettinyt, että mitähän mä noista yllämainituista olen; kauniiksi sanotaan ja hyvävartaloiseksi (harrastan paljon liikunaa), moni haluaisi olla kanssani/tapailla, käytökseltäni olen ok ja kuulun sellaisiin "hyviin tyyppeihin" miesten kanssa jutellessani (minut otetaan mukaan pelailemaan, baariin jne...) en mielestäni ole kuitenkaan mitenkään vaikeasti lähestyttävä jne... Mua ei vaan lähesty kukaan sellanen muuten kuin kaverina josta olisin kiinnostunut. Aloitteen tekemistä toivoisin miehiltä, koska itse teen ne yleensä jos olen kiinnostunut eivätkä ne johda sen kaverin kiinnostumiseen kuitenkaan pitemmän päälle. Sen jälkeen tapaillaan muutamia kertoja ja minua kiinnoostaa vielä enemmän, mutta sitä miestä ei.. huah.

      • Millis
        saaranaa kirjoitti:

        " tosi on parhaat menee ja kauniit päältä ,ja vähemmän kauniit jää vaeltaan sinkkuna ,lihavat ja huonokäytös naiset,myös "

        -mä oon tätä aina miettinyt, että mitähän mä noista yllämainituista olen; kauniiksi sanotaan ja hyvävartaloiseksi (harrastan paljon liikunaa), moni haluaisi olla kanssani/tapailla, käytökseltäni olen ok ja kuulun sellaisiin "hyviin tyyppeihin" miesten kanssa jutellessani (minut otetaan mukaan pelailemaan, baariin jne...) en mielestäni ole kuitenkaan mitenkään vaikeasti lähestyttävä jne... Mua ei vaan lähesty kukaan sellanen muuten kuin kaverina josta olisin kiinnostunut. Aloitteen tekemistä toivoisin miehiltä, koska itse teen ne yleensä jos olen kiinnostunut eivätkä ne johda sen kaverin kiinnostumiseen kuitenkaan pitemmän päälle. Sen jälkeen tapaillaan muutamia kertoja ja minua kiinnoostaa vielä enemmän, mutta sitä miestä ei.. huah.

        Mulla ihan sama juttu......kauniiksi ja hyvännäköiseksi kehutaan, mutta jostain syystä ei vaan ole löytynyt sellaista ihmistä jonka kanssa synkkaisi molemmin puolin. Minua lähestyvän miehet eivät yleensä ole sytyttäneet minua....Usein ovat olleet vain sen yhden asia perässä. Silti avoimin mielin kyllä mielstäni suhtaudun ja monia treffejä olen kokenut:) Täytyy varmaan vaan uskoa siihen, että joskus tunteet kohtaavat molemmin puolin:)

      • J-P.Sartre
        Millis kirjoitti:

        Mulla ihan sama juttu......kauniiksi ja hyvännäköiseksi kehutaan, mutta jostain syystä ei vaan ole löytynyt sellaista ihmistä jonka kanssa synkkaisi molemmin puolin. Minua lähestyvän miehet eivät yleensä ole sytyttäneet minua....Usein ovat olleet vain sen yhden asia perässä. Silti avoimin mielin kyllä mielstäni suhtaudun ja monia treffejä olen kokenut:) Täytyy varmaan vaan uskoa siihen, että joskus tunteet kohtaavat molemmin puolin:)

        kahdenlaisia naisia: Niitä, joiden kanssa seurustellaan (ja rakastellaan) ja niitä, joita pannaan. Kumpaan kuulut?

    • ---

      Tosiasia vain on, että maailman tarkoitus on, että eräät löytävät uuden kumppanin pian, ja toiset eivät koskaan.

      Se on kohtalon luonnonvalintaa, ei sen enempää.

      • erha

        ja mistäs tollast on muka skriivattu? ja mite muka maailma liitty tähä? kysehä on ihmisistä ja tunteista niitte välillä!!!! ja jotkut viihtyy iteksee eikä tarvii kenenkää seuraa ja SITÄ saa tilattuu jos on tarpeeks fyrkkaa.. nii ei luulis olevan onkema

      • ---
        erha kirjoitti:

        ja mistäs tollast on muka skriivattu? ja mite muka maailma liitty tähä? kysehä on ihmisistä ja tunteista niitte välillä!!!! ja jotkut viihtyy iteksee eikä tarvii kenenkää seuraa ja SITÄ saa tilattuu jos on tarpeeks fyrkkaa.. nii ei luulis olevan onkema

        ...niin ole kirjoitettu, mutta selitäpä sinä sitten se, miksi niin monet mukavat miehet ja melkein yhtä monet mukavat naiset eivät KOSKAAN löydä sitä oikeaa, joko niin ettei kukaan ole kiinnostunut (kuka olisi, mukavista miehistä), tai että ainoat mitä (ne mukavat naiset) saa, on renttuja, epäluotettavia, luonnevikaisia ynnä muita.

        Toiset porskuttaa. Jotkut sanoo sitä tuuriksi. Minä näen siinä enemmän jotain piilotettua tarkoituksenmukaisuutta.

    • ei koskaan löydä

      Toiselle kelpaa kuka tahansa ja löytää helpaolla.

      Toinen vaatii liikaa, eikä koskaan löydä.

      • ---

        Ne joille kelpaisi kuka tahansa eivät kelpaa kenellekään.

        Suurin kysyntä on niistä jotka vaativat "liikaa", koska sellaisen suosioon haluavat monet. Siitä joka pääsee pylväspyhimyksen rinnalle, tulee itsestään pylväspyhimys ja siis tavoittelun kohde.

      • itse huomannut
        --- kirjoitti:

        Ne joille kelpaisi kuka tahansa eivät kelpaa kenellekään.

        Suurin kysyntä on niistä jotka vaativat "liikaa", koska sellaisen suosioon haluavat monet. Siitä joka pääsee pylväspyhimyksen rinnalle, tulee itsestään pylväspyhimys ja siis tavoittelun kohde.

        Kun kyllin kauan saa huomata, ettei kelpaa kenellekään, huolii lopulta kenet tahansa. Vaikka kuinka aluksi olisi ollut korkeat vaatimustasot

      • ---
        itse huomannut kirjoitti:

        Kun kyllin kauan saa huomata, ettei kelpaa kenellekään, huolii lopulta kenet tahansa. Vaikka kuinka aluksi olisi ollut korkeat vaatimustasot

        ...mutta vaikka itse huolisi lopulta kenet tahansa, ei tarkoita sitä että kukaan siltikään huolii.

    • aikuinen nainen jo

      Rohkenen väittää, että kaikki on asenteesta lähtöisin. Jos ihminen suhtautuu valoisasti ympäristöönsä, muihin ihmisiin, tulevaisuuteen... niin muutkin sen huomaavat. Tällainen ihminen vetää muita ihmisiä puoleensa, ja tällainen ihminen yleensä tulee muiden kanssa myös toimeen.

      Syy ikisinkkuutteen on - ainakin minun tuttavapiirissäni -sinkussa itsessään. Täydellisiä ihmisiä ei olekaan. Vikoja löytää etsimättäkin, ainakin joidenkin avioliittovuosien jälkeen...

      • 23cm

        Mut.HEII!!Musta tuntuu että eläke mummut täällä haaveillee virtuaali maailmassaan.

        kaikki on itsestä kiinni Raamattu neuvoo vaimo pitää viisaasti valita.

        nainen pitää vietellä,siis.HURMATA,mä pelimiehenä tiedän nynny ja arka mies ei saa kaunista vaimoa.('

      • kikuli:(
        23cm kirjoitti:

        Mut.HEII!!Musta tuntuu että eläke mummut täällä haaveillee virtuaali maailmassaan.

        kaikki on itsestä kiinni Raamattu neuvoo vaimo pitää viisaasti valita.

        nainen pitää vietellä,siis.HURMATA,mä pelimiehenä tiedän nynny ja arka mies ei saa kaunista vaimoa.('

        Jonkin aikaan sitten luulin OIKEASTI, että nyt löysin elämäni miehen. Tutustuttiin hitaasti, eikä menty kiireellä sänkyyn. Kerkesin jo ystävillekkin hehkuttaa unelmieni miehestä!...kunnes menimme sänkyyn ja miehellä oli TOSI TOSI pieni....!! Olin järkyttynyt ja yritin päästä ajatuksesta eroon ajattelemalla positiivisesti mutta ei onnistunut...En käsitä väitettä ettei koolla ole väliä?!? En voinut jatkaa suhdetta...harmitti tosi paljon :(

        Se voi joskus olla näköjään pienestä kiinni että matsaa tai ei....

      • ja sen mies
        23cm kirjoitti:

        Mut.HEII!!Musta tuntuu että eläke mummut täällä haaveillee virtuaali maailmassaan.

        kaikki on itsestä kiinni Raamattu neuvoo vaimo pitää viisaasti valita.

        nainen pitää vietellä,siis.HURMATA,mä pelimiehenä tiedän nynny ja arka mies ei saa kaunista vaimoa.('

        Ööh, näin keskivertoa vetävämmän näköisenä naisena, erityisesti ikäni huomioonottaen sanon ihan suoraan: ulkonäöllä ei ole merkitystä siinä vaiheessa, kun vuosia tulee mittariin tarpeeksi. Ainakaan minulla ei ollut. Mieheni ei ole mikään mr Finland, vaan kaljamahaa löytyy. Luonne on kuitenkin maailman kultaisin ja kuitenkin minulle "kohtuu hankalana" akkana sopivan kipakka, osaa pistä myös hanttiin tarvittaessa.

        Sinulle muistuttaisin, että terve itsetunto ja itserakkaus ovat kaksi eri asiaa.

        Ps: tekeekö mulkun pituus sinusta pelimiehen?

    • pelkää olla yksin

      Ihan siitä syystä, että moni seurustelee ja elää parisuhteessa ihan muodon vuoksi tai yleisen hyväksynnän. Puolisoa ei oikeasti valittu itselle, vaan suvulle, kavereiden takia, koska yhteiskunta odottaa että perustetaan perhe, ostetaan oma asunto.
      Moni kuitenkin sitten keski-iässä eroaa, kun ei enää kestä valheessa elämistä.

      Älä mieti siis mitä muut tekevät, vaan ole itsellesi rehellinen. älä ota ketään vain muodon vuoksi ja ole aidosti valikoiva. Jos ihminen ei tunnu omalta heti aluksi, ei hän muutu siitä vuosienkaan jälkeen.

      Valitse siis harkiten ja mitä pahaa on yksin elämisestä? Moni on paljon onnellisempi niin, ilman parisuhteen luomaa painetta ja elätettäviä lapsia.
      Ole oma itsesi!

      • nainen5

        liian paljon kulissiliittoja.

    • oikeansa menettänyt kuolemassa

      ..ei ne kaikki oikean löytäneet vietä auvoista elämää, vaan sitä voi varjostaa muut huolet. meidän elämästä vei monta vuotta miehen vakava sairaus ja se lopulta päätyi kuolemaan.

      se vaan on niin että eri ihmisillä on eri huolet ja murheet. tuskin siihen mitään yhtä syytä on miksi jotkut löytää parisuhteen aiemmin.

      • mikä tää

        reffit pastalla lähes omiljoonaa naista eronnutta etsii MIESTÄ,siis elättäjää.

        ja huo iteään nurempaa,haaveeksi jää,nyky mies eienää parsuhteeseen mene,puolet eroo ja nainen ottaa eron 92% siinnä meni suuri intohimo.

        ensimäiset pierut yhteisessä vuoteessa on kauhistus,suhde alakkaa kuoleen ja röyhtäsyt naiselta.huii!!

      • ://

        menetykseesi. voimia

    • july76

      Mullakin on ihana ystävä joka on vuodesta toiseen sinkku huolimatta siitä että on nätti, urheilullinen ja hauska. Eikä hän haluaisi olla.

      Uskon että ne ihmiset jotka ovat tottuneet olemaan suhteessa aina osaavat jotenkin pelata paremmin siinä tutustumisvaiheessa. En tarkoita mitään juonimista tai mitään "pakko napata"-asennetta, vaan ihan vain rentoutta, iloisuutta ja flirttiä. Ne osaa lukea vastakkaista ihmistä oikein ja tietää aina mikä on se OIKEA seuraava askel. Ainakin ystäväni on ehkä hieman kömpelö eikä osaa aina edetä oikein. Tässä voisi jopa kärjistää, ettei tiedä milloin antaa ja milloin pihdata, milloin vaatia ja milloin höllätä. Aina tuntuu menevän väärin päin.

      Yhdyn edelliseen siinä, että aito onnellisuus ja iloisuus auttaa parhaiten. Onko kukaan kokenut sitä, että kun vihdoin löytää sen oikean niin yhtäkkiä tarjokkaita onkin useampi?

      • käy

        Minulle käy aina juuri niin, että kun löydän jonkun josta itse kiinnostun, niin sitten onkin yhtäkkiä tarjolla miehiä vaikka kuinka. Onneksi olen tajunnut pitää kiinni siitä omasta ihastuksesta enkä ole lähtenyt kokeilemaan kaikkia.

      • minä-

        Kyllä. Tuossa on paljon perää. Jotenkin sitä vetää sitten puoleensa lisää sitä mitä jo on, vaikka ei enää tarviis. Vähän nurinkurista.

    • katkeruus

      kun on vammainen on tosi vaikeaa löytää sellainen
      puoliso joka hyväksyy sinut.
      Ja vaikka sellainen mies joka on itsekin vammainen jos hän ei hyväksy omaa vammaansa niin siitäkin voi tulla ongelma. Olen itse vammainen nainen ja ihastunut kahteenkin vammaiseen mieheen ongelma on vai se että olen kyllä itse sinut vammani kanssa ja pystyn sen hyväksymäänkin ja siksi ajattelin että miksi en voisi yrittää, mutta nämä miehet kieltävät itse olevansa vsmmsiis vaikka ovatkin. Tässäpä tälläinen näkökulma asiaan.

      • ryhmä

        Olet ihan oikeassa.
        Toinen vaikea ryhmä on seksuaalivähemmistöt, vaikka en missään nimessä halua verrata teitä muuten toisiinne. Tunnen esimerkiksi todella mukavia homomiehiä, jotka vuodesta toiseen elävät yksin ja kaipaisivat suuresti jonkun rakkautta. Se maailma on tietääkseni vielä tosi raaka ja ulkonäkökeskeinen, vaihtoehtoja on muutenkin vähän ja ihmisten hyväksyntä ainakin maaseudulla kamalan torjuvaa.

      • Elämässään

        Myöskin jos elämä on menyt päin mäntyä ja joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle sekä myös velkakierteeseen ja ei ole enää mitään mitä oli ennen. Sellaisenkin on vaikea löytää vertaistaan. Tarkoitan lähinnä mielenterveysongelmaista (itse olen).

      • KylmäNainen

        Kerrankin joku, jolle en viitti vittuilla. Ihan oikeessa olet, tiedän itekin yhden vammaisen ihmisen ja sellaiselle on oikeasti tosi vaikeaa löytää kumppania. Sitten täällä valittelevat jotkut sosiaalivammaiset ja misogynistit että naisilta ei heru. No hei pahvit, joillain on oikeita vaikeuksia löytää ketään. Sitten jotkut miehet ihmettelee miksei joku valokuvamalli tule hakemaan kotiovelta kesken CounterStrike-session.

        Joo. Äksdee.

      • arvokas....
        Elämässään kirjoitti:

        Myöskin jos elämä on menyt päin mäntyä ja joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle sekä myös velkakierteeseen ja ei ole enää mitään mitä oli ennen. Sellaisenkin on vaikea löytää vertaistaan. Tarkoitan lähinnä mielenterveysongelmaista (itse olen).

        ihminen. Sinä et ole epäonnistunut missään, vaan olet sairastunut kenties jonkun sairaan tekemisten vuoksi.
        Sairaus ei tee kyvyttömäksi seurustella!!

        Itse olen insestin (törkeän) uhri ja olen ollut sairaalahoidossa useita kertoja. Nyt mulla on menossa pitkä terapia ja alan vähitellen toipua.

        Kukaan ei ole arvostellut sairaalassa olosta ja seuraa on riittänyt.
        Yksin elämiseni on minusta itsestäni kiinni. En ole uskaltanut tutustua miehiin, koska järkyttävä trauma nousee niin suurena esiin, etten voi olla suhteessa.
        Mulla on mies ystävänä ja hän tietää taustani. Silti hän haluaa jatkaa ystävyyttä (tietenkin ilman intiimiyttä) ja olemme paljon yhdessä.

        Joten, älä enää KOSKAAN sano olevasi huono tai epäonnistunut??
        Sinun tiellesi voi tupsahtaa ihminen yllättäen ja suhde voi muodostua hyväksi, jopa intiimiksi.

        Kannattaa sairaanakin tai toipilaana (mielenterveyden sairauksista toivutaan nykyään) pitää huoli ulkonäöstä.
        Yrittää edes jaksaa laittaa hiuksia ja ulkoilla. Peseytyä säännöllisesti ja pestä myös vaatteensa.

        Meikki ei ole välttämätöntä.
        Tiedätkö, arvostan katuojasta noussutta ihmistä paljon enemmän, kuin huippuautoilla ajelevia euro-näärejä!
        Sairaat tai jo toipuneet ovat usein hyvin "syvällisiä" ihmisiä ja heidän kanssaan on kiva keskustella.
        ROHKEUTTA, kaikki joita sairaus estää seurustelemasta.
        Osa tilanteesta on itsestä kiinni!! Voimia!

    • se kohtalo??

      Minäkin luulin pysyväni ikuisesti sinkkuna, mutta toisin kävi. Tuli mies ja vei jalat alta. Ollaan vaan luodut toisillemme, ei enää ketään toista osaa kuvitella vierelle.

      Minulla elämässä kaikki muut asiat on pielessä. Rakkaus on se ainoa asia, joka kukoistaa. Eikä sekään aina juhlaa ole, mutta sen eteen haluaa tehdä töitä.

      Minä uskon, että se oikea tulee kohdalle, jos on tullakseen. Joskus se oikea kumppani voi löytyä sellaisesta ihmisestä, jonka kanssa ei olisi voinut kuvitellakaan elävänsä. Kannattaa pitää silmät auki eikä olla turhan vaativa.

    • ihmettelen.

      Varsinkin ihmettelen miksi naiset rakastuvat mielummin renttuihin, kun siistiin mieheen. Olen itse yli 20 ja alle 30 vuotias mies. Pukeudun aina jonnekkin (Esim. tansseihin ja sen tapasiin) mennessä aina siististi. Ihmetyttää kun nuoret naiset siellä rakastuu liian arkisesti pukeutuviin ja liian vanhaan äijään. Olen kyllä itse löytänyt seurustelu suhteita ja aina on päättynyt liialliseen pettymykseen. Kavereita löydän kyllä helposti myös naisista, mut se ei tässä iässä riitä. Keski-ikäisillä ja vanhoilla on nykyään taitoa varsinkin tansseissa aivopestä nuorii ja oman ikäset ei kelpaa. Tai sitten nuoret ja nätit tytöt rakastuu vanhempaan vain ja ainoastaan rahan takia. Eihän köyhä tyttö pidä välii minkä näkönen ja ikänen mies on, kunhan saa rahaa.

      • vaikka varatusta

        vanhemmasta ja rikkaasta ukosta. Laittaa vaan itsensä heti paksuksi. Onhan näitä nähty...

    • Sinkku
    • IkisinkkuMies29

      Moi!
      Toiset ihmiset ne sen oikean löytää hetkessä.
      Itselle tuskin käy noin koskaan ja olen seuranhakuilmoitusta pitänyt jo muutaman vuoden, yksikään nainen ei siihen vastaa.
      Olen rehellisesti sanottuna ihan väärässä maailmassa.
      Mitä kunnollisempi mies on sitä vaikeammin hänet huomataan.
      Itse olen ihan normaali terve mies. En käytä alkoa ja tupakoi.
      Syy voi olla pienessä koossa pituutta 168 cm ja 60 kg painoa mikä ei naisia vedä puoleensa.
      Toisena asuinpaikka maaseudulla.
      Itse ikisinkkuna olen kai tehnyt pahaa suomen naisille, kun kaikki karttaa jo ihan vain ystävyyttä.
      Päätä pyörittäen ihmetellen nykymaailmaa! :(

      • tosiasia

        Niin tyhmää kuin se onkin, niin tuo pituus voi tosiaan vaikuttaa asiaan. Moni nainen kiinnostuu helpommin pitemmistä miehistä. Mutta tiedän myös naisia, jotka tykkäävät enemmän vähän lyhyemmistä miehistä.

        Kyllä tässä nykymaailmassa tosiaan on jotain vikana, kun ulkonäköön kiinnitetään liikaa huomiota. Voi mennä monia mukavia tuttavuuksia ohi ihan vaan siksi, ettei ulkonäkö ole täydellinen. Eikä naisille enää kelpaa kunnon miehet, vaan rentut. En kyllä aina oikein ymmärrä muita naisia. :)

      • julma..-

        suomalainen nainen kylmä vuoteessa mverraten venäläiseen sisareen.avioliittoja 07 370000 josta 160 000 ulkolaisen naisen kanssa, mistä tämä kertoo?

      • singleman29

        Itse olen huomannut että kun mainitsee seuranhaku ilmoituksessa ettei polta eikä käytä alkoa, se vähentää mahdollisuuksia saada yhteyden ottoja tosi paljon. Nyky naiset tuntuu olevan niin viinaan menevää sorttia.
        Olen samanikäinen sinkkumies enkä polta enkä käytä alkohoolia, asun pienessä kaupungissa ja naista en ole vielä löytänyt.

      • espanjaan matkalle

        Pienuutesi on varmaan yksi syy, enemmistö naisista on sinua pidempiä. Mitä jos laajentaisit etsintää? Mene matkalle vaikka Espanjaan, siellä on koko Euroopan pienimmät miehet, voisi käydä parempi flaksi siellä!

      • äksyN

        Ruikuttava mies on kauheampi kuin mikään, itkevä vollari on ryhdittömämpi kuin alkoholisti.

      • Guest Star
        julma..- kirjoitti:

        suomalainen nainen kylmä vuoteessa mverraten venäläiseen sisareen.avioliittoja 07 370000 josta 160 000 ulkolaisen naisen kanssa, mistä tämä kertoo?

        Vaikka se itsenäisille nykynaisille onkin käsittämätöntä, ennen vanhaan naiset oikeasti hakivat avioliitosta taloudellista turvaa eivätkä romantiikkaa, mikä tuli sitten jos on tullakseen.

        Varsin tasa-arvoisessa nykysuomessa naiset ansaitsevat oman elantonsa, eikä ole mitään pakkoa hankkia "elättäjää", joten kumppanista haetaan jotain muuta, sellaista minkä kokee täydentävän itseään. Elämä halutaan käyttää "itsensä toteuttamiseen", ja jos siihen kuuluu perheen perustaminen ja lasten teko, niin kuuluu, mutta ei useinkaan mihin tahansa hintaan. Perhe halutaan perustaa juuri "sen oikean" kanssa jos ylipäätään.

        Venäjällä ei olla vieläkään tässä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jossa tärkeintä on itsensä toteuttaminen. Taloudelliset olot ovat epävarmoja kansan syvistä riveistä tuleville venäläisnaisille, ja avioliitto suomalaisen miehen kanssa kuulostaa houkuttelevalta.

        Lisäksi ajatusmaailmassa tullaan monta kymmentä vuotta suomea perässä. Ei Venäjällä ole kait vieläkään mitään laajalle levinnyttä naisasialiikettä, eikä monellekaan naiselle tule mieleen, että elämää voisi katsoa onnistuneeksi jos ei ole miestä eikä perhettä.

        SIITÄ se kertoo, ei suomalaisen naisen kylmyydestä. Suomalainen nainen nauttii nyt niistä vapauksista, mitä on saavuttanut eikä näe, että hänen pitäisi uhrata oma elämänsä miellyttääkseen muita, kuten vanhempiaan taikka miessinkkulaumoja.

      • KylmäNainen

        Ainakin se maalla asuminen vähentää todennäköisyyttä löytää ketään. Jos naapurissa ei asu kolmenkytä kilsan säteellä kun kanoja ja koira, niin ei sieltä naista löydä. Ne harvat naiset mitä maaseudulla on ovat ihan vitun kilpailtuja. Serkku muutti jostain käsittämättömästä mielenhäiriöstä maaseudulle ja löysi samantien sulhasen ja tasokkaan sellaisen. Jos sanotaan, että naiset on kaupungissa kranttuja niin ei ne ole. Maalla niillä tosiaan on varaa valita.

        Ja mitä tulee alkoholiin, niin kyllä se nyt on vaan niin että mies saa juoda kaljaa. Ei se ole paha juttu. Röökäämattomuus on iso plussa.

        Mee johonkin missä tapaa naisia.

      • peke996
        KylmäNainen kirjoitti:

        Ainakin se maalla asuminen vähentää todennäköisyyttä löytää ketään. Jos naapurissa ei asu kolmenkytä kilsan säteellä kun kanoja ja koira, niin ei sieltä naista löydä. Ne harvat naiset mitä maaseudulla on ovat ihan vitun kilpailtuja. Serkku muutti jostain käsittämättömästä mielenhäiriöstä maaseudulle ja löysi samantien sulhasen ja tasokkaan sellaisen. Jos sanotaan, että naiset on kaupungissa kranttuja niin ei ne ole. Maalla niillä tosiaan on varaa valita.

        Ja mitä tulee alkoholiin, niin kyllä se nyt on vaan niin että mies saa juoda kaljaa. Ei se ole paha juttu. Röökäämattomuus on iso plussa.

        Mee johonkin missä tapaa naisia.

        Mitä tuohon alkoholiin tulee niin mies saa tai sen melkeimpä pitää juoda kaljaa että löytää naisseuraa enää nyky maailmassa. Vaan sitten kun on löydetty toisensa, menty yhteen ja alkaa lapsia siunaantua niin kummastippa ne monet naiset kiukuttelee kun mies jatkaa samaan malliin ryypäten eikä selviä viikonloppuja kiinnosta viettää perheensä parissa. Siinäpä se yksi eron syyn taas tulee.

      • KylmäNainen
        peke996 kirjoitti:

        Mitä tuohon alkoholiin tulee niin mies saa tai sen melkeimpä pitää juoda kaljaa että löytää naisseuraa enää nyky maailmassa. Vaan sitten kun on löydetty toisensa, menty yhteen ja alkaa lapsia siunaantua niin kummastippa ne monet naiset kiukuttelee kun mies jatkaa samaan malliin ryypäten eikä selviä viikonloppuja kiinnosta viettää perheensä parissa. Siinäpä se yksi eron syyn taas tulee.

        Se tietenkin että juo kaljaa tarkoittaa automaattisesti sitä, että juo kaljaa tynnyrin per ilta.

      • sanon

        Esim. minun vierelläni (pituuteni 175 cm) olisit lyhyt ja pienen oloinen, se tuntuisi vähän hassulta ehkä. Ja olet niin paljon nuorempi. Mutta kun löytäisit jonkun toisen, pienempikokoisen, ei fyysinen pieni kokosi olisi mikään ongelma. Onhan niitä paljonkin 160 cm pitkiä naisia minunkin tuttavapiirissäni, sinkkuja kaikki.

        Itse olen havainnut samantapaisista asioista valittavilla miehillä live-elämässä kaksi yhteistä piirrettä:
        -1) tietynlainen rohkeus tai aloitteentekokyky puuttuu naisten kanssa (siis livenä). Tai ainakin TARTU HETKEEN kun se osuu kohdalle ja NAINEN ehdottaa sinulle jotain, esim kahville menoa, jos mielestäsi ko nainen olisi ainakin alustavasti sopiva/kiinnostava. Älä odota niin kauan kuin "25 years next to Alice -laulussa", tai edes niin kauan että ko nainen lähtee arkikuvioistasi muualle, vaan ILMAISE SELKEÄSTI että olisit kiinnostunut tutustumaan häneen. Ei tutustuminen vielä tarkoita hääkellojen soimista, vaikka katsastaisitkin myös sillä silmällä. Voithan sanoa että etsit myös tositarkoituksella, mutta anna aikaa rauhassa tutustua, älä painosta. Semmoinen vain pelottaisi kiinnostuneenkin naisen pois. Naiseen tutustuu helposti, jos on itse aktiivinen. Seurustelupäätöksen teko, vaikka nainen itse harkitsisi sitä, vaatii enemmän harkintaa ja aikaa naiselta. Voit tehdä kantasi selväksi että olet kiinnostunut hänestä tositarkoituksella mutta ettei tässä mikään kiire ole, hän saa tutustua ihan rauhassa ilman pakotteita. Pyydät vain lähentymään jos siltä tuntuu, vaikka ottamaan kädestä kiinni...
        -2) nuo miehet usein katselevat huippukauniita naisia, joille ulkonäkö on ykkönen myös miesten kohdalla. No chance. Jos miehet huomaisivat meidät kauniit, mutta ei huippumalleja tai tavallisen näköiset naiset, joilla on lempeä sydän ja huumorintajua elämän vaikeistakin tilanteista selviytymiseen niin valikoima moninkertaistuisi, ja todellisia mahdollisuuksia olisi löytää oikea kultakimpale.

        Älä siis menetä toivoasi vaan laajenna katselualuettasi. Mene peilin eteen, hengitä syvään ja ryhdistäydy. Osoita peilistä näkyvää henkilöä ja sano: olet ihan hyvä tyyppi, aivan ok myös naisten mielestä. Tee tämä joka päivä ennen klo 12... ,).
        Sitten vain pesemään tukka ja laittamaan deodoranttia, jos ne olivat päässeet unohtumaan, paita pesuun ja puhda päälle (tavallinenkin riittää, kunhan ei ole kauhtunut). Siisti ulkoasusi, älä haise/ole likainen/suttuinen. Tavalliset vaatteet riittävät, kunhan ne ovat ehjät/eivät repaleiset/kauhtuneet ja PUHTAAT. Ja ole itsekin puhdas, käy suihkussa vaikka joka päivä. Tuskin ihosi siitä kärsii.
        ...niin ja sitten jossain myöhemmässä vaiheessa: muistathan että olet vaihtanut kalsarisi JOKA AAMU. Mikään ei ole kuvottavampaa kuin vanhojen likaisten kalsarien lemu, saati ne jarrujäljet tai virtsan haju niitä riisuttaessa. Tee sellaiset huoltotoimenpiteet jo etukäteen kotona!
        Ja ihan mielellään: kokeile niitä kaupan uusia muodikkaita kalsareita, ettei niitä isoisän aikuisia polviin asti ylottuvia boksereita, joissa kelluisi vaikkei osaisi uida. Hyh miten epäseksikkäät ja luotaantyöntävät ovat miesten nykymuodin uimashortsit!!! Kenelle lie tarkoitettu, miesten uusi uskonnolline asusteko?
        Herätys, muotisuunnittelijat...

    • jippujii

      Sinkkuuden syy on ruma ulkonäkö!! Ei voi syyttää kuin vanhempiaan jos on saanut sellaisen pärstän joka ei miellytä muita. Siinä ei kultaiset sydämmet ja muut täydellisyydet paina paskan vertaa jos on ruma. Tämän pitäisi olla jo itsestään selvyys kaikille.

      • katsojan silmässä

        Niin se vain on. Vaikka monen mielestä olisi ruma, jonkun mielestä voi olla erityisen kaunis. :)

        En minäkään mikään kaunotar ole, mutta silti olen miehen löytänyt. Ja vanhetessa sillä ulkonäöllä ei ole paskankaan väliä. Kaikki me rupsahdetaan kuitenkin. :)

      • meni jo odotellen
        katsojan silmässä kirjoitti:

        Niin se vain on. Vaikka monen mielestä olisi ruma, jonkun mielestä voi olla erityisen kaunis. :)

        En minäkään mikään kaunotar ole, mutta silti olen miehen löytänyt. Ja vanhetessa sillä ulkonäöllä ei ole paskankaan väliä. Kaikki me rupsahdetaan kuitenkin. :)

        kyllä mies haluaa kauniin ja nuoren naisen.miehen rakkaus on hyvin pitkälti Himoa,vaikka naiselta menis jalat alta.

        jos vanhempi äijä ei näöllä väliä rumakin nainen on vanhan äijän mielestä kaunis,,kunhan on nainen on nuori.

      • TSILIRINSESSA
        katsojan silmässä kirjoitti:

        Niin se vain on. Vaikka monen mielestä olisi ruma, jonkun mielestä voi olla erityisen kaunis. :)

        En minäkään mikään kaunotar ole, mutta silti olen miehen löytänyt. Ja vanhetessa sillä ulkonäöllä ei ole paskankaan väliä. Kaikki me rupsahdetaan kuitenkin. :)

        Minä en ainakaan katsele mitään riukuja miehiä!! Kyllä jotain lihasta pitää olla luiden päällä eikä ole pahasta jos se mies vaikka kääntäisi muidenkin katseita ;) Varakaskin pitää olla ja pitkä! Ehdottomasti huolitellut vaatteet ja hiukset!

      • Kaikissa on kaunista

        Kauneus on katsojan silmissä. Jos vaan tarkkailee ulkonäköä tai merkkivaatteita,varmaan saat olla lopunikääsi yksin.Tutustu ihmisen luonteeseen.Siisti puhdas ihminen on aina kaunis!

      • ei mitään merkitystä

        Löysin oman rakkaani vasta vuosi sitten, vaikka olen kaunis ja jo 30 v. Ennen tätä en ole ikinä seurustellut, vaikka ihastunut olen ollut monesti. Sekä rumiin että kauniisiin ihmisiin. Minuunkin on ihastuttu, mutta en ole halunnut alkaa seurustella, jos itselläni ei ole ollut tunteita.

        En usko olevani tyhmä tai luonnevikainenkaan, koska olen älliä vaativassa työssä ja kavereita on paljon, joukossa myös tosiystäviä.

        "Naksahdus" vaan ei tapahtunut tätä ennen minulla ja toisella osapuolella yhtä aikaa.

    • Harm

      kuin toisilla.

      Tietyt keskimäärin pidetyt keskimääräiset ominaisuudet miellyttävät ihmisiä ja suosio lisää suosiota.

      Huomauttaisin että seuran määrä ei helpota yhtään "sen oikean" löytämistä välttämättä jopa päinvastoin.

    • sinkku

      Olen miettinyt ihan samaa. Tuntuu , että kaikille muille parinmuodostus on ihan helppoa ja mä en vaan löydä ketään.
      Tai jos joku tykkäisi musta , niin minä en sitten ihastu siihen ja sama päinvastoin.

      Onko muilla parempi luonne , mukavampi hymy - vai matalammat vaatimukset kuin mulla ?

      Odotan Sitä Tunnetta , ja mun on ihan pakko ihastua ennenkuin voin edes kuvitella seksiä tai seurustelua.

      Sitä Oikeaa odotellessa vanhenen , toivon , etten tule katkeraksi ja kyyniseksi.
      Sellaisia mummoja täällä on jo riittämiin. :D

      • TIETÄJÄ..

        NO NIIN LAVATANSSEIHIN VAAN KAIKKI SINKUT JA YKSINÄISET SIELTÄ LÖYTYY,EI SUA KUKAAN KOTOO TUU HAKEEN.

        SE OIKEA ON SUN SUKULAIS SIELU SENKUN LÖYDÄT SE SINULLA OIKEE,JA TUNNISTAT SEN HETI.

    • turinatäti55

      Minä ainakaan en usko siihen "oikeaan".
      Jos kumppanissa häiritsee pienikin asia niin siihen pitäisi vaan sopeutua jos muuten pitää hänestä.
      Ei ketään meistä ole täydellinen.

    • poikamies...toistaiseksi

      Oikeaa etsiskellen..tai sitten en.. Eipä oo löytynä emäntää, mutta en oo kyllä aktiivinen ollukkaan. Eikä taida tätä menoa löytyäkkään. Itse en kehu itseäni,mutta eipä ole moitteita satunnaisilta tullut. Kauneus on katsojan silmissä. Mutta mieluummin olen yksinään siihen asti kunnes sellase löydän jonka kanssa ymmärretään toisiamme. Eihä se ole kiva jos pitää tuli persien alla ehtie joku ja sit 2vk päästä pakataan laukut. Oikeastaan aika helvetin typerää.. En ole mikää filosoohvi enkä jeesustelija, mutta kyllä ne o jokaiselle kohtalon kortit jaettu ja siihen on tyydyttävä mitä on. Itse en oikeastaan välttämättä tarvitse ketään koska olen jo yksinäisyyteen osaksi tottunut. Mutta kyllä varsinkin talvisin ja pimeään aikaa sitä toivoo itselleen jonkun vierelleen ja tottahan se on että yksinäisyys voi olla pahasta.
      Mitä itse olen huomannut, niin mitä pitemmälle etsintöjä venyttää sitä epätodennäköisemmäksi onnistuminen tulee.

      Onhan siinä yksin elossa positiivisiakin puolia, saa elää vapaasti, kukaan ei tule neuvomaan omaa elämääsi, hoidat vain omat asiasi niin kaikki on ok, Teet aina niinkuin itse haluat.
      Ainiin jos tämän joku vielä luki niin onnea kaikille niille jotka ovat omansa saaneet ja tsemppiä niille jotka vielä odottaa löytäjäänsä.

    • vaaka-1960

      Voisin sanoa että se on tosi mystinen juttu se,löytyykö oikeaa koskaan ja miksi toiset löytää sen heti.Ehkä se on niin vain että meitille kaikille on 'kortit jaettu' etukäteen jo ennen syntymää...... Itsellä onsuhteita ollut monia,luullut että nyt on 'se oikea',mutta ei sitten kuitenkaan.Olen naimisissa ollut kaksi kertaa,avoliitossa kaksi kertaa ja kihloissa kerran ja seurustellut muuten sitten vain,mutta kaikki on mennyt aina penkin alle kuitenkin syystä tai toisesta. Kohtalo ollut välillä oikullinen myös,mutta kuitenkin.Miettii että onko sitä liian kriittinen suhteen kanssa,vai mikä on,mutta en ole siihen vastausta löytänyt itsekään vielä,ehkä jossain vaiheessa sitäkin oli kyllä,mutta ei enään ainakaaole aikoihin sitä ollut. En vaadi toiselta mitään ertyistä ainakaan suhteessa,kuin että ole oma itsesi ennenkaikkea,ja anna toisen sitä myös olla.Jos toiseen luotat,et häneltä kiellä ystäviä etkä muutakaan.Toivoa ei koskaan parane heittää pois,ehkä jonain päivänä vielä.............. :)

      • Luonteinen

        Hirveä historia rakkausrintamallasi.Jos tuon kaiken kerrot uudelle ystävälle niin varmaan lähtee lätkimään.Olisko sittenkin vika sinussa ja asenteissasi? Et kuitenkaan ole mikään pöllömmän näköinen.Ihan ok.

    • erhaer

      mie oon funtsinu kans vähä samoi juttui.. itte kyl on prkleesti ärsyttäny ku just nimenomaa jotkut löytää tost vaa jonku ja on ½ vuatta tai mitä lie ku sit johki kaatuu seki juttu.. ja sit vähä aja pääst on taas uus.. ja kyse on kimmasta.. johtuu kai siitä et pitäis ol über sosiaalinen, ulospäin suuntautunu ja kaikkee sellast nii varmaa löytyy joku.. ehkä.. vaikkei sitä mitn tiettyy hakis mistää nii kuitenki on aina niit helkkarin pinnallisia joille ei kelpaa ku ne oikeesti komeet/nätit ja ite en kuulu tollasee.. nii eipä sille voi mitn.. näi mie ainaki asian näkisin!!!

      • sinkulle seuraa

        EI MIESTÄ SAA.MIES PITÄÄ OTTAA,VAIKKA TOISEN NAISEN SÄGYSTÄ.

        SUOMALAINEN NAINEN,KAIKKI PITÄÄ TUODA ETEEN VALMIINA NYKY NAINEN KOSII JA TEKEE TUTTAVUUTTA MIEHEEN JA OLTAVA ALOTTEELINEN.

    • Pohjan-Akka

      riittää, että jos muoto ja sosiaalinen asema on sopiva, siinä on sitten se "oikea".

      Ihan nuorena voi olla riittävää, jos on hyvän näköinen villapaita.

      Suurin syy varttuneemmilla on kai se, etteivät loppujen lopuksi olekaan niin varmoja, haluavatko menettää sinkuuttaan.

      Oikeasti rakastuminen on vähän monimutkaisempi prosessi.

      • sinkulle seuraa

        JA TOISEKSEEN KUNNOLLISIA MIEHIÄ EI VAPAILLA MARKKINOILLA OLE PAJONKAA.

        MONET LÖYTÄÄ KAVERIN JO NUORUUS VUOSINA 17V JA SUHDE JATKUU HAUTAAN SAAKKA.

      • Pohjan-Akka

        siihen auttaa kummasti se, että alkaa pirulliseksi. Sitten saa olla taas sinkku. Happy End.

    • Pohdiskelenpa...

      Niin, miksi ikinä tapahtuu mitään... Kyllä se on niin, että vaikka olisi kuinka normaali tai erikoinen tai hyvä, niin aina ei kumppania löydy. Kyllä se on taivaan tosi. Joihinkin asioihin ei vaan voi vaikuttaa. Tottakai, aina täytyy yrittää, ja aina täytyy toivoa, mutta ei kaikki hyvä tapahdu odottamalla. Jos se oikea tulee kohdalle, niin tottakai saa olla onnellinen, ja täytyy olla onnellinen, kun on löytänyt itselleen elinikäisen kumppanin! Mutta jos näin ei käy, niin ei kannata asiaa jäädä murehtimaan. Ehkä se on niin, että kaikkia ei ole tarkoitettu seurustelemaan. Itse en usko "Siihen Oikeaan". Mutta vaikutat mukavalta ihmiseltä, joten pidä lippu korkealla! Kyllä hyvä tapahtuu, jos on tapahtuakseen!

    • Kokemusta on :))

      Jos on hirveesti vaatimuksia seurustelukumppanin suhteen voi olla vaikea löytää sopivaa.

      Jos on hirveen suuret odotukset niin sekin haittaa onnistumista.

      Kannattaa valita joku tavallinen jonka kanssa on "suunnilleen" samalla aaltopituudella.

    • J-P.Sartre

      jos suksi ei luista. Vaihda sukua. Aloita vanhemmistasi, ja varsinkin äiti vaihtoon..!

      • (¤)

        5-KYMMET ERONNU MIES HALUAA 35 NAISEN YLI 4-KYMMEN NAISELLA EI JUURI KYSYNTÄÄ.

        NAISEN PITÄÄ OLLA NUORI JA RAIKAS.JA KIVAT RINNAT .

      • J-P.Sartre
        (¤) kirjoitti:

        5-KYMMET ERONNU MIES HALUAA 35 NAISEN YLI 4-KYMMEN NAISELLA EI JUURI KYSYNTÄÄ.

        NAISEN PITÄÄ OLLA NUORI JA RAIKAS.JA KIVAT RINNAT .

        Minun vaimoni on kaksviis. Ja anoppi on minua 4 kuukautta vanhempi...

      • Fakta homma
        (¤) kirjoitti:

        5-KYMMET ERONNU MIES HALUAA 35 NAISEN YLI 4-KYMMEN NAISELLA EI JUURI KYSYNTÄÄ.

        NAISEN PITÄÄ OLLA NUORI JA RAIKAS.JA KIVAT RINNAT .

        Onneksi jokainen saa haluta mitä haluaa. En minäkään, lähes viiskymppisenä mutta paljon nuoremman näköisenä naisena, missään nimessä halua itsetunto-ongelmaista, jolla tärkein asia jota on etsimässä on nuoruus ja freesiys. Toki se varmasti imartelee, jos saa nuoremman, mutta olen itse läheltä nähnyt mitä pahimmassa tapauksessa tapahtuu avioliitolle, kun ikäeroa on paljon... Ja se johtui juuri ikäerosta. Kauneus on katoavaista eikä sen varaan pitkän voi mitään rakentaa. Itse en missään nimessä ottais paljon vanhempaa miestä - mieluummin olen vaikka yksin.

        Toivottavasti löydät - ja varmasti ennen pitkää löydätkin - ne hyvät rinnat, mutta sanoisin, että sun kannattaa pelata varman päälle ja ottaa vielä nuorempi kuin 35. En yhtään ihmettele, että köyhiä naisia haetaan maapallon toiselta puolelta saakka, kun nuo ovat kriteerit. Hyvällä tuurilla, jos olet riittävän rikas,nuorekas (rypyt siloteltava aika ajoin pois ja liikuttava riittävästi) ja sosiaalisesti taitava, löydät nuoren "itsestäsi" kiinnostuneen Suomestakin. Onnea vaan. Ei muuta kuin lykkyä pyttyyn ja uutta matoa vaan koukkuun!

    • ei raavaiden miesten

      näin on

    • Numperi

      Minulle kaikki on helppoa ja selvää, sormia napsauttamalla. Olen ehdoton ykkönen, miesten mies. Löydän uusia suhteita joka viikko. Menen vain bailupaikoille tai vaikka puiston penkille ja poimin parhaat kermat päältä. Syvemmältä i tarvitse tonkia. Itseluottamusta, camoon.

      • ://

        JAKSAMISTA SULLE.('

      • uhoaminen

        yleensä merkki siitä että asiat on juuri päinvastoin kuin mitä väittää.

        Mutta elele sinä tuossa uskossa. :)

    • rumamies

      Vastaus tähän kysymyksen ainakin mun mielestäni on sellainen et toiset ihmiset vaan vetää puolensa riippumatta iästä taikka ulkonäöstä.
      Tietenkin toinen kysymys on se mikä se on joka vetää puolensa ulkonäkö, kemiat, rahaa tai joku muu siihen on vaikea vastata, ne voi olla kaikkea näitä.
      Esimerkkinä vaikka Donald Trump ei mikään kovin hyvännäköinen taikka lihaksikas kaveri, mut siinä ihmisessä on sitä jotain, kun se sai niinkin paljon aikaan.

      • HEVI

        NIIN JA SE NUORI HIVI MIES LAIHA RUIPPANA,KAATO KYMMENIÄ NAISIA JA PANESKELI..

        JOS MUITATTE ÄSKETTÄIN KENESTÄ LEHDISSÄ,,KYL NAISET ANTAA NE ON PUUTTEESSA.

    • OLEMASSAKAAN!

      Mutta monta SOPIVAA kylläkin. En ole ikinä uskonut siihen "oikeaan", enkä tule uskomaankaan. Hyvin on mennyt näinkin ;-)

    • fiksis

      Valitettavasti. Joillekin kelpaa kuka vaan, toiset ei siedä pienintäkään epäkohtaa. Tuurilla tietenkin oma osansa ja sillä kuinka paljon eri paikoissa liikkuu.

      • Juri..D

        HELSINGISSÄ MILJOONA IHMISTÄ YLI PUOLET ON YKSIN ASUJIA..PARISUHTEET ON HISTORIAA..KIITOS KUULUU VEMINESTEILLE.

        NYKY MIES EI NAISTA TARVI ELÄKSEEN AINAKAA TALOUSTÖIHIN.

        JOSKUS KIVA SAADA JA ANTAA LEMPEE JOLLEI KIVALLE NAISELLE.

      • mikä tää
        Juri..D kirjoitti:

        HELSINGISSÄ MILJOONA IHMISTÄ YLI PUOLET ON YKSIN ASUJIA..PARISUHTEET ON HISTORIAA..KIITOS KUULUU VEMINESTEILLE.

        NYKY MIES EI NAISTA TARVI ELÄKSEEN AINAKAA TALOUSTÖIHIN.

        JOSKUS KIVA SAADA JA ANTAA LEMPEE JOLLEI KIVALLE NAISELLE.

        JA TERVETTÄ MIELELTÄÄN JA SIELULTAAN NAISTA VAIKEA LÖYTÄÄ,NYT SYÖDÄÄN ITTET YLI LIHAVAKSI JA MIELIALAA OTETAAN TABLETTEINA.

        HALUAN TERVEEN JA RAIKKAAN NAISEN..EN SKITSOA ENKÄ PILKUN NUSSIAA.

      • maisku-82

        tuo on kyllä ihan totta kun minä oon nimittäin aika nirso ulkonäön suhteen kun eihän sllasen kanssa voi olla jos ei tykkää toisesta yhtään ja minä oon aika tarkka toisen vaatteista ja muutenki ulkonäöstä, että jos se ei miellytä nii sitte en huolikaa ketään.Siks minäki oon sinkku kun oon nii nirso mutta toiset on nirsoja ja toiset ei.Toiset kahtoo sitä luonnetta ja toiset ulkonäköö ensin.

      • jarrtsipoika-82
        maisku-82 kirjoitti:

        tuo on kyllä ihan totta kun minä oon nimittäin aika nirso ulkonäön suhteen kun eihän sllasen kanssa voi olla jos ei tykkää toisesta yhtään ja minä oon aika tarkka toisen vaatteista ja muutenki ulkonäöstä, että jos se ei miellytä nii sitte en huolikaa ketään.Siks minäki oon sinkku kun oon nii nirso mutta toiset on nirsoja ja toiset ei.Toiset kahtoo sitä luonnetta ja toiset ulkonäköö ensin.

        löytyispä vaa tarpeeks hyvännäköisiä että pääsis si tutustumaan., 8).

    • vastaus:

      valtaosalle näistä mainitsemistasi "normaaleista, tavallisista" tallukoista kelpaa ihan kuka tahansa "normaali ja tavallinen" tallukka.

      Kunhan on joku jota kutsua muijaksi tai ukoksi, joku jonka kanssa länkyttää maksalaatikon hinnasta ja haukkua serkun kakaroita, joku jonkun kanssa harrastaa "normaalia, tavallista" väsynyttä seksiä kauppakassien raahaamisen ja töllön tuijotuksen välillä. Joku jonka kanssa leikkiä kotia.

      Jotkut sitten vaativat hieman enemmän...

      • t-JOHTAJA.41V

        MEILLÄ AJETAAN KAUPPAREISSUT MERSULLA,SILTI KAUNIS VAIMO MENI KAUPPARATSUN MUKAAN.

        TALO MERENRANNALLA JA MESU JOPA KAKSI PIHASSA.

      • noin se menee
        t-JOHTAJA.41V kirjoitti:

        MEILLÄ AJETAAN KAUPPAREISSUT MERSULLA,SILTI KAUNIS VAIMO MENI KAUPPARATSUN MUKAAN.

        TALO MERENRANNALLA JA MESU JOPA KAKSI PIHASSA.

        pakko olla kallis talo ,ja mersu -jos ei itseä niin naapureita varten -kauppareissut voi sit tehdä lidliin -,ku mihkään muuhun ei oo enää varaa - tummosesta lähtee akka kun akka

    • j.helmi

      tykkään olla sinkku. Ei mulla oo mitään suurta tarvetta alkaa seurustella. Mä luulen että sekin on yksi ikisinkkuuden syy että yrittää just väkisin löytää jonkun, eli siis seurustella seurustelun takia. Toistan siis mitä muut ovat jo täällä sanoneet :D
      Kyllä kai sitä nuorempana (no en mä kyllä vieläkään oo vanha) unelmoi seurustelusta ja jostakin unelmien prinssistä, mut nyt parin vuoden aikana mä oon kyllä löytäny sinkkuudesta enemmän hyviä kuin huonoja puolia.
      Kai se "oikea" tulee joillekin sitten vastaan juuri silloin kun sitä vähiten oottaa, ei se etsimällä löydy. Sitä paitsi eikö sellaset ihmiset oo vähän pelottaviakin jotka on sellaisia "minä etsin seurustelukumppania, voisitko sinä olla se?"-tyylisiä? Otetaan rennosti, niin ollaan virtuooseja tässäkin. 8)

    • villiruusu-kristalli

      kysymys jota monesti oon ihmetellyt ja miettinyt kun ei sitä oikeaa löydy.

    • 1965

      On kiire löytää joku ja sitten otetaan melkein ensimmäinen vastaantulija. Vaimoni on menetellyt aiemmin näin ja sitten ihmetellyt mikä mättää kun juttu ei toimi. Olen sitä mieltä että ei yhden illan tutustumisen varaan kannata laskea ja kuvitella sen perusteella tuntevansa ihmistä.
      Minä taasen olin 12v. yksin, lähinnä sen vuoksi että olen melko varautunut vastakkaisen sukupuolen seurassa. Vaimoni on sanonut ihmettelevänsä miksi olen ollut niinkin kauan yksin, kun hänen mielestä minussa ei ole mitään vikaa. Vaan päinvastoin olen kuulema hänen elämänsä rakkaus. Hän on yleensä löytänyt uuden suhteen n. kahdessa viikossa, ne jutut ei kovin hyvin päättyneet. On hänellä ollut niinkin nopeita juttuja kun vaan yhden yön mittaisia, itse hän on ollut kuulema aina tosissaan liikkeellä.
      Siitä se lähinnä on kiinni millainen itse olet ja mihin olet suostuvainen. Jos suostut "kaikkeen" niin varmaan seuraakin löytyy, jos taas pidät jonkinlaista "tasoa" yllä niin saatat olla pitkäänkin yksin ja silti et välttämättä tiedä mitä saat.

      • Muesli

        Niin tää kaikki on hyvin riskaabelia. Vaikkei olis kovia kriteereitäkään, niin voi olla että sellaista, joka sytyttää tai edes riittävästi kiinnostaa, ei vaan osu kohdalle. Mutta mieluummin yksin, kuin jonkun kanssa sen takia, että olis vaan joku. Seurustelu on kumminkin aika iso projekti, kun siihen liittyy niin paljon muitakin ihmisiä, joihin kaikkiin ajan kanssa tutustuu.

    • totta se on.

      Íhmiset joilla erittäin hyvä ulkonäkö on sellainen joka löytää helpommin. Muilla se saattaa olla vaikeampaa mutta heihin rakastutaan oikeista syistä eikä vain ulkonäön takia.

      • m.v9

        Ai että 'hoteilla on helpompaa' ? Enpä nyt noinkaan sanoisi. Itse kuulen päivittäin kehuja itsestäni kuinka kaunis ja hyväkroppainen olen... Sen olen huomannut että hyvännäköisiä ihmisiä ei oteta niin vakavasti, koska kaikilla on omat ennakkoluulonsa kauniita/komeita ihmisiä kohtaan, tyyliin että se heidän hyvä ulkonäkönsä on syöny heiltä aivot...Ohhh, ei se nyt ihan noinkaan ole...

      • Niintaijoo
        m.v9 kirjoitti:

        Ai että 'hoteilla on helpompaa' ? Enpä nyt noinkaan sanoisi. Itse kuulen päivittäin kehuja itsestäni kuinka kaunis ja hyväkroppainen olen... Sen olen huomannut että hyvännäköisiä ihmisiä ei oteta niin vakavasti, koska kaikilla on omat ennakkoluulonsa kauniita/komeita ihmisiä kohtaan, tyyliin että se heidän hyvä ulkonäkönsä on syöny heiltä aivot...Ohhh, ei se nyt ihan noinkaan ole...

        No jos se hyvännäköinen on luonteeltaan täysi mulkku tai uskomattoman itsekeskeinen ja
        ulkonäkökeskeinen, niin ei kai silloin pitkäaikaista kumppania löydä, vaikka olisi
        millainen missi.

        Yleisempi selitys on se, että ihmisellä on täysin väärä kuva siitä, kuinka hyvännäköinen
        ja ihana ihminen on. Varmaan valtaosa nuorista naisista luulee olevansa uskomattoman
        "hotteja" ja jotain ihmeellistä ja erikoista, vaikka eivät todellisuudessa erotu
        mitenkään joukosta. Jotkut vain ottavat jotkut vonkaavien miesten kehut
        tosissaan, vaikka ne olisivat pelkkää liioittelua, jonka tarkoituksena on saada sänkyseuraa.

        Jos ukot kännissä kehuvat uskomattoman kauniiksi, niin ei kannata tosissaan ottaa.
        He kehuvat lähes jokaista naista. Jos antaa noiden "kaunis ja hyvökroppainen" -kehujen
        mennä päähän, niin luultavasti on juuri sellainen kusipäinen egoilija, joka pitää
        itseään jumalattoman ihmeellisenä, vaikka on muiden mielestä pelkkä itsekeskeinen kusipää.
        Itse nämä tyypit eivät sitä myönnä, vaan selittelevät että kaikki muut
        ovat vaan kateellisia (heh!).

        Ei kauneus/komeus kenestäkään automaattisesti kusipäätä tee, mutta
        valitettavan usein varsinkin nuoret naiset ovat itsekeskeisiä leijujia, jotka luulevat
        olevansa ihan eri "tasolla" kuin oikeasti ovat. Ei ihme jos sellaiset ovat vuodesta toiseen sinkkuja.
        Sen he tietysti selittävät sillä, että
        miehet muka pelkäävät kauniita ja mukavia naisia (toinen iso heh!).

      • Näin on
        m.v9 kirjoitti:

        Ai että 'hoteilla on helpompaa' ? Enpä nyt noinkaan sanoisi. Itse kuulen päivittäin kehuja itsestäni kuinka kaunis ja hyväkroppainen olen... Sen olen huomannut että hyvännäköisiä ihmisiä ei oteta niin vakavasti, koska kaikilla on omat ennakkoluulonsa kauniita/komeita ihmisiä kohtaan, tyyliin että se heidän hyvä ulkonäkönsä on syöny heiltä aivot...Ohhh, ei se nyt ihan noinkaan ole...

        Mulla on eräs naisystävä, tosi fiksu, monella tapaa lahjakas, mutta ei lainkaan mikään kaunotar ole koskaan ollut. Hänen kokemuksensa on, että kun netissä tutustuu ja menee treffeille niin ketään ei näkemisen jälkeen enää kiinnostakaan. Hänestä saísi tosi hyvän äidin lapsilleen. Hän on varmasti hyvä synytttäjäkin, leveä lantio, paljon sisaruksia jne.. Kyllä se ulkonäkö vaan paljon vaikuttaa ainakin miehillä, olen ymmärtänyt.

      • Noora 35
        Niintaijoo kirjoitti:

        No jos se hyvännäköinen on luonteeltaan täysi mulkku tai uskomattoman itsekeskeinen ja
        ulkonäkökeskeinen, niin ei kai silloin pitkäaikaista kumppania löydä, vaikka olisi
        millainen missi.

        Yleisempi selitys on se, että ihmisellä on täysin väärä kuva siitä, kuinka hyvännäköinen
        ja ihana ihminen on. Varmaan valtaosa nuorista naisista luulee olevansa uskomattoman
        "hotteja" ja jotain ihmeellistä ja erikoista, vaikka eivät todellisuudessa erotu
        mitenkään joukosta. Jotkut vain ottavat jotkut vonkaavien miesten kehut
        tosissaan, vaikka ne olisivat pelkkää liioittelua, jonka tarkoituksena on saada sänkyseuraa.

        Jos ukot kännissä kehuvat uskomattoman kauniiksi, niin ei kannata tosissaan ottaa.
        He kehuvat lähes jokaista naista. Jos antaa noiden "kaunis ja hyvökroppainen" -kehujen
        mennä päähän, niin luultavasti on juuri sellainen kusipäinen egoilija, joka pitää
        itseään jumalattoman ihmeellisenä, vaikka on muiden mielestä pelkkä itsekeskeinen kusipää.
        Itse nämä tyypit eivät sitä myönnä, vaan selittelevät että kaikki muut
        ovat vaan kateellisia (heh!).

        Ei kauneus/komeus kenestäkään automaattisesti kusipäätä tee, mutta
        valitettavan usein varsinkin nuoret naiset ovat itsekeskeisiä leijujia, jotka luulevat
        olevansa ihan eri "tasolla" kuin oikeasti ovat. Ei ihme jos sellaiset ovat vuodesta toiseen sinkkuja.
        Sen he tietysti selittävät sillä, että
        miehet muka pelkäävät kauniita ja mukavia naisia (toinen iso heh!).

        Oma ulkonäkö selviää peiliin katsomalla. Kyllä siitä itsekin näkee, mikä tilanne on... Paremmin kyllä vielä näkis, kun olis sellainen peili, johon katsomalla näkís vielä vertáilukohteitakin, niin ei aikaan olis mitenkään epärealistinen. Itse ei kukaan oikein puolueettomasti pysty itseään arvioimaan.

    • ihmispopulaatio

      siitä tässä on kyse... alati jatkuvasta sodasta

    • kyllä..

      tuntee kun se oikea osuu kohdalle.kyllä ne kemiat siinä on..

    • Sara Heini

      Kai se on ihmisllä noin puoleksi sattumaa että löytää jonkun ja molemmat on siinä vaiheessa että valmiit ihastuun rakastuun ja riskin ottoa se on sitten yks neljäsosaksi ja se viimeinen neljäsosa on mahdollisesti se että ei halua olla yksin ja huolii jonkun jonka kanssa jotensaki menee .
      Rakastuminen se on aivan toinen juttu sitten se joko on heti ihastumista ens silmäyksellä ja kiintyminen jatkuu rakkaudeksi ja siten on sitten kiinni toisissan ja halu yhdessä sen parisuhteen yllä pitämän ja rakentamaan sen varaan jotain . Tiettyä riskinotttoa se on aina se parisuhdekin .
      Jokaiselle on kyllä niitä kohteita jokapäivä on rakastumaan valmiita ihmisiä ne vain ei satu just yhtäaikaa olemaan kohdakkain ne ihmiset sopivan ikäiset ja sopivassa vaiheessa olevat
      Jos on positiivinen ja hymyilevä ja iloinen ihmine on se suuri helpostus löytää kumppani ja jopa valita siitä kenet sitten ottaakin kun mahdollisesti sellaiselle ihmisille niitä on tarjolla useitakin .
      Nykyaika on luonut meille paljon kyllä sitä kertakäyttömallia kaikessa ja välinpitämättömyytä muista kuin itsestä ja omista haluista . Jos ei ole valmis mitään itsestään antamaan toiselle ja huomioimaan toista ei myöskään voi saada mitään koskaan ei minkänlaista suhdetta . Molemmat on oltava valmiit rehellisyyteen avoimuuteen uskollisuuteen ja rakentamaan ja vaalimaan sitä yhteistä parisuhdetta silloinkin kuin on niitä vastoinkäymisiä jotka koittelee hermoja ja saa riitaa aikaan.
      Itsekkyys on kai suurin ongelma siihenettei sitä omaa kultaa löydy lainkaan

      • vaatimuksia

        Eiköhän se todellisin ja rehellisin syy kaikilta löydy peilistä jotka ovat iki sinkkuja tai jatkuvasti suhteet karilla, eli vaaditaan enemmän kun itse kykenee antamaan, on totuttu yksin elämään ja päättämään asioista oman maun ja tyylin mukaan eikä enää sopeuduta siihen että parisuhteessa toisella on ihan yhtäläinen oikeus päättää asioista, joten jos ei kykene tulemaan asioissa vastaan, kannattaa jatkaa yksein elämistä ja mietiskelyä horoskoopeista ja kohtaloista ym sattumista ja satu prinssien odottelusta, totuus on että hyvä partneri on kiinni myös siitä miten itse kohtelet partneria, hyvälle ihmiselle on mieluummin hyvä kun itsekkäälle!

      • sama kuin aiemminkin

        Ihna totta puhut. Mutta ei kaikki niin aktiivisesti aina ole hakemassa puolisoa. Ei ehkä katso avoimin silmin riittävästi...Ja kyllä pitää paljon tavata ihmisiä, jotta edes joku olis potentiaali.
        Itsekkyys on varmasti yksi este. Mihin tämä maailma meneekään, kun itsekeskeisyys vaan median mukaan tuntuu kasvavan. Olemme vaan entistä itsekeskeisempiä kuin aiemmat sukupolvet. Lapsiakin on perheissä paljon vähemmän, mikä sekin ruokkii itsekeskeisyyden syntyä. Onkin suuri hyve, jos osaa ottaa muut huomioon ja samalla välittää itsestään..

    • kosmista

      Totuus on vain että ollaan oltu liian kauan yksin eikä enää osata jakaa asioita toisen henklön kanssa, siinä se kosminen syy!

    • moppisirkku

      Minä myös näemmä ikisinkku. lähempana viittä- kun neljääkymppiä, sekin vielä... eronnut kahdesti.
      viimeksi neljävuotta sitten, hyvin vaikeasta liitosta.

      Olen ihmetellyt ihan samaa, että miksi ei tärppää ei, ei sitten niin millään.
      toisilla ihan hetkessä vain, vaikka maidonosto reissulla !!!
      En ole missityyppi, mutta en ihan lösähtänytkään.
      Olen tavallinen, ulospäinsuuntautunut, liikkuvainen, normaalivartaloinen, pitkähiuksinen.
      Miehet kyllä katselee tuolla liikkuessani pitkäänkin, mutta.... ??
      Tuntuu niin haljulle aina saada se sama lause kasvoilleen... "ei nyt sit ollut sitä sellasta tunnetta...sorry nyt vaan, onnee sulle..soitellaan.." ja blaablaa.
      Kuta useimmin näitä saa kuulla, sen enempi menee usko siihen ett ketään löytääkään.
      mulla oli profiili vuosi sitten kaksnelosessa, mut ei niin mitään..

      Mutta jospa se sitten jossain piileskelee, se onni myös meille, toivotaan ainakin näin.

      eikö vain??

    • MotorPike

      Ite olin 20 vuotta yksin, koko siihen astisen elämäni siis. Päällimmäsinä syinä sinkkuuteen omalla kohallani oli varmaan ujous ja varautuneisuus uusia ihmisiä kohtaan. Enkä kyllä ulkonäöltänikään mikään häävi tapaus ole.

      Pari kuukautta takaperin aloin sitten seurustelemaan tytön kanssa, jonka olin tavannut puolitoista vuotta aikasemmin netissä (Suomi24:n chatissa muuten).

      Tyttö oli tosi pienikokonen, pituuseroa meillä oli yli 30 senttiä, ite oon 188 cm, mikä ei kuitenkaan haitannut kumpaakaan. Tyttö poltti, mie en, mikä ei myöskään haitannut. Se mikä häiritsi itteeni, oli sen tytön vaihteleva mieliala. Yhtenä päivänä saatto olla tosi hyvällä tuulella, mut seuraavana masentunu ja viiltelemässä itteensä. Toinen oli se, että tyttö oli erittäin sosiaalinen ja lahjakas, kun taas mie en. Tästäkin tuli miulle morkkis, kun aattelin että tyttö ansaitsee paljon parempaa ku mitä mie pystyn ikinä antamaan. Pahaa oloa aiheutti myös tämän tytön lapsuus/nuoruus. Tuona aikana sille oli tapahtunut monta ikävää asiaa, joita en rupee kuitenkaan tarkemmin puimaan. Niiden ajatteleminen kuitenkin teki pahaa, kun ajattelin miltä siitä on tuntunu. Tyttö myös usein ihmetteli miten mie oon onnistunu pysymään sinkkuna näinkin pitkään, sillä itellään kun oli ollu ennen minuu varmaan kymmenen poikakaveria, vaikka oli minuu kolme vuotta nuorempi.

      Joka ikisen kerran jälkeen ku oltiin nähty, sillä oli kauhee morkkis millon mistäkin syystä. Useimmiten sen takia, että miks mie valitsin sen, kun maailmassa ois niin paljon miulle sopivampiakin tyttöjä. Niinpä niin, kummastipa vaan siitäkin huolimatta olin saanu olla yksin siihen asti.

      Tyttö kävi pari viikkoa sitten Thaimaassa. Sieltä tultuaan lähetti pari viestiä ja sen jälkeen ei kuulunu viikkoon mitään, ei vastannu puhelimeenkaan vaikka yritin soittaa useita kertoja päivässä. Mesessä sitten vihdoin tavotin sen ja selitti ettei oo voinu soittaa kun oli saldo kiinni eikä oo sattunu olemaan puhelimen äärellä sillon ku oon soittanu. Hyväksyin selityksen ja jatkoin soittoyrityksiä, ei vastaa. Pari päivää sen jälkeen se oli taas mesessä ja ehdotin että nähtäisiin joku päivä. Tyttö tuumasi että voi olla parempi ettei enää nähdä. Selityksenä se, ettei vaan sovita yhteen. Sillon selvis sekin, miksei se vastannu puhelimeenkaan. Olin kyllä osannu epäillä sitä jo ennen kun se asian kerto, mutta sillon sain vahvistuksen. Pahimmalta kuitenkin tuntu se, että tyttö aiko jättää miut kertomatta asiasta miulle. Asiahan tuli ilmi vasta kun mainitsin että voitas nähdä. Tekstiviestikin on jo aika huono tapa jättää, mut kokonaan kertomatta jättäminen on vielä pahempaa. Ajattelin että enkö mie merkannu sille sen vertaa, että asiasta ois kannattanu miulle mainita. Kuitenkin ite välitin siitä tosi paljon. Kerroin sitten miltä miusta tuntu ja etten kuitenkaan oo sille katkera tai vihanen ja toivotin onnellista loppuelämää. Vastausta en saanu, enkä oo siitä enää sen jälkeen kuullu.

      Erohan tuli tämän viikon maanantaina, eli aika tuore tapaus. Kuitenkin olo on joiltain osin aika helpottunutkin, kun en enää pode alemmuuskompleksiakaan sen takia, että en ansaitsis sitä tyttöä. Eikä tarvii stressata enää senkään henkisen terveyden takia. Loppujen lopuks ero oli ehkä ihan oikea päätös, sen olis voinu vaan hoitaa huomattavasti paremmin.

      Tulipahan tarinoitua.

      • vaikeasta asiasta.

        Toivotan sinulle oikein kivaa kesää. Kaikesta huolimatta.

      • n4n4

        "Enkä kyllä ulkonäöltänikään mikään häävi tapaus ole. "

        Mitäää? Ei ehkä liity kovin hirveesti aiheeseen, mutta kuvan mukaan ainakin oot (mun mielestäni) komea. Hauskaa Kesää joka tapauksessa!

    • Erkki-Petteri

      Meinaat, että jokainen parisuhteessa elävä on jotenkin mystisesti "löytänyt" "SEN OIKEAN".

      Kun kattelen ympärilläni olevia parisuhteita niin parhaimmillaan homma näyttää toimivan, mutta vähintään yhtä usein voin vain ihmetellä, että mikä helvetti noitakin pitää yhdessä.

    • kesämorsian80

      Jotenkin tuo sana "se oikea" tökkii. Uskon, että meille jokaiselle löytyy maailmasta varmasti satoja ja tuhansia ihmisiä, jotka olisivat kaikki yhtä oikeita kumppaneita.
      Ja mitä siihen ikuiseen ja täydelliseen intohimoon tulee, niin eiköhän jokaisessa suhteessa tulee vastaan se tilanne kun ensihuuma haihtuu ja intohimot nousee ja laskee.
      Kun nämä asiat muistaa, niin pääsisi jo aika pitkälle.
      On varmasti ihmisen luonteelle ominaista, että kaipaa sydämentykytyksiä ja ehkä jonkinlaista viehätysvoimansa testaamistakin, mutta näitä "ihastumisia" ei pitäisi ottaa liian vakavasti. Aina tulisi kuitenkin jokaisessa suhteessa omat ongelmansa vastaan ja ensihuuma haihtuu.... muutenhan elämä olisi jatkuvaa "sen oikean" etsimistä ja minua ei ainakaan ajatus houkuttele.

    • sammakko17

      moi ,puraisit asian ytimeen.mä löysin ensirakkauden 16vuotiaana tiesin se vaan kolahti,mut mitä minä hölmö menin 4vuoden seurustelun jälkeen tekeen,pistin poikki ja halusin elää sinkkuna,me vieläkin n.10vuosien jälkeen soitellaan ja ikävä on kova.mut ei enää mä petin luottamuksen,en uskaltais aloittaa vaik häl on avioliitto katkennut jne...ja mä en jaksas nyt omaa saisin kirjan kirjotettua omasta elämästäni.en mäkään ollu ollu 16v ku tyttökaverin kaa syömässä ulkona ,katseet kohtas ja poika kysäis treffeistä,sit se vaan menee omalla painollaan sen ihan oikeesti tuntee koko kehollaan niiku me sen pojan kaa juteltiin.mut salainen toive et joskus sais olla mut hautaan unelmani

      • nainen.

        mä saan kuunnella mun äidin surullista kertomusta melkeen vastaavasta tapauksesta. Ja sillä ei ole ketään. Sen takia, että kenenkään ei tarvitsisi kuunnella sun ja sun rakkaas valitusta vanhana olisi jo reilua ryhdistäytyä ja tehdä se mitä tunteet sanoo eikä olla joku maailman uhri.

    • ylikypsäN?

      Minun ei ole ollut koskaan vaikea saada miesseuraa. Nuorempana rakastumista esti se, että ymmärsin olevani vain muodon vuoksi pidetty. Nykyään olen iän myötä pyöristynyt, mutta ei sekään oikeastaan ole kontakteja sinänsä estänyt.

      Uskon, että minussa vetää myös vilkkaus, puheliaisuus yms. Jos on jonkin verran kauneutta annettu, niin kyllä ne kilot ja vuodet tasoittaa.

      ongelma on edelleen sama: minut tulkitaan väärin. Minun on helppo saada sitä ns. seksiseuraa ja sen pohjalle jatkoaikaa.

      Huvittavaa on se, että en juo, en polta, en käy viihteellä. silti minut tulkitaan vähän iloisemmaksi kuin vastakkaiset neitoset. Koskapa asia on näin, olen päättänyt vanhentua yksin.

    • joo!!!!

      Saanks udella miten voi elää illuusiossa että on se oikea, jos kaikki menee hyvin ja tuntuu että on oikea ni eikö se ole oikea. Miten siitä saa illuusiota???

    • sinnku mies

      moi.
      sama juttu olen pohtinut kans samaan hommaa.. täs ny oltu jo 3v sinkkuna ei nais ystävästä ole tietoakaan alkaa jo pikku hiljaa tympäsemään tämä yksin oleminen. ehkä se on vaan niin että toisella se vaan on parempi onni kun meillä jotka sitä kumpannia ei löydä millään.

    • löytää..

      ainna...Huumoria täytyy myös olla...

      • M23.

        Miten minä sitten olen sinkku?

      • Loijeri
        M23. kirjoitti:

        Miten minä sitten olen sinkku?

        sellaista, mitä ei olisi muutamaa vuotta vanhemmilla ja varakkailla miehillä, jotka myös kilpailevat samoista naisista. Luonteesi voi myös olla sellainen "anteeksi että olen olemassa", vaikka olisit kuinka komea. Myös sinä voit olla liian vaativa mahdollisen kumppanisi suhteen.

      • minä-

        Ai löytää vai? On pikkusen useemmasta asiasta kiinni kuin että on komea.

    • tuska'tar

      vielä että miksi sitten joillekkin käy niin, että kun tajuaa sen oikean löytyneen, niin äkkikuolema vie sitten julmasti sen oikean pois?
      Kaikenlaiset voimat yrittävät myös vesittää sitä oikean kanssa yhteen pääsemistä.

      Itse olen sitä mieltä, että rakkaus ei tule etsimällä vaan täysin odottamatta ja yleensä juuri väärällä hetkellä ja väärässä paikassa ja missä et satu olemaan parhaimmillaan ulkonäkösi suhteen. Rakkaudella ei ole mitään tekemistä ulkonäön tai aseman suhteen.

    • parillinen jo 20 v.

      Syitä, miksi oikea ei löydy:

      1. Median (naistenlehdet ja kaikenmaailman "kotikatujen" mielikuvituselämät) antama vääristynyt kuva siitä, millaisen puolison tulee olla - tuloksena on mielikuvitusihminen jollaista ei löydy kenellekään.

      2. Nykymaailman kaikki mulle heti - meininki, pienestäkin vastoinkäymisestä parisuhteessa voi päätellä, että löytynyt puoliso ei ole se oikea.

      3. Arkielämän puuttuminen - luullaan että sen oikean kanssa elämä on aina ja yhtäjaksoisesti yhtä juhlaa. Kun näin ei olekaan, löytynyt puoliso ei ole se oikea.

      4. Puolison etsinnän siirtyminen, todellisen parisuhteen aloittaminen tai sen harjoittelu yli kolmikymppisenä - oma elämä on jo niin valmista ja urautunutta, että siihen ei välttämättä mahdu toista samanlaista tyyppiä.

      5. Iän mukana odotukset kasvavat, se lista, millaisen toisen pitäisi tai ei pitäisi olla pitenee pitenemistään. Mahdollisuudet löytää juuri sellainen ihminen pienenevät.

      6. "Järjellä ajattelu", liika järkeily ja kaiken laisten hyvien ja huonojen puolien laskeskelu voi estää parisuhteen muodostumisen. Intuition voi antaa joskus viedä, takaraivotuntumalla voi vaikka löytää sen oikean.

      • Fakta homma

        Hyvin tiivistetty

    • jaspercon

      tavalla tai toisella mielenterveysongelmainen.

      Valitettavaa mutta niin totta. Tärkeintä on ensin löytää Minä Oikea ja vasta sen jälkeen voi löytää Sen Oikean.

      Ja tällä ei tosiaan ole mitään tekemistä välttämättä ulkonäön kanssa. Kaunis/Komea voi olla myös pahasti eksyksissä.

      • Teflonijuusto

        Totta joka sana.

    • Nimetön

      Tapasin elämäni miehen jo vuonna 99, mutta elin silloin omaa elämääni. Nähtii kuitenkin tiuhaan tahtiin baareissa, mutta mä kerkesin aina siinä välissä seurustelemaan toisen kanssa tai olemaan kihloissa ja asumaan yhdessä. Se tosissaan kolahti 2004. Pakkasin kamat silloisen miehen luota ja muutin hönen kanssaan asumaan. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on 2 lastakin... En nyt tiedä olinko reilu toisia kohtaan, mutta salasin tunteeni itseltäni koko ajan. Pakko oli toimia, kun siihen tuli tilaisuus... Edellinen suhde oli kuitenkin niin loppusuoralla mun puolelta, mutta se toinen osapuoli ei sitä tajunnut ja ahdisteli mua 6 kk:t vielä jälkeenkin päin ja ahdistelee edelleen, jos joskus jossain törmätään...

    • jopa 888

      uskonnollista syytä, niin vastataan;). Eli rukoilin, että Jumala näyttäisi sen oikean. Ja Hän näyttikin, näyssä. Tapasin tämän miehen sitten muutaman kk:n päästä, ja uskalsin sitoutua ja mennä piankin naimisiin. Ja yhdessä ollaan edelleen. Naimisiin menimme melkein 7 v sitten;).

    • karkkilaivankapteeninkokki

      ..kuulema tuoksusta kiinni. Ominaistuoksu, joko natsaa tai ei. Ja jos natsaa molemmin puolin "That's it" ja ikuisesti.

    • oiz

      Rakkaus on yksi sielu, kahdessa ruumiissa.

      • sanottu

        .,.,

    • kuun.poika

      Onhan asia näin.
      Me kaikki olemme erilaisia ihmisiä ja haemme erilaisia ihmisiä, mutta väärän kanssa oleminenhan on yhtä tuskaa.
      Siksi meillä jokaisella ihmisellä on tavallaan sydämessä takuu, joka takaa sen oikean ja ellei se ole se oikea, sydän sen kyllä sanoo.
      Etsiä ei kannata, sillä monet ovat jo niin monia aikoja tehneet ja toiseksi, löydetty monesti tuntuukin sille aarteelle jota aioimme etsiä.

      Elämähän on jo aarre sinänsä, se antaa mitä me ihmiset ei edes voi antaa toisillemma, se on myös monesti tuo aarteen näkemistä silmin joilla me katsomme, mutta yhtä helppoa on menettää se aarre.

      On olemassa myös tarina onnellisten saaresta, jossa jokainen joka sen löytää, voi olla sen rakkaimpansa kahdestaan näkemättä muita ympärillään.

      Eikö kaunista, mutta totta.

      • misu1977

        kauniisti sanottu ja niin totta :)

      • lisää

        .,-,.

      • kuun.poika
        lisää kirjoitti:

        .,-,.

        Elämähän ei koskaan ole faktaa tai unelmia, ei fiktiota eikä toteutuneita toiveita, se ei myöskään ole onnea tai suruun menetettyjä toiveita, ellei ihminen ole mukana elämässä.
        Elämä on, ihmisen itseluomaa todellisuutta, en nyt sano että valhetta nähtynä ihmisen silmin, vaan ihmisen sielun toiveita, haaveita, sekä vahvaa todellisuutta jonka ihminen itse haluaa itselleen.
        Se on myös elämää toisen ihmisen kanssa, niitä samoja haaveita ja unelmia joita sielu pitää sisällään, sitä rakkautta jota rakkaudeksi sanotaan, sitä se on ja sitä rakkaus on, vahvaa omaa, sekä toisen sielua :)

    • asiantuntija

      se toinen on kusipää, eihän sellasen kans kukaan halua olla

    • Tyttö.16

      Hmm. Itse olen nyt vasta 16 vuotias.. mutta minulla oli paljon ongelmia itseni kanssa,ennenkuin aloin seurustella nykyisen poikaystäväni kanssa.
      Tarkoitan siis että olin aika masentunut,
      enkä ollut oikein sinut oman ruumiini kanssa.
      Ongelmia oli ja tuli lisää.
      Olin ongelmien keskellä.
      mutta sitten täysin sattumalta..
      Lähdin kaverin matkaan vain ja koska hän pakotti ja raahasi minut yhdelle reissulle.
      Sieellä sitten tapasin tämän nykyiseni,
      emme ehkä vaihtaneet kun 3 sanaa, siinä se.
      mutta jotenkin sitten tuntui kun viikko sen jälkeen, hän lähetti viestiä.
      Eipä siitä sitten aikaakaan, kun jo pusuja jaeltiin. :)
      mielestäni "se oikea" sattuu kohdalle jos sattuu.
      mutta sille ei vain taida se syy löytyä että
      miksi ihmisiä siis tavallisiakin ihmisiä on paljon sinkkuina.
      Ainut vaihtoehto on vain laittaa kaikki peliin jos joku kivannäköinen hurmuri tai neitonen
      sattuu vastaan kävelemään :)

      • Naisenkutjake

        Jos minä olen oikea, niin se toinen on mulle väärä. Ja jos se toinen on oikea, niin minä olen sille väärä. Tässä menee ja tulee miehiä ja ei siitä enää ota selvää, että kuka oli kenellekkin väärä ja oikea. Ja on se niin VÄÄRIN!

      • dos85
        Naisenkutjake kirjoitti:

        Jos minä olen oikea, niin se toinen on mulle väärä. Ja jos se toinen on oikea, niin minä olen sille väärä. Tässä menee ja tulee miehiä ja ei siitä enää ota selvää, että kuka oli kenellekkin väärä ja oikea. Ja on se niin VÄÄRIN!

        tuntuu aivan samalta.

      • kaikki mitä tarvii

        Jos tunnet itsesi paskaks, rupee seukkamaan... noin juuri kun toimii nii varma et kaikki kusee. Ensiksi pitäisi ihan itse oppia itsensä hyväksymään eikä nostattaa itsetuntoa seurustelemalla!

      • Tyttö.16
        kaikki mitä tarvii kirjoitti:

        Jos tunnet itsesi paskaks, rupee seukkamaan... noin juuri kun toimii nii varma et kaikki kusee. Ensiksi pitäisi ihan itse oppia itsensä hyväksymään eikä nostattaa itsetuntoa seurustelemalla!

        Ahaa, mielestäni en itsetuntoni takia seurustele..
        Ollaan kohta seurusteltu melkein vuosi
        eikä loppua näytä tulevan :)
        mutta jos olet kerran sitä mieltä niin aivan sama mulle :)
        Mut sanontakin on "Että silloinkun elämä menee perseelleen, tapahtuu jotai hyvää"..
        En sitten tiedä päteekö tämä jokaisen kohdalla.

    • hecate72

      ...mutta olen käytännössä huomannut, että kun oikein toivoi ja halusi tapaavansa "sen oikean", ei ketään tuntunut osuvan kohdalle, ei niitä "vääriäkään"...

      Kun sitten tavallaan "antoi periksi" ja alkoi totuttelemaan ajatukseen, että viettäisi loppuelämänsä yksin, niin eiköhän heti joku osunut kohdalle...! Se, sattuuko se joku olemaan "se oikea", sitä on vaikeaa etukäteen tietää (vaikka jotkut sanovatkin HETI tienneen sen...), se selviää mielestäni vasta ajan kanssa...

      Minulla kävi niin, että kun olin juuri heittänyt 3 yksinäisen vuoden jälkeen pyyhkeen kehään, "se oikea" ilmestyi oveni taakse! Siinä saivat kaikki ne ystäväni, jotka olivat sanoneet, ettei "se oikea" tule sinua kotoa hakemaan, nokilleen ja kunnolla...! ;D Kerrankin paistoi päivä tähän risukasaan... ;D

      En tiedä, pitääkö se paikkansa, mutta silloin aikoinaan, kun kavereiden kanssa pohdittiin, miksi ei onnista rakkaudessa, yksi pointti oli se, että jospa ihmisestä näkyy jotenkin päällepäin epätoivo ja paniikki siitä, ettei koskaan löydä ketään...? Tiedä häntä, mutta siltä se ainakin silloin aikoinaan tuntui... Aivan kuin otsassa olisi ollut leima: "Ihan PAKKO löytää joku just nyt heti!!!" ;)

      Sanotaan, ettei onni/rakkaus löydy väkisin etsimällä vaan se tulee kohdalle silloin kun sitä vähiten osaa odottaa... Ehkäpä siinä on jotain perää...

    • Nimetön

      Olen 27-vuotias sinkkumies ja sanoisin että ainakin itselleni tärkeää on ensivaikutelma; ei ole olemassa jotain "mallikuvaa" jota kaikki pitäisivät kauniina enkä missään nimessä toivo sellaista. Sen sijaan ON olemassa kasvonpiirteitä ja sellaisia olemuksia, jotka ovat subjektiivisesti kauniita ja viehättäviä vaikka joku toinen näkisi ne epätäydellisiksikin tai jopa rumiksi.

      Kun tapaan naisia, on väistämättä paljon pois, jos en subjektiivisesti ja aidosti koe häntä minulle viehättäväksi ulkoisesti. Ulkoisuuteen törmätään aina ensin, myös nettitapaamisissa livenä. Se on kuin käyntikortti.

      Tähän sitten vielä päälle vuorovaikutus ja toisen luontainen sopivuus toiselle. Jos henkilö onkin itselle nätti, voi olla niin, että juttu ei toimikaan. Muuttujia on siis todella paljon.

      Minusta parinvalinnassa miehenä on tärkeää, millaisista kokemuksista saan aidosti hyvän olon (oman historiani perusteella). Ne tallentuvat sisälleni vahvoina, ja yritän löytää jotain vastaavaa. Kuuntelen siis itseäni ja vain itseäni paljon. Jos viehätys ei "pulppua" luonnostaan, on vaikea väen vängällä alkaa pitää toisesta, tai asennoitua suhteeseen pragmaattisesti "joku on saatava". Minusta tällöin jäädään kauas kuuntelemasta omaa kokemusta ja "suuresta onnesta".

      Eli uskonkin, että sinkkuina olevat ovat riippumattomia ihmisinä, ehkä vähän idealistisia, sekä hieman huono-onnisia.

      • Nimetön

        Ja tuo on tärkeä että epätoivo ei näy ulos. Se ei ole viehättävää. Ylipäätään itsestä huolehtimiseen ja itseen tutustumiseen kannattaa käyttää aikaa, mutta tämä huolehtiminen ei saisi olla "kylmää" tms.

        Tähän liittyy se, että yhteiskunnassamme persoonallisten ihmisten saattaa olla vaikeampi löytää seuraa kuin vähemmän persoonallisten/"harmaampien" yksilöiden. Kulttuurimmehan ajaa kaikkien samanlaisuutta ja vaatii rohkeutta poiketa tästä. Lapsuudessa hankittu itsetunto ja luottamus omaan juttuun tai vaikkapa lukeneisuus voivat siis ikään kuin kostautua, jos ihmisestä tulee liian itsenäinen tai millä tahansa muulla tavalla liian "joukosta" erottuva.

    • Duskwalker

      Ei ole ollu ketään ei tule olemaan ketään, itten on vaan paras ollu tottua siihen. Joskus tuntuu että tulee hulluksi yksin, mutta minkäs teet paitsi nielet sen koitat olla kun ei mitään. Pakko vaan painaa menemään ettei jää aikaa tuntea. Ehkä se siitä joskus taas katoaa ja voi taas pysähtyäkin. Sitten vielä joka tuutista tulee parisuhde paskaa.

      JA MUA EI SAATANA KIINNOSTA JOS SULLA ON JOTAIN TERÄVÄÄ SANOTTAVAA. Mutta täs on nyt tämmöin todellinen ääritapaus jota en toivo kellekään paitsi teille jotka nyt lähinnä haluatte aukoa päätänne.

    • nainen.

      kun on huono itsetunto niin ei lähde etsimään sellaista elämänkumppania, joka oikeasti voisi kiinnostaa ja taas toisaalta vääränlaiset sivuuttaa ihan muuten. Huonot kokemukset esimerkiksi koulussa vaikuttavat siihen, ettei kiinnosta senkään vertaa. Silti joku saattaa osua kohdalle.

      • nainen.

        miesten huonosta itsetunnosta. Naisethan vaan naureskelee. Naisella on kova rooli ja valheellinen kuva omista tunteista. Sen takia vasta pitkän ajan päästä nainenkin voi tajuta omaavansa huonon itsetunnon.

      • nainen.
        nainen. kirjoitti:

        miesten huonosta itsetunnosta. Naisethan vaan naureskelee. Naisella on kova rooli ja valheellinen kuva omista tunteista. Sen takia vasta pitkän ajan päästä nainenkin voi tajuta omaavansa huonon itsetunnon.

        mä en oo vielä keksinyt.

      • nainen.
        nainen. kirjoitti:

        mä en oo vielä keksinyt.

        samat ongelmat kuin miehillä eli heikko itsetunto ja sitoutumispelko. Se on niin rasittavaa, jos ei se sittekään toimi. Miten pääsee loukkaamatta irti.

      • Vähän nössö?
        nainen. kirjoitti:

        samat ongelmat kuin miehillä eli heikko itsetunto ja sitoutumispelko. Se on niin rasittavaa, jos ei se sittekään toimi. Miten pääsee loukkaamatta irti.

        Sitä minäkin varmaan kaikkein eniten pelkään. Miten sitten pääsee toisesta eroon, jos joutuukin pettymään. Se pelottaa.

      • Säikkky
        nainen. kirjoitti:

        samat ongelmat kuin miehillä eli heikko itsetunto ja sitoutumispelko. Se on niin rasittavaa, jos ei se sittekään toimi. Miten pääsee loukkaamatta irti.

        Pelottaa jo ottaa yhteyttä keneenkään, kun kiinnotus lopahtaa ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Saatikka että menis tapaamaan ketään, josta ei sitten haluakaan yhtään mitään. Voiko joku ystävällisesti kertoa, miten kauniisti sanotaan EI KIITOS?

    • Nimetön

      Olen roikkunut s24 treffi palstalla jo varmaan kolme vuotta. Käynyt treffeillä varmaan noin viisikymmentä kertaa, saanut puolen tusinaa aivan mahtavaa ystävää ja kiroillut paskasti toimivaa sivustoa varmaan miljoona kertaa =D Mutta sitä oikeaa ei löydy ja jonkinlainen tilasto ja vahva mielikuva on jo syntynyt syistä miksi en "kelpaa" kenellekkään naiselle. Syy: Naama ei miellytä. Muuten olen kyllä mukava, empaattinen, huumorintajuinen, ymmärtävä, karsimaattinenkin joidenkin mielestä ja suorasanainen jne jne... olen varmaan kuullut jo ne kaikki mahdolliset "kehut". Puhelimessa/mesessä jutut menee hienosti yhteen ja hauskaa on MUTTA kun koettaa se hetki kun tapaa toisen ensimmäisen kerran livenä niin sen jälkeen en enää kiinnostakkaan yhtään vaikka periaatteessa kaikki mahdollisuudet ensi treffejen onnistumiseen olisi ollut kaikin puolin maksimaaliset. Mutta kyllä sen huomaa toisesta HETI kun se näkee kasvoni ensimmäisen kerran että miten sen ilme ja suhtautuminen muuttuu... Usko oikeasti nais sukupuoleen on aika helvetin heikoilla enkä enää ole ollenkaan varma että haluanko edes sitoutua kehenkään... luottamus on vaan jotenkin mennyt.... ja usko.

      Pelkkää pinnallista paskaa, sitä se netti deittailu oikeasti on, näin väitän omasta kokemuksesta.

      Toivottavasti jollakin muulla on parempia kokemuksia.... :) Lämmintä Kesää kaikille :)

      • Pohjan-Akka

        joka ei KOSKAAN voi vastata todellisuutta. Voi olla, että se reaktio tulee siitäkin. Ei ne jutut tahdo suomalaisilla muutenkaan aivan selvinpäin lähteä, yhtäkkiä outojen kanssa rinkelimunkkia syödessä. Ja sukulaisia ei lasketa.

        nettitreffit on aivan kamala keksintö.

      • ?merkki
        Pohjan-Akka kirjoitti:

        joka ei KOSKAAN voi vastata todellisuutta. Voi olla, että se reaktio tulee siitäkin. Ei ne jutut tahdo suomalaisilla muutenkaan aivan selvinpäin lähteä, yhtäkkiä outojen kanssa rinkelimunkkia syödessä. Ja sukulaisia ei lasketa.

        nettitreffit on aivan kamala keksintö.

        Mitä on nettitreffit, kerro yst.?

      • Pohjan-Akka
        ?merkki kirjoitti:

        Mitä on nettitreffit, kerro yst.?

        bongaa joku Pohjan akka tai Wanha Wäinämöinen netistä (riippuen sukupuolesta ja suuntautuneisuudesta), ja menet sitten siitä vaan sokkona treffeille. Pakoon ei saa juosta... vaan pientä, kevyttä keskustelua...Se kysyy sitä urheilumieltä. Jokaisen kannattaa kerran kokeilla. Se mikä ei tapa, se vahvistaa.

      • Pohjan-Akka
        ?merkki kirjoitti:

        Mitä on nettitreffit, kerro yst.?

        rapeasti 100 raavasta homugeenisesti ja mie piän, että vähinthänki puoli tiimaa taphaus. Ummemplitit hyästikki sais raakattua porisemala poies? Mutta sitä häätys olla sourempi, että jaksas.

        Son semmonen tärmi, että son itte freistattava.

      • ?merkki
        Pohjan-Akka kirjoitti:

        bongaa joku Pohjan akka tai Wanha Wäinämöinen netistä (riippuen sukupuolesta ja suuntautuneisuudesta), ja menet sitten siitä vaan sokkona treffeille. Pakoon ei saa juosta... vaan pientä, kevyttä keskustelua...Se kysyy sitä urheilumieltä. Jokaisen kannattaa kerran kokeilla. Se mikä ei tapa, se vahvistaa.

        Kiitos vastauksesta. Jotain tommosta olin ajatellutkin.

    • lohduton

      Olen etsinyt poikaystävää ja aviopuolisoa vuodesta 1965, jolloin olin 8-vuotias koulutyttö.
      Vielä en ole löytänyt edes vakisuhdetta, avioliitosta puhumattakaan. Tulen jätetyksi AINA!
      Olen odottanut, etsinyt, käynyt tanssimassa lavoilla, ravintoloissa, ilmoitellut palstoilla, vastannut ilmoituksiin, harrastanut monenmoista erilaisissa ihmisryhmissä. Välillä ollut kausia niin, että olen lakannut etsimästä ja luovuttanut, eipä ole kukaan tullut kotoa hakemaan enkä ole keneenkään törmännyt silloinkaan. Olen keskustellut perheneuvojien, psykologien, rakkausvalmentajien, ystävien, miesten, naisten kanssa. Kaikkien näiden kaikkia neuvoja olen noudattanut ja sitten myöhemmin jättänyt noudattamatta. Olen mielestäni oma aito itseni, ystävällinen, iloinen, huomaavainen, auttavainen. Ammattini on eräällä tavalla esiintyvä ja olen päivittäin tekemisissä eri ammatin edustajien kanssa. Olen työskennellyt useilla paikkakunnilla ja myös asunut useammassa kunnassa.
      Vaatimuksiani ei ole paljon: ei saisi olla alkoholisti eikä kovin väkivaltainen.
      Kaipaan miehen rakkautta ja hellyyttä niin paljon, että siihen voisi hukkua!
      LÖYTYYKÖ KETÄÄN, JOKA NÄIN KAUAN OLISI ETSINYT?

      • pikkinikki

        Se mitä sanoit, on todella surullista ja olen todella pahoillani puolestasi. Jos luet profiilini tekstin, ymmärrät, miksi ymmärrän. Profiilini teksti ei tietenkään koske sinua eikä muita ikuisesta yksinäisyyden tuskasta kärsiviä, se ei ole kenellekään sellaiselle ihmiselle tarkoitettu. Olen ollut aina yksin, mutta en sinua nuorempana yhtä kauan.

        Jos haluat kirjoittaa minulle sähköpostia, juttelen mielelläni kanssasi. Käyttäydyn joskus täällä huonosti, sillä en siedä valheita, mutta olen mukava niille, jotka kohtelevat toisia hyvin.

        [email protected]

        PS. Siinä tapauksessa, että et halua kirjoittaa, toivotan tässä sinulle sydämestäni kaikkea hyvää ja kaunista.

      • lohduton
        pikkinikki kirjoitti:

        Se mitä sanoit, on todella surullista ja olen todella pahoillani puolestasi. Jos luet profiilini tekstin, ymmärrät, miksi ymmärrän. Profiilini teksti ei tietenkään koske sinua eikä muita ikuisesta yksinäisyyden tuskasta kärsiviä, se ei ole kenellekään sellaiselle ihmiselle tarkoitettu. Olen ollut aina yksin, mutta en sinua nuorempana yhtä kauan.

        Jos haluat kirjoittaa minulle sähköpostia, juttelen mielelläni kanssasi. Käyttäydyn joskus täällä huonosti, sillä en siedä valheita, mutta olen mukava niille, jotka kohtelevat toisia hyvin.

        [email protected]

        PS. Siinä tapauksessa, että et halua kirjoittaa, toivotan tässä sinulle sydämestäni kaikkea hyvää ja kaunista.

        Hei ja kiitos viestistäsi!
        Kun olet mies, on eräs täysin satavarma keino, jolloin sun ei koskaan tarvi enää olla yksin!
        Opettele tanssimaan, erityisesti kädenalitanssit kuten fusku, bugg, jive.
        Tytöt lakoavat edessäsi sen jälkeen!
        Nainen ei tiedä ihanampaa kuin hyvä tanssittaja.
        Minä taas naisena olen yksi monista hyvistä tanssijoista, joita on naisissa pilvin pimein!
        Jatketaan!

      • noin...
        lohduton kirjoitti:

        Hei ja kiitos viestistäsi!
        Kun olet mies, on eräs täysin satavarma keino, jolloin sun ei koskaan tarvi enää olla yksin!
        Opettele tanssimaan, erityisesti kädenalitanssit kuten fusku, bugg, jive.
        Tytöt lakoavat edessäsi sen jälkeen!
        Nainen ei tiedä ihanampaa kuin hyvä tanssittaja.
        Minä taas naisena olen yksi monista hyvistä tanssijoista, joita on naisissa pilvin pimein!
        Jatketaan!

        että olisit vain yksi tanssitettavista. Luin teidän molempien keskustelun, (en lukenut kenenkään muun, silmäni vain ohjautuivat tähän keskusteluun...johdatusta tämäkin, sillä itse tanssin).. ;)) olet ainutlaatuinen ihminen. Usko itseesi, löydät varmasti vielä onnesi!!!!

      • pikkinikki
        lohduton kirjoitti:

        Hei ja kiitos viestistäsi!
        Kun olet mies, on eräs täysin satavarma keino, jolloin sun ei koskaan tarvi enää olla yksin!
        Opettele tanssimaan, erityisesti kädenalitanssit kuten fusku, bugg, jive.
        Tytöt lakoavat edessäsi sen jälkeen!
        Nainen ei tiedä ihanampaa kuin hyvä tanssittaja.
        Minä taas naisena olen yksi monista hyvistä tanssijoista, joita on naisissa pilvin pimein!
        Jatketaan!

        "Opettele tanssimaan, erityisesti kädenalitanssit kuten fusku, bugg, jive."

        Tämä voisi olla hyvä keino, mutta en pidä tanssimisesta. Olen kyllä halukas kokeilemaan uusia asioita, mutta olen tuota jo kokeillut ja se ei ole minun juttuni. En voi tehdä sellaista, mistä en pidä, vain siksi, että voisin sitä kautta tutustua naisiin. Se ei olisi aitoa ja kyllä sen minusta huomaisi, koska en ole mikään teeskentelijä.

        Olisi mukava jatkaa. Sinä tiedät sähköpostiosoitteeni.

      • "viisseiska"

        Selaillessa suosituimpia keskusteluja, sattui tämä pistämään silmääni.
        Nuorena olet sinäkin alkanut katselemaan sillä silmällä. Tosin tuo sanonta varhainen lintu madon nappaa, ei näytä pitävän aina paikkaansa.

        Mietippä syytä miksi suhteesi ei edisty, ja mihin ne yleensä katkeaa. Minä olen löytänyt itsestäni sen syyn, ja muut voivat sen vaistota jos elää rehellisesti, puheissaan ja teoissaan. Siksipä olenkin jo jättänyt sen oikean etsimisen, vaikka se tuntuukin aika kovalta päätökseltä. Se on melkein kuin hylkäisi koko elämänsä.

        Vaikka itsestä tuntuukin oudolta ettei ns. kelpaa kenellekkään. Niin voi huomaamatta viestittää ympärilleen ainakin epävarmuutta, voiko tämä suhde jatkua pitempään. Ja se epävarmuus monesti katkoo alkavat suhteet.

        Vaikka olisi kuinka sosiaalinen ihminen työelämässä, ja muissa yleisissä tilanteissa. Niin se voi olla ihan erijuttu kotioloissa, silloin voi tulla esiin ne omapäisyys ajattelut, joita parisuhteet ei monasti kestä.

        Vaikka sinulla on tuo rakkauden kaipuu, niin oletko varma että esim. tanssitilanteessa tanssitaitoiset miehet ovat hakemassa sitä rakkautta. Minun mielestäni tanssitaitoiset miehet ovat melkoisia naistenmiehiä, joilla on joka sormella omansa. Voivathan he hetken lämmön antaa, mutta antavatko he sitä pitempään. No, tämä oli turhaa yleistystä.

        Moni tanssitaidoton/haluton, voi olla jopa herkempi kaksistaan, kun heillä ei ole niitä lämmönlähteitä joka sormella. Sinulla on tietysti lohdutuksena tuo tanssitaito, mutta antaako se liian menevän kuvan sinusta, jollekkin varteenotettavalle miesehdokkaallesi.

        Tässä muutama ajatus ns. kohtalotoverilta, tosin mieheltä.

      • lohduton
        "viisseiska" kirjoitti:

        Selaillessa suosituimpia keskusteluja, sattui tämä pistämään silmääni.
        Nuorena olet sinäkin alkanut katselemaan sillä silmällä. Tosin tuo sanonta varhainen lintu madon nappaa, ei näytä pitävän aina paikkaansa.

        Mietippä syytä miksi suhteesi ei edisty, ja mihin ne yleensä katkeaa. Minä olen löytänyt itsestäni sen syyn, ja muut voivat sen vaistota jos elää rehellisesti, puheissaan ja teoissaan. Siksipä olenkin jo jättänyt sen oikean etsimisen, vaikka se tuntuukin aika kovalta päätökseltä. Se on melkein kuin hylkäisi koko elämänsä.

        Vaikka itsestä tuntuukin oudolta ettei ns. kelpaa kenellekkään. Niin voi huomaamatta viestittää ympärilleen ainakin epävarmuutta, voiko tämä suhde jatkua pitempään. Ja se epävarmuus monesti katkoo alkavat suhteet.

        Vaikka olisi kuinka sosiaalinen ihminen työelämässä, ja muissa yleisissä tilanteissa. Niin se voi olla ihan erijuttu kotioloissa, silloin voi tulla esiin ne omapäisyys ajattelut, joita parisuhteet ei monasti kestä.

        Vaikka sinulla on tuo rakkauden kaipuu, niin oletko varma että esim. tanssitilanteessa tanssitaitoiset miehet ovat hakemassa sitä rakkautta. Minun mielestäni tanssitaitoiset miehet ovat melkoisia naistenmiehiä, joilla on joka sormella omansa. Voivathan he hetken lämmön antaa, mutta antavatko he sitä pitempään. No, tämä oli turhaa yleistystä.

        Moni tanssitaidoton/haluton, voi olla jopa herkempi kaksistaan, kun heillä ei ole niitä lämmönlähteitä joka sormella. Sinulla on tietysti lohdutuksena tuo tanssitaito, mutta antaako se liian menevän kuvan sinusta, jollekkin varteenotettavalle miesehdokkaallesi.

        Tässä muutama ajatus ns. kohtalotoverilta, tosin mieheltä.

        Hei!
        Enhän minä aina ole käynyt tanssimassa. Just talvella oli suhteen tapainen ja mies ei tanssinut ollenkaan, en sitten minäkään.

        Pyrin aina olemaan miehen toiveiden mukainen. Olen hyvin joustava ja sopeutuva.
        Haluan antaa hyvyyttä ja rakkautta miehelle loputtomasti. En tiedä sitten, olenko liian hyväsydäminen.
        Aika ihme juttu, että aina kun keskustelen jonkun kanssa yksin jäämisestä, alkaa toinen etsiä vikoja minusta. Eräänä päivänä mä oivalsin sen, että eihän vian tarvitse minussa ollakaan, vaan miehissä. En ole löytänyt mieleltään ja tunne-elämältään tasapainoista miestä. Mikä ihme tarve keskustelijoilla on hakea aina minusta virheitä?
        Nyt olen sitten päättänyt, että lopun elämääni etsimällä etsin puolisoa. Käyn viihteellä ja tapaan kaikenlaisia ihmisiä niin paljon kuin rahat antavat myöten. Silloin ei vanhana tarvitse katua, etetn edes yrittänyt.

      • "viisseiska"
        lohduton kirjoitti:

        Hei!
        Enhän minä aina ole käynyt tanssimassa. Just talvella oli suhteen tapainen ja mies ei tanssinut ollenkaan, en sitten minäkään.

        Pyrin aina olemaan miehen toiveiden mukainen. Olen hyvin joustava ja sopeutuva.
        Haluan antaa hyvyyttä ja rakkautta miehelle loputtomasti. En tiedä sitten, olenko liian hyväsydäminen.
        Aika ihme juttu, että aina kun keskustelen jonkun kanssa yksin jäämisestä, alkaa toinen etsiä vikoja minusta. Eräänä päivänä mä oivalsin sen, että eihän vian tarvitse minussa ollakaan, vaan miehissä. En ole löytänyt mieleltään ja tunne-elämältään tasapainoista miestä. Mikä ihme tarve keskustelijoilla on hakea aina minusta virheitä?
        Nyt olen sitten päättänyt, että lopun elämääni etsimällä etsin puolisoa. Käyn viihteellä ja tapaan kaikenlaisia ihmisiä niin paljon kuin rahat antavat myöten. Silloin ei vanhana tarvitse katua, etetn edes yrittänyt.

        Tervehdys vielä!

        Taisit lukea rivienvälitkin tuosta jutustani. Ei kukaan sinun virheitä halua etsiä, vaan kehoitin itsesi tutkailemaan menneitä ns. suhteitasi mihin ne ovat kariutuneet. Toki me ollaan ja ajatellaan jokainen omalla tavallamme. Toisen mielestä joku asia voi olla toisessa ns. virhe, toisen mielestä se on persoonallisuus.

        Vaikka suhteista ei ole minullakaan kokemuksia, niin kyllä se taitaa olla melkoinen kompromissien tulos koko suhdevyyhti. Jos ei hyväksy minkäänlaista erilaisuutta toisessa, jonka haluaisi olla toisin, niin eihän sellaista ihmistä voi ollakkaan. Se kuuluisa kompromissi on paras missi, vaikka sitten kesäsään suhteen. Helle tai kylmä ei ole hyvä, vaan sellainen sopivan lutunen olotila.

        Mutta sovitaanko ettei etsitä niitä virheitä kenestäkään, vaan koitetaan hyväksyä jokainen sellaisena kuin hän on, eikä ainakaan yritetä ketään muuttaa oman mielen mukaiseksi. Itseä voi sitten muokatakkin miten mielii, ainakin omia ajatuskuvia ja mielipiteitä toisista.

        Oikeinhan sinä olet ajatellut, että teet loppuelämäsi vain mieleisiä asioita, joista tykkäät itse. Silloin aika kuluu rattoisasti, vaikkei siinä vierellä olisikaan ketään jota välillä paijaisi. Minulla ei ole tuollaista pelkoa ollenkaan, että vanhana katuisi tekemättömyyttään. Vaikka en olekkaan saanut elää ns. normaalia parisuhde elämää, sillä se ei kaikille olekkaan se paras elämänmuoto, vaikka onhan siinäkin omat hyvät puolensa.

        Mutta hauskaa matkaa sinulle sinne jonnekin, jos jaksat lukea vielä tämän minun sepustukseni. Ja tanssi sinä sellaisena kuin olet, elämääsi. Kyllä se "mörökölli" huomaa sinut jossain, jos sellainen on kohtalon kirjoihin präntätty.

    • rakastunut....

      Sikisksi kun se toinen on nipo, tähän kiteytyy kaikki, jos et ymmärrä mitä tarkotan oot nipo.

    • DarkBlueWorld

      Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Aika jännä, miten kumppanin löytäminen, tuntuu olevan yhä vaikeampaa, vaikka ihmiset liikkuvat, matkustavat, ovat toistensa kanssa yhä enemmän tekemisissä.

      Mitä jos ongelman ydin onkin siinä, miten olemme asennoituneet elämään, erityisesti se, miten meillä on kiire. Emme huomaa asioita. Kuljemme päivästä tliseen työn ja harrastusten perässä, mutta aina "laput silmillä".

      Joskus ennen oli ihmisillä sosiaalisia verkostoja enemmän, vaikka ihmiset liikkuvat vähemmän, käytiin toisten luona kylässä, kylän tansseissa, ulkona.

      Voi olla väärässäkin, mutta kaikenlainen yksinäisyys näyttää lisääntyneen, vaikka mahdollisuuksia rakkaan löytämiseen jopa toiselta mantereelta on olemassa. Tai vaikkapa ihan hyvän ystävän.

      • Anzuli85

        minullakin. :( Vaikka koulussa istun ja muutenkin käyn eri paikoissa, ei omaa kultaa ole löytynyt. En halua tottua sinkkuuteen ja yksinäisyyteen. Yksinäisyys näyttää valinneen minut. Olen tottunut jo siihen ja se ei ole kivaa. Sydämeni on täynnä rakkautta ja huolenpitoa, vain kohde puuttuu joka tuntisi samoin.

      • keijo69
        Anzuli85 kirjoitti:

        minullakin. :( Vaikka koulussa istun ja muutenkin käyn eri paikoissa, ei omaa kultaa ole löytynyt. En halua tottua sinkkuuteen ja yksinäisyyteen. Yksinäisyys näyttää valinneen minut. Olen tottunut jo siihen ja se ei ole kivaa. Sydämeni on täynnä rakkautta ja huolenpitoa, vain kohde puuttuu joka tuntisi samoin.

        Ensin täytyy sanoa että olet erittäin kaunis ja sinulla on todella kauniit silmät!! Minulla on sama juttu kuin sinulla... T:Jari

      • DarkBlueWorld
        Anzuli85 kirjoitti:

        minullakin. :( Vaikka koulussa istun ja muutenkin käyn eri paikoissa, ei omaa kultaa ole löytynyt. En halua tottua sinkkuuteen ja yksinäisyyteen. Yksinäisyys näyttää valinneen minut. Olen tottunut jo siihen ja se ei ole kivaa. Sydämeni on täynnä rakkautta ja huolenpitoa, vain kohde puuttuu joka tuntisi samoin.

        En jotenkin pidä sinkkuutta myöskään ongelmana. Eihän se mukavaa ole, ja pitemmän päälle raskastakin, mutta ...

        Yksinäisyyteen ei kannata tottua liikaa, vaan aina kannattaa hakeutua ihmisten pariin. Ja se ei tarkoita tietenkään baareja.

        Pahinta on, jos kivettää itsensä ja lakkaa tuntemasta mitään. Pettymysten ja surunkin kautta tulee liian varovaiseksi, eikä enää uskalla tutustua toisiin ihmisiin, vaan käpertyy itseensä ja oman maailmansa sisälle. Sieltä on vaikea sitten nousta ylös.

        Onnea sinulle. Toivottavasti löydät (tai hän löytääsinut) hänetm, jota etsit.

      • Muesli

        Olen ihmetellyt ihan samaa. Varmaan se on noin, mitä sanot. Ihmiset näkevät ja kokevat, matkustavat, katsovat elokuvia, lukevat. Ei mikä tahansa kelpaa... En tiedä, mistä kiikastaa.

    • vildu

      Moi.

      Olen täysin samaa mieltä.
      Tai siis mietin samaa kysymystä / asiaa.
      Miksi jotkut löytävät sen oikean muutamassa sekunnissa. Kavereita on muuten yhtä vaikea löytää kuin sitä oikeaa.
      Kulutan yli puolet tylsästä elämästäni kotona koneella chattaillen, Mesessä ym... paikoissa eikä koskaan kukaan tule juttelemaan mistään.

      No elämä on. Ehkä se on vaan kohtalo et jotkut meistä joutuu olemaan yksin ikuisesti, vaikka kuinka yrittäisi parhaansa...

      Voikaa hyvin ja yrittäkää jaksaa.

    • onnellisin rva

      me törmättiin mun miehen kanssa baarissa... ja jatkoille mentiin meille.. mitään ei sinä yönä tapahtunu.. mut seuraavana päivänä vaihdettiin numerot ja soiteltiin ja kirjoiteltiin ja parin päivän sisäl meil oli kummallekki selvä et kumpikin on se oikea toiselle.. nyt ollaan naimisissa ja meillä on ihana lapsi.. ja elämä on enemmän kuin ihanaa...

      • etsijä...

        heips..itsekin olen etsiskellyt naista,ihan ..siis tositarkoituksella

        muutamia yhden yön juttuja on ollut mutta ei ole vain tuntunut oikealta ihmiseltä.'..

        nyt olisi yks ihan mukava tyttö kiikaris ja tuntuu että hänkin olisi kinostunut minusta...oltiin jo mökillä kaks päivää ja nyt ois viikonloppuna tarkotus menä uudestaan..järjellä vain ajateltuna tuntuu että hän ei voi ola minulle oikea..olemme liian erillaisia mutt silti viihdymme toisteme seurassa...
        vaikeahan se on tietää kuka olisi oikea...todella vaikeaa :(
        ja netis tavattiin vaik asutaan samass kaupungissa..netti voi auttaa :) myös baari on loisto paikka..ainakin täälä päin suomee... :)

    • anna.tillanen

      Hei!
      Kysymyksesi olivat todela kinkkisiä...en taida osata vastata niihin, mutta halusin silti vastata jotain..
      Luulen ettei sitä 'oikeaa' ole olemassa...on vain joku jonka kanssa sovit täydellisesti yhteen ja jota tulet rakastamaan...
      Ei kannata miettiä ja ajatella asioita liian monimutkaisesti....
      Kannattaa vain jaksaa malttaa odottaa...kyllä se sielun kumppani jostain pilkistää, tai tulee joku päivä nurkan takaa ja törmää sinuun...:)

    • johtajatar1

      että jokaiselle on se oma palanen, jonka itse on määritellyt!

      Tarkoitan, toiset laittavat riman niin korkealle, ettei sitä ns "oikeaa" löydy ja toiset taas etsivät vähemmän korkealla olevaa. Jokaiselle se oikea on eri juttu, meistä melki jokainen arvostaa eri asioita.

      En tarkoita nyt ulkonäköasiaa yksistään, vaan ihan luonnepuolta myös. Ja jos löytää sen oikean niin ainahan voi miettiä onko se kuitenkaan se ainut paras vaihtari koko maailmasta. Aina voi löytää parempaa, ihanampaa jne.. Kukin elää valintansa kanssa.

      Mielestäni se oikea on sellainen ihminen jota rakastaa ja ennenkaikkea tulee toimeen.

      • Nimetön

        Olen itse todennut etsiväni ihmistä, jolla on "asennetta" mutta kuitenkin pukeutuminen on asiallinen.. Totuus kuitenkin se, että ihmisen pitää miellyttää silmää.. mutta olen ikuinen romantikko ja uskon rakkauteen/ihastumiseen ensisilmäyksellä.

        Naisista olen vain huomannut vuosien saatossa seuraavaa tai oikeastaan mitä he etsivät:

        1. BMW, Mersu, Audi, Moottoripyörä tai joku muu vauhtivehe.

        2. Lihaskimppu

        3. Mulkku (pitää naista alistettuna/orjana, vittuilee päin naamaa.)

        4. Alkoholistia / muuten ongelmatapausta

        5. Ylipäänsä rahaa

        6. Korkeakoulututkinto /tuleva johtaja tjsp

        Olen nähnyt aina toisinaan naista, (joka minua kiinnosti aikanaan..) vuosien saatossa kyseisiin krtiteereihin uppoavien miesten seurassa jo useita vuosia.. mutta aina mies vaihtuu jossain vaiheessa..

        Ns. normaalit miehet eivät kiinnosta naisia, vaan heidän tulisi nähävästi toimia vanhanaikaisen kaavan mukaan ja hakea seuransa lavoilta ym. mutta loppujen lopuksi luonne ja asioihin suhtautuminen saattaa tulla sielläkin koetinkiveksi.
        Tällä tarkoitan esimerkiksi itseäni.. Olen rokkari henkinen, mutta toisaalta vanhanaikaisesti kasvatettu, asiallisesti/ siististi pukeutva, hyväkäytöksinen.. mutta kuitenkin jotain muuta kuin mitä kuvittelen lavalta löytäväni..

        Tarkoitan tällä sitä, että osa ihmisistä etsii kylmästi rahaa tai näyteikkunaa, toiset koulutettavaa tai pelastettavaa, kolmannet sitä ihmistä, jonka kanssa oikeasti voisi elää...

        Toisaalta.. olen huomannut seuraavan asian.. suhteet ovat menneet poikki, (yleensä naisen puolelta) jos mies on ollut huonommassa työssä tai on kouluttautunut huonommin.. mutta ei päinvastoin..

      • yhpanomies
        Nimetön kirjoitti:

        Olen itse todennut etsiväni ihmistä, jolla on "asennetta" mutta kuitenkin pukeutuminen on asiallinen.. Totuus kuitenkin se, että ihmisen pitää miellyttää silmää.. mutta olen ikuinen romantikko ja uskon rakkauteen/ihastumiseen ensisilmäyksellä.

        Naisista olen vain huomannut vuosien saatossa seuraavaa tai oikeastaan mitä he etsivät:

        1. BMW, Mersu, Audi, Moottoripyörä tai joku muu vauhtivehe.

        2. Lihaskimppu

        3. Mulkku (pitää naista alistettuna/orjana, vittuilee päin naamaa.)

        4. Alkoholistia / muuten ongelmatapausta

        5. Ylipäänsä rahaa

        6. Korkeakoulututkinto /tuleva johtaja tjsp

        Olen nähnyt aina toisinaan naista, (joka minua kiinnosti aikanaan..) vuosien saatossa kyseisiin krtiteereihin uppoavien miesten seurassa jo useita vuosia.. mutta aina mies vaihtuu jossain vaiheessa..

        Ns. normaalit miehet eivät kiinnosta naisia, vaan heidän tulisi nähävästi toimia vanhanaikaisen kaavan mukaan ja hakea seuransa lavoilta ym. mutta loppujen lopuksi luonne ja asioihin suhtautuminen saattaa tulla sielläkin koetinkiveksi.
        Tällä tarkoitan esimerkiksi itseäni.. Olen rokkari henkinen, mutta toisaalta vanhanaikaisesti kasvatettu, asiallisesti/ siististi pukeutva, hyväkäytöksinen.. mutta kuitenkin jotain muuta kuin mitä kuvittelen lavalta löytäväni..

        Tarkoitan tällä sitä, että osa ihmisistä etsii kylmästi rahaa tai näyteikkunaa, toiset koulutettavaa tai pelastettavaa, kolmannet sitä ihmistä, jonka kanssa oikeasti voisi elää...

        Toisaalta.. olen huomannut seuraavan asian.. suhteet ovat menneet poikki, (yleensä naisen puolelta) jos mies on ollut huonommassa työssä tai on kouluttautunut huonommin.. mutta ei päinvastoin..

        ei kuulu sen "oikean" tarkka speksaaminen.

        Ja tässä taas todella vastainen lausuma, että ei voi kuin nauraa;)

        "Olen itse todennut etsiväni ihmistä, jolla on "asennetta" mutta kuitenkin pukeutuminen on asiallinen.."

    • vaikea tuohon

      on vastata, itsellä meni näin:

      olin 14v likka ja kaverini kanssa kylällä hengaamassa, ohi ajoi ford orion jossa kaksi -78 syntynyttä heppua :) noh, kumpikin iski silmänsä minuun mutta itse iskin vain siihen toiseen joka oli komea blondi armeijassa oleva mies, vuosi 1997 oli silloin. no kuitenkin kävi niin että hän alkasi styylata mun kaverin kaa ja minä hänen kaverin kaa, kumpikin salaa toistansa ajatteli ja oltais kumpikin haluttu olla toistemme kanssa, erosin hänen kaveristaan, ja hän jo ennemmin oli eronnut mun kaverista, tuli kesä 1998 ajelin pyörällä joka ilta yksin keskustassa ja toivoin törmääväni häneen, hänkin oli tehnyt samaa kyseisenä kesänä. ei törmätty, tuli 29.7.1998 kun päätin jo antaa olla ja kirjoitin hänelle kirjeen jossa kerroin mitä tunnen, olen koko ajan tuntenut, ja pam! hän soitti 31.7.1998 minulle alettiin seurustella.

      nyt tulee 10v siitä täyteen josta 8v ollaan oltu naimisissa, neljäs lapsi on tulossa ja rakastan häntä enemmän kuin koskaan, ylä-ja alamäet on koettu, erota on meinattu, kaikkea on koettu ja ei silti vain yhdessä ollaan kuin takiaiset :)

      olispa muillakin näin hyvä onni parin löytämisessä. itse toki ensin katsoin sen ulkokuoren, sitten sain tutustua siihen sisäkuoreen, ei ollut omaa fantasia-miestä, koska ei sellaista voi toivoa, kun ei sitä ole, virheitä on kaikilla ja niiden kanssa on pakko oppia elämään ja hyväksyä ne....kukaan ei ole se täydellinen miss/mister perfect

    • Serpico

      Tästä on nyt jo vuosia aikaa. Oltiin kaverin kans käymässä Vantaan (vai onks se siellä) Jumbossa, isossa kauppakeskuksessa siis. Yks kaveri oli siellä töissä yhden kampanjan yhteydessä. Katselin sitten siinä niitä ihmisiä lauantai-iltapäivän hyörinässä. Isoilla kärryillä kolattiin, välillä rauhoitellen tappelevia penskoja. Sitten välillä syömään roskaruokaa. En ollut tuolloin varma onko se elämä minua varten. Enkä ole vieläkään ihan varma, vaikka vähän enemmän se taitaa nyt vetää.

    • mies vapaa

      Tuskin on olemassa vain yksi ja oikea, vaan hyvinkin monta eri ihmistä jonka kanssa asiat ja elämä synkkaa yksiin.
      Jos taas puhutaan tän s 24 suhteen seuran haussa, niin voinpa ihan omasta kokemuksestan. 1.5 v ajalta kertoa että on helpompi jopa löytää neula heinäsuovasta, kuin naisihminen omasta ikäluokasta joka katsoo muutakin kuin pärstäkerrointa... vaikkei sekään nyt ihan pseestä ole. Kunnollinen , alkoton , hyvin toimeentuleva ja liikunnallinen mies... ei siis kiinnosta paria kolmea viestiä pitemmälle naisia.
      Mutta kun täällä on niin paljon miehiä tarjolla... vapaita, mutta vain omasta mielestään. Eipä täällä taida tuo pariutumis prosentti kovin suuri olla , siis ajanvietettä monelle tää s24 vain on.

    • olemassa kaksi

      Minulle on olemassa kaksi "oikeaa". Siis kaksi ihmistä, jotka tuntuvat sielunkumppaneilta. Mutta se toinen vaan on se rakkaampi enkä ikinä pettäisi häntä. Täytyy vaan elää sen tiedon kanssa, että joku vaihtaisi koska tahansa jonkun muun minuun, mutta niin ei tule ikinä käymään. Ehkä sitten seuraavassa elämässä.

    • Nimetön

      en jaksanut kaikkia vastauksia selata läpi, mutta...

      Olen ollut jo useita vuosia sinkkujen kirjoissa, mitä kavereideni vaimot ja tyttöystävät ihmettelevät. Olen naisten mielestä hyvännäköinen vaikkakaan en mikään punttisalilla vuosia viihtynyt kaappi.

      Olen vain erittäin ujo tiettyyn pisteeseen asti ja ratkaisevien kysymysten ja tekojen pelko piinaa elämääni.

      Olen aina ollut erittäin ujo, eikä esimerkiksi suomalaisten miesten ujous"lääke" alkomaholi auta itsetunnon kohentamiseksi. Ujouteni kylläkin katoaa tilanteissa, joissa tiedän tai oletan naisten olevan varattuja tai he ovat muuten vain viettämässä aikaa samassa paikassa..

      Toisinsanoen Itsetuntoni on vain niin nollassa, että en pysty viemään asioita tarvittavan pitkälle... sillä juoksen karkuun hetkellä jolloin ratkaisuja pitäisi tehdä. Kuitenkin en ole koskaan elämältä mitään muuta halunnut kuin parisuhteen.. ihmisen, jonka kanssa elää ja kokea asioita..

      Ideana minun kaltainen "nyhverö" voi törmätä siihen oikeaan moneenkin otteeseen elämän aikana, jopa saaden mahdollisuutensa tehdä sen vaikutuksen ja saattaa jopa tehdä sen, mutta EI OSAA pyytää puhelinnumeroa...

      Kaikkea ei voi saada, mitä tilaa... - mutta ei mitään.. jossain on tapahtunut laskuvirhe..

      • Serpico

        Sinulle on tärkeää säilyttää kunnia. Kellepä se ei olisi tärkeää, mutta ertiyisesti se on sitä ihmisille jotka eivät koe saaneensa tarpeeksi heille kuuluvaa arvostusta ja huomiota. Luulen ymmärtäväni hyvin sinun tilanteesi.

        Yksi ehdotus: mitäpä jos opettelisit näyttelemään? Näyttelisit välinpitämätöntä. Mä tiedän, onhan tätä varmaan ehdotettu. Mutta entä jos ajattelisit, että tiedän kyllä oman arvoni. Uskon että sinulle kuuluu oikeutetusti paljon enemmän kuin olet saanut. Pidä kiinni itseesi liittyvistä hyvistä ajatuksista ja ymmärrä ettei mikään, EI MIKÄÄN ulkopuolinen palaute, ärsyke ryövää sinulta sinun kunniaasi, sinun arvostustasi.

        Nauti sosiaalisissa tilanteissa surffaamisesta. Tällä tarkoitan sitä, että odotat oikeaa aaltoa ja ratsastat sillä rohkeasti. Luot tilanteen ja katsot sitten loppuun asti, vaikka pelkästään mielenkiinnosta. Alussa pärskyy, mutta kyllä se alkaa sujua. Kun et vain enää välitä.

      • Nimetön
        Serpico kirjoitti:

        Sinulle on tärkeää säilyttää kunnia. Kellepä se ei olisi tärkeää, mutta ertiyisesti se on sitä ihmisille jotka eivät koe saaneensa tarpeeksi heille kuuluvaa arvostusta ja huomiota. Luulen ymmärtäväni hyvin sinun tilanteesi.

        Yksi ehdotus: mitäpä jos opettelisit näyttelemään? Näyttelisit välinpitämätöntä. Mä tiedän, onhan tätä varmaan ehdotettu. Mutta entä jos ajattelisit, että tiedän kyllä oman arvoni. Uskon että sinulle kuuluu oikeutetusti paljon enemmän kuin olet saanut. Pidä kiinni itseesi liittyvistä hyvistä ajatuksista ja ymmärrä ettei mikään, EI MIKÄÄN ulkopuolinen palaute, ärsyke ryövää sinulta sinun kunniaasi, sinun arvostustasi.

        Nauti sosiaalisissa tilanteissa surffaamisesta. Tällä tarkoitan sitä, että odotat oikeaa aaltoa ja ratsastat sillä rohkeasti. Luot tilanteen ja katsot sitten loppuun asti, vaikka pelkästään mielenkiinnosta. Alussa pärskyy, mutta kyllä se alkaa sujua. Kun et vain enää välitä.

        "Kunnioitus :ihmisille jotka eivät koe saaneensa tarpeeksi heille kuuluvaa arvostusta ja huomiota."

        Sanotaanko näin, että henkilökohtaisessa elämässäni ei arvostusta tai kunnioitusta ole..

        Ensin pitää arvostaa ja kunnioittaa itseään, että pystyy ottamaan muiden antaman arvostuksen ja kunnioituksen vastaan.

        Sosiaalisessa elämässä uskon saman pätevän, sillä jos ei arvosta, eikä kunnioita itseään ei ole itseluottamusta, jolla tehdä elämää koskevia valintoja vaan menee ns. aidan alta ja kulkee laput silmien edessä.

        Oman arvostuksen ja kunnioituksen saattaa menettää mm. koulukiusaamisen, vanhempien tai itse tehtyjen virheiden vuoksi..

        Tuo sinun neuvosi on kokeiltu tai ollut vuosia kokeilussa, mutta "haamut" eivät laske otteestaan..

        Perimmäisenä syynä siis olkoon pettymisen pelko.. jos nyt olet vaikka tyytyväinen, ja jos et niin iske vastaväite..

      • Fakta homma

        Sekin on taito, jota ei kaikilla ole. Siis supliikki olet ainakin. Luulisi sulpiikin myötä ujoudenkin häviävän.

    • autoni sisustan jonka

      juurin olin laittanut, ja sanopa akka että erot otan, vaikka perseeni toimii täydellisesti!!

    • ei-täydellinen

      Kun ei-täydellinen löytää ei-täydellisen, silloin löytyy Se Oikea.

      Jos itse on omasta mielestä täydellinen ja etsii rinnalleen toista täydellistä, niin silloin ei varmaan ketään saa... Ei oo ketään, kenessä ei olis mitään vikaa. Ajan myötä niitä vikoja löytyy, ne vaan täytyy oppia hyväksymään. Toista ei voi muuttaa, vaikka kuinka haluais, eikä toista voi omistaa. Täytyy vain luottaa, että se toinenkin jaksaa rakastaa toista näin vikaista. Sehän on tahdon ja hyväksymisen asia!!!

      Ja intohimo... se tulee, ja saattaa välillä mennäkkin, ja taas tulee. Eri elämäntilanteet vaikuttaa, mutta sekin täytyy vain hyväksyä.

    • kunnossa?

      Samaa olen miettinyt minäkin. Tunnen paljon ihmisiä ja mulla on ystäviä ja seksiäkin on riittänyt, jos sitä on hakenut... Eli syy tuskin löytyy habituksesta.

      Sellaisen hauskan huomion olen kuitenkin tehnyt, et hyvä varallisuustaso, oma asunto, vakituinen työpaikka yms. eli hyvä "elämänlaatu" tuntuis olevan se selittävä tekijä; monen entisen opiskelija-aikaisen tutun kanssa on just käynyt tollai, et puoliso löytyi heti, kun saivat työpaikan, kunnon tulot, ostivat asunnon ja auton... Ne taas, jotka edelleen kitkuttelevat pätkä- ja osa-aikatyöviidakossa sekä raapustelevat gradua, ovat edelleen sinkkuja, vaikka ikää olis kertynyt jo 30 mittariin.

      Mä näkisin asian niin, että ne k e s t ä v ä t avioliitot ovat enemmänkin sopimuksen kaltaisia, talousprojekteja. Tunteet menevät ja tulevat. Siksi siinä alussa tsekataankin "assetsit" ennen, kun edes harkitaan mitään vakavempaa. Pientä huvittelua voi harrastaa tietysti monen muunkin kanssa ilman sitoumuksia ja useimpien kohdalla tuo vaihe on käyty läpi parikymppisenä. Kuulostaa kuivalta, mutta sellaistahan se aikuisuus on ;)

      • yhpanomies

        on ihmisen kokonaisälykkyyden ilmentymän eräs variaatio. Henkilö, joka valmistuu ajallaan koulusta, hankkii vakituisen työpaikan, hankkii asunnon, hallitsee raha-asiat, jne. on todennäköisest älykkäämpi kuin henkilö jolta em. asiat jäävät tekemättä/puolitiehen.

      • ......
        yhpanomies kirjoitti:

        on ihmisen kokonaisälykkyyden ilmentymän eräs variaatio. Henkilö, joka valmistuu ajallaan koulusta, hankkii vakituisen työpaikan, hankkii asunnon, hallitsee raha-asiat, jne. on todennäköisest älykkäämpi kuin henkilö jolta em. asiat jäävät tekemättä/puolitiehen.

        kyseinen henkilö ei vain ole kiinnostunut esim. oman asunnon hankkimisesta tai koulutuksesta, vaikka hänellä riittäisikin älykkyyttä maisteriksi saakka.

      • Loijeri
        ...... kirjoitti:

        kyseinen henkilö ei vain ole kiinnostunut esim. oman asunnon hankkimisesta tai koulutuksesta, vaikka hänellä riittäisikin älykkyyttä maisteriksi saakka.

        osoittaa tiettyä välinpitämättömyyttä muussakin elämässä. Säälittäviä ovat sellaiset nelikymppiset, jotka kuvittelevat olevansa vielä opiskelijapoikia ja -tyttöjä ja joilla on jäänyt kesken kaikki, kun eivät ole löytäneet itseään tai eivät tiedä, miksi haluaisivat isoina ja edelleen yrittävät paistatella opiskelijastatuksella.

      • "kaikki virtaa" -...
        Loijeri kirjoitti:

        osoittaa tiettyä välinpitämättömyyttä muussakin elämässä. Säälittäviä ovat sellaiset nelikymppiset, jotka kuvittelevat olevansa vielä opiskelijapoikia ja -tyttöjä ja joilla on jäänyt kesken kaikki, kun eivät ole löytäneet itseään tai eivät tiedä, miksi haluaisivat isoina ja edelleen yrittävät paistatella opiskelijastatuksella.

        Tjaa, monesta muustakin voidaan olla samaa mieltä, kuten siitä, hankkiiko lapsia; naista, joka haluaa omistautua omalle elämälleen, eikä kaipaa lapsia, pidetään yleisesti itsekkäänä. Vastaavasti miestä, joka on munansa vietävissä vielä neli- ja viiskymppisenä pidetään hiukan lapsellisena ja lista jatkuu...

        Eiköhän hyväksytä se tosiasia, että jokaisella on omanlaisensa elämä. Jos haluaa opiskella viiskymppiseksi, niin sallittakoon se sille, joka sellaista elämää haluaa. Eikös se ole selviö 2000-luvulla muutoinkin, että harva samassa ammatissa ja samalla työnantajalla hommaa vääntää enää vuosikymmentä. Aikuisopiskelijat ovat tulleet jäädäkseen.

      • Loijeri
        "kaikki virtaa" -... kirjoitti:

        Tjaa, monesta muustakin voidaan olla samaa mieltä, kuten siitä, hankkiiko lapsia; naista, joka haluaa omistautua omalle elämälleen, eikä kaipaa lapsia, pidetään yleisesti itsekkäänä. Vastaavasti miestä, joka on munansa vietävissä vielä neli- ja viiskymppisenä pidetään hiukan lapsellisena ja lista jatkuu...

        Eiköhän hyväksytä se tosiasia, että jokaisella on omanlaisensa elämä. Jos haluaa opiskella viiskymppiseksi, niin sallittakoon se sille, joka sellaista elämää haluaa. Eikös se ole selviö 2000-luvulla muutoinkin, että harva samassa ammatissa ja samalla työnantajalla hommaa vääntää enää vuosikymmentä. Aikuisopiskelijat ovat tulleet jäädäkseen.

        ole ikuisia opiskelijoita, joita tarkoitin. Elämä on muutosta, mutta jämähtäminen opiskelijapojaksi tai -tytöksi vuosikymmeniksi ei sitä ole, varsinkaan jos ei valmistu mihinkään. Se kertoo asenteesta, joka ei osoita ainakaan ihmisenä aikuiseksi kasvamista. Miten tällainen ihminen huolehtii parisuhteestaankaan tai mahdollisesta perheestään?

      • selvität

        varallisuuden? Itse teen "epämääräisesti" omia töitäni ja opiskelenkin välillä lisää jne, mutta minullapa on varallisuutta. Sitä nyt vaan en mainosta kenellekään enkä missään; jotkut, jotka on kauan tunteneet tietää.

        Ei tulis mieleenkään paljastaa ko. asiaa kovinkaan pian jonkun heebon kanssa tapailun aloitettuani:).

        Tiedän myös muita kaltaisiani: useinhan se on niin, että pitää olla jotain muuta varoja, jotta ihmisellä on varaa elää "taiteilijaelämää" ja tehdä vähemmän työtä jne.

      • Loijeri
        selvität kirjoitti:

        varallisuuden? Itse teen "epämääräisesti" omia töitäni ja opiskelenkin välillä lisää jne, mutta minullapa on varallisuutta. Sitä nyt vaan en mainosta kenellekään enkä missään; jotkut, jotka on kauan tunteneet tietää.

        Ei tulis mieleenkään paljastaa ko. asiaa kovinkaan pian jonkun heebon kanssa tapailun aloitettuani:).

        Tiedän myös muita kaltaisiani: useinhan se on niin, että pitää olla jotain muuta varoja, jotta ihmisellä on varaa elää "taiteilijaelämää" ja tehdä vähemmän työtä jne.

        eri asia. Boheemina voi elää, jos on varaa siihen.

    • Toxica

      niin luulin minäkin meneväni naimisiin.
      suuri onni olisi varmasti meidät kohdannut.
      mutta.sinne se meni.ei voi mitään sille,ei.
      rakkaus tuntuu aina vaan olevan vapaa lintu...kahlita sitä ei voi....

    • kokkijukka

      Olen itse ollut kaksi kuukautta sinkkuna, ja voin sanoa suoraan että ei sinkkuelämä taida olla minua varten. Kun sitä jotenki kaipaa sitä hellyyttä, rakkautta ja parisuhdetta. Hyvä jos kohta tiedän että mitä seurusteleminen oikein tarkoittaa.... Oon seurustellut niin monen naisen kanssa ja kaikki mennyt suoraan sanoen päin persettä. Ei vaan ole "se oikea" osunut mun kohdalle, joten en ymmärrä että miten ne jotkut löytää sen ihan kuin sormia napsauttamalla ja jotkut taas ei löydä niin millään. Joskus tulee sellanen fiilis ku näkee tuolla ulkona jonkun parin suutelevan tai halaavan että haluaisin mäki tehdä noin, mutta kenen kanssa? =(

    • Nimetön

      noh, oletko syvemmälle tutiknut että onko se löytänyt oikean? on olemassa mahdollisuus että niille "kohtalolla sinetyille" ei suhde toiminutkaan. sillon kun joku on sillee et: "hei matti mites on aikas kulunu?" "ääh, ei kummempii, löysin vaan sen oikeen eilen ja ylitin henkilökohtaisen keilaus enkan" niin silloin se ei oo tosi rakkautta.

      jos vaikka kun näkee iso rintaisen humalaisen julkkis bimbon jonka vieressä istuu lasipäinen keskiverto nainen... vaikkapa siivooja. et saa katsettasi pois siitä siivoojasta jos pyörtyy hetkeks tai sattuu kun sydän lyö tai tulee TODELLA hikinen olo kun edes näkee sen, vaikka se ois läski, nii kyl sen tuntee kun sen oikeen tapaa. niille se on vähän hankalaa joilla se oikea on eri maassa.

      ne mitkä luulet että on löytänyt oikean ei luultavasti olekkaan se "oikea". se vaatii kärsivällisyyttä, onnea ja itsevarmuutta löytää oma henkitoveri. olen tavannut aika hienoja naisia ja kenenkään kohdalla en ole tuntenut mitään erikoista, vaan tyhjä olo. vain yhden naisen kohdalla olen tuntenut kipinää... *blushing*

      ne ketkä ajattelee: "juu, se oli helpoo, tulin vaan baarin ja tapasin naisen, juttu alkoi luistaa..." se ei todellakaan tunnu helpolta lähestyä sitä tosi rakkauttaan.

    • mieltä tässä

      asiassa että useimmat pohtivat liikaa juuri tuota onko joku se oikea.
      Eletään useita vuosia yhdessä ja käydään samat parisuhdekuviot kuin missä tahansa suhteessa.
      Liikaa mietitään sitä minkälainen on se oikea.
      Useimmat tuntemani parit ovat rakastuneita mutta pohtivat juuri tuota onko toinen osapuoli se oikea.
      Monet sinkut olisivat onnellisesti löytäneeet sen oikean jos oisivat uskaltaneet sitoutua ja olla pohtimatta vaatimuksiaan kumppanistaan sekä antautuneet vain tunteidensa ja elämän vietäväksi.

      Se elää joka ei pelkää.

      • jah-76

        Niinkuin Kari Tapio laulaa,on monille elämä yksinäinen pysäkki,vaikka sitä ei kukaan muu edes huomaakkaan....
        ITseni kohdalla voin sanoa että olen seurustellut kerran eläissäni ja se juttu oli monta vuotta kestävä mutta sitten vaan toinen halusi lähteä omille teilleen...Pitkään oltiin sinkkuna sitäkin ennen ja varmaan nyt loppu elämäni olen myöskin sinkkuna kun ei näitä ulkonöllisiä avujakaan löydy eikä silleen taida olla myöskään niitä missään liikkumis halujakaan pahemmin näin yksinään ollen.
        Muta ihan sitä pakon sanelemana on vaan jaksettava eteen päin tässä maailmassa sekä keksiä sitten tekemisiä yksin sekä käydä töissä.ELi ei siinä auta valittaminen sen kauheemmin jos ei kelpaa kellekkään niin sitten ei vaan kelpaa,olkaamme yksinäiset hyljityt onnellisia siitä että kummiskin pärjäämme ja voimme tätä maailmaa katsella muitten tapaan.

        Tuo kirjoitus on niin paljon itsestänikin että paremmasta ei voi olla enää väliä,mutta hyvää kesän jatkoja kaikille ja hymyä huulen pieleen =)

      • ero ero ero
        jah-76 kirjoitti:

        Niinkuin Kari Tapio laulaa,on monille elämä yksinäinen pysäkki,vaikka sitä ei kukaan muu edes huomaakkaan....
        ITseni kohdalla voin sanoa että olen seurustellut kerran eläissäni ja se juttu oli monta vuotta kestävä mutta sitten vaan toinen halusi lähteä omille teilleen...Pitkään oltiin sinkkuna sitäkin ennen ja varmaan nyt loppu elämäni olen myöskin sinkkuna kun ei näitä ulkonöllisiä avujakaan löydy eikä silleen taida olla myöskään niitä missään liikkumis halujakaan pahemmin näin yksinään ollen.
        Muta ihan sitä pakon sanelemana on vaan jaksettava eteen päin tässä maailmassa sekä keksiä sitten tekemisiä yksin sekä käydä töissä.ELi ei siinä auta valittaminen sen kauheemmin jos ei kelpaa kellekkään niin sitten ei vaan kelpaa,olkaamme yksinäiset hyljityt onnellisia siitä että kummiskin pärjäämme ja voimme tätä maailmaa katsella muitten tapaan.

        Tuo kirjoitus on niin paljon itsestänikin että paremmasta ei voi olla enää väliä,mutta hyvää kesän jatkoja kaikille ja hymyä huulen pieleen =)

        turha itkeä sinkkuuttaan,kun nainen pääsee naimisiin hän alkaa vauvaa ja omakotitaloa mieeheltään vaatiin,kun nää on saatu akka alkaa eroa puuhaamaan suomessa 500 000 eronnytta akkaa,,ei miehessä aina vika voi olla,nainen eron vireille laittajana 93%:ttia .1-7vuoteen suomalaisen naisen rakkaus kestää.

        nuoret mihet ei enää uskalla parisuhteeseen,se aika on ohi.

        naisille myydään seksileuja,sekin on miljoona bisnes yrityksille.

        entisaikojen romantiikka on tyystiin kadonnu.naisen hoitamattomuus vie miheltä halut sexi ei kiinnosta läskin ja epä sistin naisenkaa.

      • kylmääkin vaan
        ero ero ero kirjoitti:

        turha itkeä sinkkuuttaan,kun nainen pääsee naimisiin hän alkaa vauvaa ja omakotitaloa mieeheltään vaatiin,kun nää on saatu akka alkaa eroa puuhaamaan suomessa 500 000 eronnytta akkaa,,ei miehessä aina vika voi olla,nainen eron vireille laittajana 93%:ttia .1-7vuoteen suomalaisen naisen rakkaus kestää.

        nuoret mihet ei enää uskalla parisuhteeseen,se aika on ohi.

        naisille myydään seksileuja,sekin on miljoona bisnes yrityksille.

        entisaikojen romantiikka on tyystiin kadonnu.naisen hoitamattomuus vie miheltä halut sexi ei kiinnosta läskin ja epä sistin naisenkaa.

        Rakastan vielkin ja vuosii kulunu jo yli 20,et se siit 1-7vuoden luulosta.Meit on kunnon naisiikin ku ei petä eikä jätä vaik ain ei ookaan helppoo.

      • Ero ero ero ero
        ero ero ero kirjoitti:

        turha itkeä sinkkuuttaan,kun nainen pääsee naimisiin hän alkaa vauvaa ja omakotitaloa mieeheltään vaatiin,kun nää on saatu akka alkaa eroa puuhaamaan suomessa 500 000 eronnytta akkaa,,ei miehessä aina vika voi olla,nainen eron vireille laittajana 93%:ttia .1-7vuoteen suomalaisen naisen rakkaus kestää.

        nuoret mihet ei enää uskalla parisuhteeseen,se aika on ohi.

        naisille myydään seksileuja,sekin on miljoona bisnes yrityksille.

        entisaikojen romantiikka on tyystiin kadonnu.naisen hoitamattomuus vie miheltä halut sexi ei kiinnosta läskin ja epä sistin naisenkaa.

        Olipa törkeetä textiä !! Tosta voi helposti päätellä miksi joku ei halua parisuhdetta . tai ei onnaa ,
        jos noin ajatelee ja laukoo ei ihme?!

      • Fakta homma
        ero ero ero kirjoitti:

        turha itkeä sinkkuuttaan,kun nainen pääsee naimisiin hän alkaa vauvaa ja omakotitaloa mieeheltään vaatiin,kun nää on saatu akka alkaa eroa puuhaamaan suomessa 500 000 eronnytta akkaa,,ei miehessä aina vika voi olla,nainen eron vireille laittajana 93%:ttia .1-7vuoteen suomalaisen naisen rakkaus kestää.

        nuoret mihet ei enää uskalla parisuhteeseen,se aika on ohi.

        naisille myydään seksileuja,sekin on miljoona bisnes yrityksille.

        entisaikojen romantiikka on tyystiin kadonnu.naisen hoitamattomuus vie miheltä halut sexi ei kiinnosta läskin ja epä sistin naisenkaa.

        Voi tätä maailman menoa. Pyörryttää jo..

    • ei sinkku

      vastausta voi kukaan antaa. Kummaa se kyllä on että toisillä mäihä käy ja toisilla ei. Tietty on joitakin syitä varmaan olemassa: väärässä, paikassa väärään aikaan jne. Itse en ole kauaa sinkkuna ollut, jotain reippaasti alle vuoden, siitä alkain ku yleensä olen seurustelemaan alkanut. Aina suhteet on jatkunut ja jatkunut ja uusi tullut nopeasti kuvioon.

      • sinkulle seuraa

        viellä 7.kymmentä luvulla käyttettiin sanaa,vanha piika ja vanha poika jotka jostain syystä ei kelvannu kelleen.SINKKU SANA INHOTTAA,NUORESTA NAISESTA EI VOI SANOA SINKKU.

        nyt käytetään sanasta sota kriisienhallinttaa,,ja oppillaan laiskaan koulussa jäämistä tukiopetus,näin maailma muuttuu.

        teille eronneet yksinhuoltajat,ei kukaan normaali mies rupee sun kakaroitas elätään.

    • suurin syy

      nykyiseen menoon luulisin olevan naisten nirsooisuus. tarttis olla parimetrinen adonis jalosuvun omaava miljonääri, tunteista viis. tavallinen rakastava ja luotettava yksilö on unohdettu täysin, mitä kuitenkin on suurin osa vastakkaisesta sukupuolesta.

      • Fakta homma

        Tapaan työssäni paljon onnellisia pariskuntia ja itsekin saan siitä uskoa "sen oikean" löytymiseen. Suurin osa niistä miehistä on varmasti ihan ok. On mukavaa nähdä, miten ihmiset nauttivat toistensa seurasta ja ilmiselvästi tulevat hyvin toimeen keskenään. Tapaan myös paljon nuoria ja olen huomannut kyllä, miten määrätietoisesti he kertovat tarkkaan, mitä haluavat. Siihen ei paljon parane esittää mitään omia ehdotuksia. He vaikuttavat vähän semmosilta, että jos ovat miessuhteissaan yhtä ehdottomia, niin metsään menee. Ihminen on kumminkin niin moniulotteinen ja laaja kokonaisuus kaikkine ominaisuuksineen. Kyllä elämä opettaa. Harmi vaan, että asioiden opettelu kantapään kautta vie aikaa ja siinä sivussa syntyy lapsia ja kaikkea muutakin, mistä on sitten vaikea irrottautua.

    • Nimetön

      kaikille eivät saa samanlaisia kortteja jaossa. Itse olen kolmatta kertaa aviossa, ja nyt vasta sattui se ihan oikea ! Toisilla on rima liian korkealla. Kun on tarpeeksi kauan yksin, tulee itsekkääksi, eikä pysty jakamaan elämää jonkun toisen kanssa.

    • Paksu lompakko

      riittää.

    • kyse on vain siitä

      että toisille ei tahdo kelvata mikään ja toisille melkein mikä vaan.

    • Harm

      "oikean" löytäminen on vaikeaa.

      Useamman "väärän" löytäminen on paljon helpompaa.

      Loppujen lopuksi usein törmää mitä erikoisimmissa paikoissa saman henkisiin ihmisiin ja sitten pitäisi vain olla rohkeutta tai uskallusta lähestyä tai ottaa yhteyttä meni syteen tai saveen.

      Osalla myös rima on alempana siltä osin että he eivät todellakaan odota suhteelta samoja asioita kuin toiset, eivät etsi "täydellisyyttä" vaan vain tiettyjä asioita. Ja toisaalta osan noista asioista löytäminen on helpompaa.

      Veikkaisin että esimerkiksi on helpompaa löytää ihminen jonka kanssa sujuu seksi hyvin mutta paljon vaikeampaa sellainen jonka kanssa on sitä "mysteeristä" "sielujen sympatiaa".

      Toisin sanottuna tietynlaisen seuran löytäminen ei ole hankalaa keskimäärin mutta sen että johtaako se pidemmällä aika välillä lopulta mihinkään on täysin eri juttu.

    • Loijeri

      korkeasti koulutetut naiset ja kouluttamattomat miehet...

      Korkealle koulutetut naiset jäävät monesti sinkuiksi, koska siinä vaiheessa kun perhettä pitäisi perustaa, he tekevät uraa ja kiertelevät maailmaa. Lisäksi he ovat melko vaativia mahdollisen kumppanin suhteen. Naiset ovat nykyään korkeammalle koulutettuja kuin miehet ja harvalle naiselle kelpaa vähemmän koulutettu mies.

      Kouluttamattomat miehet ovat taas usein peräkamarin poikia, moniongelmaisia luusereita/pitkäaikaistyöttömiä, joten he eivät kelpaa "sinkkumarkkinoilla".

      Naiset ovat vaativampia kuin miehet parinvalinnassa ammatin, ulkonäön yms. suhteen. Miehelle kelpaa useammin vähemmän koulutettu kumppani kuin naiselle. Miehelle taas melko tärkeä kriteeri on naisen hedelmällisyys. 25-60 -vuotiaat miehet hakevat lisääntymiskykyistä kumppania (ikäluokka 18-40), joten tämä lisää ei-vapaaehtoista sinkkuutta nuorempien miesten ja yli 40-vuotiaiden naisten keskuudessa, koska tietenkin nainen valitsee eri vaihtoehdoista kumppanin, jolla taloudelliset asiat kunnossa eli ei aivan nuorta.

      Poikkeuksia aina löytyy. Joku saattaa nyt kirjoittaa pareista,noissa nainen on tohtori ja mies duunari, mutta niitä suhteita on marginaalisen vähän.

      • Harm

        Aika mielenkiintoista eli...kouluttamattomat naiset ja korkeasti koulutetut miehet eivät koskaan ole sinkkuja?

        Tarkoitatko "sinkkuudella" jotain pitkäaikaista ihmissuhteiden puutos tilaa vai?

        Uskomattoman ontuva päättelyä.

      • Loijeri
        Harm kirjoitti:

        Aika mielenkiintoista eli...kouluttamattomat naiset ja korkeasti koulutetut miehet eivät koskaan ole sinkkuja?

        Tarkoitatko "sinkkuudella" jotain pitkäaikaista ihmissuhteiden puutos tilaa vai?

        Uskomattoman ontuva päättelyä.

        ei onnu mitenkään pääpiirteissään.

        Myös koulutetuissa miehissä lisäksi paljon nörttejä, jotka myös ovat sinkkuja, mutta pääpiirteissään sinkkuina pysyvät kouluttamattomat peräkamarin pojat ja koulutetut naiset, koska he eivät pariudu keskenään.

        Lisäksi naisilla on paljon ulkonäkökriteerejä, joista voisi kertoa paljonkin, mutta tämä vain osoituksena, että vaatimukset ovat monesti sellaisia, ettei sitä sopivaa kerta kaikkiaan voi löytyä.

      • Harm
        Loijeri kirjoitti:

        ei onnu mitenkään pääpiirteissään.

        Myös koulutetuissa miehissä lisäksi paljon nörttejä, jotka myös ovat sinkkuja, mutta pääpiirteissään sinkkuina pysyvät kouluttamattomat peräkamarin pojat ja koulutetut naiset, koska he eivät pariudu keskenään.

        Lisäksi naisilla on paljon ulkonäkökriteerejä, joista voisi kertoa paljonkin, mutta tämä vain osoituksena, että vaatimukset ovat monesti sellaisia, ettei sitä sopivaa kerta kaikkiaan voi löytyä.

        "sinkkuina pysyvät"

        ja

        "sinkkuina ovat"

        merkitsevät eri asioita...

        Sekä naiset että miehet olivatpa kouluttamattomia tai eivät voi olla pitkiäkin aikoja sinkkuina monestakin eri syystä.

        Sinun määritelmäsi mukaan "sinkkuus" on jotakin jossa ihminen ei löydä pysyvää elämänkumppania vai? Kuinka moni nykyään löytää?

      • Loijeri
        Harm kirjoitti:

        "sinkkuina pysyvät"

        ja

        "sinkkuina ovat"

        merkitsevät eri asioita...

        Sekä naiset että miehet olivatpa kouluttamattomia tai eivät voi olla pitkiäkin aikoja sinkkuina monestakin eri syystä.

        Sinun määritelmäsi mukaan "sinkkuus" on jotakin jossa ihminen ei löydä pysyvää elämänkumppania vai? Kuinka moni nykyään löytää?

        tarkoitat sinkkuudella. Itse tarkoitan ei-vapaaehtoista sinkkuutta.

      • Harm
        Loijeri kirjoitti:

        tarkoitat sinkkuudella. Itse tarkoitan ei-vapaaehtoista sinkkuutta.

        Arvasin tuon.

        Tuolta "Sinkkuuden merkitys" ketjusta löytyy minun määritelmäni asioille.

        En ole viestiketjua muuten lukenut ja täällä näyttää olevan kuten Suomessa yleensäkin ajatus että sinkkuus on jotakin urpojen ja luusereiden hommaa.

        Ongelma on vain se että parisuhteet nykyään alkavat ja päättyvät jatkuvasti ja sitten on ihan sellaisia jotka tietyllä aika välillä eivät etsi ketään aktiivisesti tai tahtoisivat löytää sellaisen jonka kanssa olisi mahdollisuuksia pitempiaikaiseen suhteeseen. He vain valikoivat kumppaninsa tarkemmin ja voin kertoa että sukupuolella ja koulutuksella ei välttämättä ole niinkään väliä.

        Tiedän jo aika montakin koulutettua sinkkumiestä joista nörtteys on kaukana jotka elävät sinkkuelämää eikä tarvitse olla koko ajan jonkun kanssa suhteessa. Pientä vipinää aina voi olla mutta ei keskitytä yhteen koska yleensä hommat ei vain natsaa. Ja tämä on leviävä ilmiö.

        Olen kanssasi samaa mieltä siinä että noilla mainitsemallasi (samoin kuin monilla muilla pienemmillä ryhmillä muuten) on ehkä vaikeampi löytää seuraa heti ja toisaalta ehkä myös sopia pitkäaikainen suhde.

        Mutta sinkkuden määrittely yksioikoisesti joksikin luusereiden/liikaa vaativien hommaksi kun itse olen nähnyt jatkuvasti onnettomissa parisuhteissa eläviä niin paljon saa aikaan hevosen hirnuntaa...

      • .....
        Harm kirjoitti:

        Arvasin tuon.

        Tuolta "Sinkkuuden merkitys" ketjusta löytyy minun määritelmäni asioille.

        En ole viestiketjua muuten lukenut ja täällä näyttää olevan kuten Suomessa yleensäkin ajatus että sinkkuus on jotakin urpojen ja luusereiden hommaa.

        Ongelma on vain se että parisuhteet nykyään alkavat ja päättyvät jatkuvasti ja sitten on ihan sellaisia jotka tietyllä aika välillä eivät etsi ketään aktiivisesti tai tahtoisivat löytää sellaisen jonka kanssa olisi mahdollisuuksia pitempiaikaiseen suhteeseen. He vain valikoivat kumppaninsa tarkemmin ja voin kertoa että sukupuolella ja koulutuksella ei välttämättä ole niinkään väliä.

        Tiedän jo aika montakin koulutettua sinkkumiestä joista nörtteys on kaukana jotka elävät sinkkuelämää eikä tarvitse olla koko ajan jonkun kanssa suhteessa. Pientä vipinää aina voi olla mutta ei keskitytä yhteen koska yleensä hommat ei vain natsaa. Ja tämä on leviävä ilmiö.

        Olen kanssasi samaa mieltä siinä että noilla mainitsemallasi (samoin kuin monilla muilla pienemmillä ryhmillä muuten) on ehkä vaikeampi löytää seuraa heti ja toisaalta ehkä myös sopia pitkäaikainen suhde.

        Mutta sinkkuden määrittely yksioikoisesti joksikin luusereiden/liikaa vaativien hommaksi kun itse olen nähnyt jatkuvasti onnettomissa parisuhteissa eläviä niin paljon saa aikaan hevosen hirnuntaa...

        ...jotka halutessaan saavat sen suhteen.

        Ei sillä oikeastaan ole väliä, kuinka kauan suhde kestää, kun sen ylipäätään saa halutessaan aloitettua.

        Helppohan sinun on sanoa että "ei sinkkuus ole häpeä" kun pääset siitä halutessasi irti nopeastikin. Silloin voit ottaa sen kannan että sinkkuus ei ole mikään häpeä. On silti törkeää väittää että sinä olet se joka yksin saisi määritellä sanan "sinkku" merkityksen.

        Mutta kun on meitä, jotka eivät ole sinkkuja omasta halustaan, eivätkä saa tilannetta korjattua vaikka kuinka haluaisivat ja yrittävät.

      • Harm
        ..... kirjoitti:

        ...jotka halutessaan saavat sen suhteen.

        Ei sillä oikeastaan ole väliä, kuinka kauan suhde kestää, kun sen ylipäätään saa halutessaan aloitettua.

        Helppohan sinun on sanoa että "ei sinkkuus ole häpeä" kun pääset siitä halutessasi irti nopeastikin. Silloin voit ottaa sen kannan että sinkkuus ei ole mikään häpeä. On silti törkeää väittää että sinä olet se joka yksin saisi määritellä sanan "sinkku" merkityksen.

        Mutta kun on meitä, jotka eivät ole sinkkuja omasta halustaan, eivätkä saa tilannetta korjattua vaikka kuinka haluaisivat ja yrittävät.

        toisessa ketjussa sinkkuuden määritelmälle antaa useamman vaihtoehdon.

        En silloin käsitellyt sitä sinkkuuden "negatiivista" puolta liikaa koska siitä puhutaan muutenkin aika paljon jo.

        En voi muuta kuin toivoittaa onnea sinulle omalla kohdallasi mutta ei siitä ole koskaan varma pääseekö siitä sinkkuudestaan "helposti" eroon vai ei. Ja onko sitten olla parempi parisuhteessa joka ei kestä kauan tai ei vain ole sen arvoinen?

        Kannattaa miettiä asiaa...

    • hömppä-iita

      on varmaan se että kaikille ei ole olemassa just sitä oikeaa. Ainakin mulla se on suurin syy, aina yrittää jotain suhteenpoikasta esim. kaveripohjalta, mutta kun se ei toimi kun sillä kaveripohjalla, ei minkäänlaista vipinää, ei vaikka toinen olisi kuinka mukava ja "sopiva". Sitten siitä ilmenee piirteitä jotka pilaa koko jutun,aina. Ja ne piirteet ei välttämättä olisi edes liian pahoja jos se olisi se oikea, silloin ei ole ihan niin kriittinen.
      Toinen syy on se että on olemassa ihmisiä jotka ei koskaan pysty mihinkään pitkäaikaiseen suhteeseen elämässään, ei ihmissuhteisiin, ei työsuhteisiin, ei asuinpaikkoihin, niinkuin esim. mä. kun ei, niin ei. turha potkia vastaan, kun on sellaaiseksi syntynyt, pitää vaan yrittää niillä eväillä jotka on saanut!!
      Aurinkoista ja rakkauden täyteistä kesää kaikille!

      • anonyymi

        no, se tuntuu olevan monelle niin suuri juttu ,mutta kaverin löytäminen on spontaaninen juttu,joo onhan se vähän niinkuin kultaharkon löytäminen, mutta kun tälläisen löydät niin älä kävele onnesi ohi.(armaan)

    • nikulin

      Jollei ole kauhean ruma ja töykeä ja iljettävä, niin: Ihmisen oma todellinen sosiaalinen- luonne-ja ulkonäkökuva itsestä ei vastaa sitä miellekuvaa mikä on omassa päässä harhana, joka ohjaa valintoja. Eli itsetunto ei ole kohdallaan. Tulisi saattaa todellisuus ja harhat lähelle toisiaan niin jo stemmaa. eli esim. vanha ja väsynyt ei saa nuorta ja kaunista helpolla, tyhmä ei viisasta ja kaunista,, (niitäkin näkee..::). Kokeilkaa..

      • Liisukka

        Se voi olla niinkin, että jos ihmisellä on huono itsetunto niin hän hakee itseään huonompaa seuraa esim. alkoholisti, kylänpukki jne. ja eihän se suhde voi silloin onnistua.

    • KylmäNainen

      Antakaa kun äitee opettaa, hitto vie!

      Ihan ykkösenä sanon, ettei mitään vitun oikeaa ole olemassakaan. Ei ole mitään sellaista täydellistä ihmistä jonka kanssa kaikki sujuu kun tango kabaree Aira Samulinilta vaan on olemassa joitain sellaisia ihmisiä, joiden kanssa suhde voi onnistua. Tuon herra oikea hapatuksen keksi herra Disney ja sillä ei ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa.

      Sitten sanon senkin, että aktiivisuudella on vaan vitusti väliä. Eikä se aktiivisuus ole sitä että kerran vuodessa pyydetään jotain mimmiä ulos. Vaan se on sitä, ettei vittu kyhjötetä perse pukamilla tietokoneen ääressä kokispullo toisessa kädessä ja muna toisessa kädessä katselle muijia joiden sukunimi on .gif. Pitää mennä ulos ja tutustua ihmisiin. Mitä enemmän juttelee ihmisten kanssa, sitä todennäköisempää on että löytää jonkun jonka kanssa synkkaa. Sieltä WoWista kukaan nainen ei lähde hakemaan miestä. Eikä Onaniemen solusta.

      Ei ne ikisinkut varmaan mitään pahaa ole tehneet, mutta aika vitun torspoja ne taitavat olla mitä tulee vastakkaisen sukupuolen hurmaamiseen. Kun sillä ensivaikutelmalla on väliä. Ei riitä, että on vaikka kuinka kunnollinen jos näyttää Mauno Ahoselta ja pelkää niin vitusti tyttöjä, että kakkii housuun jos tyttö vähän sattuu edes vilkaisemaan. Ei se anna sellaista kuvaa, että toi tyyppi nyt ei vittu ainakaan ole mikään sarjamurhaaja. Sellainen juttu kun normaali käyttäytyminen on ihan ässä kova sana sinkkumarkkinoilla. Jos käytös on tosi epämääräistä, niin ei ne naiset tai miehet lämpiä ja siitä saa kyllä syyttää ihan itseään.

      Ne, jotka löytää oikean heti ovat niitä ihmisiä, jotka menevät ulos, nauttivat elämästä ja vittu tapaavat ihmisiä. Jos tapaa vittu sata uutta ihmistä viikossa niin kai niistä väkisinkin jonkun kanssa treffientynkää saa aikaan.

      • kohdallaan

        Tekstissä on ajatusta, mutta tuo vittu välimerkkinä on aika rasittava. Kokeilisit välillä pilkkua.

      • Melamiinisoiro

        Naiset odottavat että prinssi uljas tulee "iskemään" heidät. Sitten itketään kun jäädään yksin. Se AKTIIVISUUS ei tarkoita sitä että MIES tulee iskemään ja itse istutaan päivät pitkät perse homeessa odottamassa sitä. Millon se menee kaaliin?

        Oma avovaimoni sentään sen tajusi että nainenkin voi tehdä aloitteen ja siinä hänessä ihastuinkin.

      • kirjoittaa ilman

        että hoet sitä yhtä sanaa - sanaköyhyyttä sanoisinko, mutta oikeassa olet siinä, että ihmisiä pitää aikuisen oikeesti tavata face to face - ei niin että ruutu on välissä. Mutta ei se välttämättä takaa sitä, että se oikea löytyy, mutta ihania uusia tuttavuuksia varmasti joista osasta voi tulla hyviäkin ystäviä. Hyvillä ystävillä on erittäin suuri merkitys myöskin.

      • KylmäNainen
        Melamiinisoiro kirjoitti:

        Naiset odottavat että prinssi uljas tulee "iskemään" heidät. Sitten itketään kun jäädään yksin. Se AKTIIVISUUS ei tarkoita sitä että MIES tulee iskemään ja itse istutaan päivät pitkät perse homeessa odottamassa sitä. Millon se menee kaaliin?

        Oma avovaimoni sentään sen tajusi että nainenkin voi tehdä aloitteen ja siinä hänessä ihastuinkin.

        No kuule jos istuisen perse homeessa kotona niin en olisi koskaan saanut munaa.

      • KylmäNainen
        kirjoittaa ilman kirjoitti:

        että hoet sitä yhtä sanaa - sanaköyhyyttä sanoisinko, mutta oikeassa olet siinä, että ihmisiä pitää aikuisen oikeesti tavata face to face - ei niin että ruutu on välissä. Mutta ei se välttämättä takaa sitä, että se oikea löytyy, mutta ihania uusia tuttavuuksia varmasti joista osasta voi tulla hyviäkin ystäviä. Hyvillä ystävillä on erittäin suuri merkitys myöskin.

        Ja ystävien kautta voi tavata jonkun jonka kautta voi tavata sen jonkun.

      • NTF

        ...joka ymmärtää miten homma toimii. Naisena katsot sitä naisen näkökulmasta ja oletat että homma pätee toisinpäin samalla tavoin. Vaan kun ei.

        "Ihan ykkösenä sanon, ettei mitään vitun oikeaa ole olemassakaan."

        Ihan ykkösenä olet tässä väärässä. Omassa lähipiirissä on montakin esimerkkiä parisuhteista, jossa sielujen sympatia on niin täydellistä kun se voi olla. On niitäkin, joilla suhde on jatkuvaa myötä- ja vastoinkäymistä. Ystäväpiirissäni on kuitenkin yli kolmekymppisiä pariskuntia, joiden elämässä ei ole mitään suurta konfliktia koska intressit ovat joko samat tai lomittuvat niin täydellisesti, että kitkaa ei synny. Tämä on mielestäni ihan riittävä määritelmä "sille oikealle". Ei kai kukaan vakavissaan ole väittänyt, että yhdelle ihmiselle on vain yksi täydellinen vastakappale?

        "Sitten sanon senkin, että aktiivisuudella on vaan vitusti väliä"

        Väliä vaan ei välttämättä hyötyä. Kenellekään tuskin tipahtaa se oikea syliin tekemättä mitään, mutta se ei todellakaan tarkoita että aktiivisuus tuottaisi automaattisesti tulosta.

        "Mitä enemmän juttelee ihmisten kanssa, sitä todennäköisempää on että löytää jonkun jonka kanssa synkkaa."

        Tässä taas samaa virhepäätelmää, että aktiivisuus yksinään takaisi melko varman menestyksen. Vaan kun ei. Jos olet ihmisenä tylsä introvertti, voit tavata vaikka kuinka paljon vastakkaista sukupuolta herättämättä tässä suurtakaan kiinnostusta. Tämä on ihan selvää.

        Oletetaan että se WoWia pelaava heppu pistää sen kokispullon pois lähtee ulos tutustumaan ihmisiin. Kuka kiinnostuisi kuvaamastasi kaverista? Vaikea keksiä ketään. Jos koskaan ei onnaa, ei kokemus pariutumisriiteistäkään kasva vaikka kävisikin radalla kahdesti viikossa.

        "Sellainen juttu kun normaali käyttäytyminen on ihan ässä kova sana sinkkumarkkinoilla."

        Tjaa. "Epänormaali" käyttäytyminen sinkkumarkkinoilla voi hyvinkin olla auttavakin tekijä, jos se on oikean sorttista. Todelliset bile-eläimet yleensä saavat seuraa vaikka olisivat kumpaa tahansa sukupuolta.

        "Ne, jotka löytää oikean heti ovat niitä ihmisiä, jotka menevät ulos, nauttivat elämästä ja vittu tapaavat ihmisiä. Jos tapaa vittu sata uutta ihmistä viikossa niin kai niistä väkisinkin jonkun kanssa treffientynkää saa aikaan."

        Tuollaista vastausta voi naiselta odottaa koska hänelle se toimii, mutta miehelle ei. Jos sinä tapaat sata uutta miestä viikossa, niin taatusti pääset ekoille treffeille ennen puolta väliäkin, mutta jos olet "tavallinen" mies joka ei mitenkään erityisesti sykäytä naisia, voit tavata satakin uutta naista pääsemättä treffeille kertaakaan.

        Minusta kun kovasti vaikuttaa siltä, että monet miehet etsivät "jotain tavallista (naista)", kun taas naiset etsivät "jotain erityistä (miestä)" ja sanomattakin selvää, että on helpompaa löytää jotain tavallista kuin jotain erikoista.

      • KylmäNainen
        NTF kirjoitti:

        ...joka ymmärtää miten homma toimii. Naisena katsot sitä naisen näkökulmasta ja oletat että homma pätee toisinpäin samalla tavoin. Vaan kun ei.

        "Ihan ykkösenä sanon, ettei mitään vitun oikeaa ole olemassakaan."

        Ihan ykkösenä olet tässä väärässä. Omassa lähipiirissä on montakin esimerkkiä parisuhteista, jossa sielujen sympatia on niin täydellistä kun se voi olla. On niitäkin, joilla suhde on jatkuvaa myötä- ja vastoinkäymistä. Ystäväpiirissäni on kuitenkin yli kolmekymppisiä pariskuntia, joiden elämässä ei ole mitään suurta konfliktia koska intressit ovat joko samat tai lomittuvat niin täydellisesti, että kitkaa ei synny. Tämä on mielestäni ihan riittävä määritelmä "sille oikealle". Ei kai kukaan vakavissaan ole väittänyt, että yhdelle ihmiselle on vain yksi täydellinen vastakappale?

        "Sitten sanon senkin, että aktiivisuudella on vaan vitusti väliä"

        Väliä vaan ei välttämättä hyötyä. Kenellekään tuskin tipahtaa se oikea syliin tekemättä mitään, mutta se ei todellakaan tarkoita että aktiivisuus tuottaisi automaattisesti tulosta.

        "Mitä enemmän juttelee ihmisten kanssa, sitä todennäköisempää on että löytää jonkun jonka kanssa synkkaa."

        Tässä taas samaa virhepäätelmää, että aktiivisuus yksinään takaisi melko varman menestyksen. Vaan kun ei. Jos olet ihmisenä tylsä introvertti, voit tavata vaikka kuinka paljon vastakkaista sukupuolta herättämättä tässä suurtakaan kiinnostusta. Tämä on ihan selvää.

        Oletetaan että se WoWia pelaava heppu pistää sen kokispullon pois lähtee ulos tutustumaan ihmisiin. Kuka kiinnostuisi kuvaamastasi kaverista? Vaikea keksiä ketään. Jos koskaan ei onnaa, ei kokemus pariutumisriiteistäkään kasva vaikka kävisikin radalla kahdesti viikossa.

        "Sellainen juttu kun normaali käyttäytyminen on ihan ässä kova sana sinkkumarkkinoilla."

        Tjaa. "Epänormaali" käyttäytyminen sinkkumarkkinoilla voi hyvinkin olla auttavakin tekijä, jos se on oikean sorttista. Todelliset bile-eläimet yleensä saavat seuraa vaikka olisivat kumpaa tahansa sukupuolta.

        "Ne, jotka löytää oikean heti ovat niitä ihmisiä, jotka menevät ulos, nauttivat elämästä ja vittu tapaavat ihmisiä. Jos tapaa vittu sata uutta ihmistä viikossa niin kai niistä väkisinkin jonkun kanssa treffientynkää saa aikaan."

        Tuollaista vastausta voi naiselta odottaa koska hänelle se toimii, mutta miehelle ei. Jos sinä tapaat sata uutta miestä viikossa, niin taatusti pääset ekoille treffeille ennen puolta väliäkin, mutta jos olet "tavallinen" mies joka ei mitenkään erityisesti sykäytä naisia, voit tavata satakin uutta naista pääsemättä treffeille kertaakaan.

        Minusta kun kovasti vaikuttaa siltä, että monet miehet etsivät "jotain tavallista (naista)", kun taas naiset etsivät "jotain erityistä (miestä)" ja sanomattakin selvää, että on helpompaa löytää jotain tavallista kuin jotain erikoista.

        "Ihan ykkösenä olet tässä väärässä. Omassa lähipiirissä on montakin esimerkkiä parisuhteista, jossa sielujen sympatia on niin täydellistä kun se voi olla. On niitäkin, joilla suhde on jatkuvaa myötä- ja vastoinkäymistä. Ystäväpiirissäni on kuitenkin yli kolmekymppisiä pariskuntia, joiden elämässä ei ole mitään suurta konfliktia koska intressit ovat joko samat tai lomittuvat niin täydellisesti, että kitkaa ei synny. Tämä on mielestäni ihan riittävä määritelmä "sille oikealle". Ei kai kukaan vakavissaan ole väittänyt, että yhdelle ihmiselle on vain yksi täydellinen vastakappale?"

        Aloituksesta sai sen käsityksen, että näin olisi. Minusta näin ei ole. Minä en käytä termiä "se oikea" koska se on naiivi. Riittää, että kotona on mukavaa eikä ole riitoja mistään.

        "Väliä vaan ei välttämättä hyötyä. Kenellekään tuskin tipahtaa se oikea syliin tekemättä mitään, mutta se ei todellakaan tarkoita että aktiivisuus tuottaisi automaattisesti tulosta."

        Eli siis on olemassa joku mies, joka on niin surkea tapaus että kaikesta yrittämisestä huolimatta ei kelpaa kenellekään? Kai niitä on naisissakin. Pariutuisivat keskenään.

        "Tässä taas samaa virhepäätelmää, että aktiivisuus yksinään takaisi melko varman menestyksen. Vaan kun ei. Jos olet ihmisenä tylsä introvertti, voit tavata vaikka kuinka paljon vastakkaista sukupuolta herättämättä tässä suurtakaan kiinnostusta. Tämä on ihan selvää."

        Jos olet ihmisenä tylsä introvertti et varmasti mene puhumaan ihmisille. Ainakaan usein tai pitkää aikaa. Niitä sosiaalisia taitoja voi kehittää. En mä ainakaan puhu kavereiden kanssa mistään vitun keihäsrauskukalastuksesta, vaan ihan normaaleista asioista.

        "Tjaa. "Epänormaali" käyttäytyminen sinkkumarkkinoilla voi hyvinkin olla auttavakin tekijä, jos se on oikean sorttista. Todelliset bile-eläimet yleensä saavat seuraa vaikka olisivat kumpaa tahansa sukupuolta."

        Viittasin nyt käyttäytymisellä siihen small talkiin, mitä ihmiset harrastavat kun juttelevat. Bilehileillä käy flaksi siksi, että he ovat sosiaalisia. Semialkkis voi olla ihan hyvää juttuseuraa, eipä se viinan kulutus päälle päin nuorella näy.

        "Tuollaista vastausta voi naiselta odottaa koska hänelle se toimii, mutta miehelle ei. Jos sinä tapaat sata uutta miestä viikossa, niin taatusti pääset ekoille treffeille ennen puolta väliäkin, mutta jos olet "tavallinen" mies joka ei mitenkään erityisesti sykäytä naisia, voit tavata satakin uutta naista pääsemättä treffeille kertaakaan."

        Kyllä tavallinen mies pääsee. Mutta aika monet ihmefriikit käyttävät itsestään nimitystä tavallinen.

      • NTF
        KylmäNainen kirjoitti:

        "Ihan ykkösenä olet tässä väärässä. Omassa lähipiirissä on montakin esimerkkiä parisuhteista, jossa sielujen sympatia on niin täydellistä kun se voi olla. On niitäkin, joilla suhde on jatkuvaa myötä- ja vastoinkäymistä. Ystäväpiirissäni on kuitenkin yli kolmekymppisiä pariskuntia, joiden elämässä ei ole mitään suurta konfliktia koska intressit ovat joko samat tai lomittuvat niin täydellisesti, että kitkaa ei synny. Tämä on mielestäni ihan riittävä määritelmä "sille oikealle". Ei kai kukaan vakavissaan ole väittänyt, että yhdelle ihmiselle on vain yksi täydellinen vastakappale?"

        Aloituksesta sai sen käsityksen, että näin olisi. Minusta näin ei ole. Minä en käytä termiä "se oikea" koska se on naiivi. Riittää, että kotona on mukavaa eikä ole riitoja mistään.

        "Väliä vaan ei välttämättä hyötyä. Kenellekään tuskin tipahtaa se oikea syliin tekemättä mitään, mutta se ei todellakaan tarkoita että aktiivisuus tuottaisi automaattisesti tulosta."

        Eli siis on olemassa joku mies, joka on niin surkea tapaus että kaikesta yrittämisestä huolimatta ei kelpaa kenellekään? Kai niitä on naisissakin. Pariutuisivat keskenään.

        "Tässä taas samaa virhepäätelmää, että aktiivisuus yksinään takaisi melko varman menestyksen. Vaan kun ei. Jos olet ihmisenä tylsä introvertti, voit tavata vaikka kuinka paljon vastakkaista sukupuolta herättämättä tässä suurtakaan kiinnostusta. Tämä on ihan selvää."

        Jos olet ihmisenä tylsä introvertti et varmasti mene puhumaan ihmisille. Ainakaan usein tai pitkää aikaa. Niitä sosiaalisia taitoja voi kehittää. En mä ainakaan puhu kavereiden kanssa mistään vitun keihäsrauskukalastuksesta, vaan ihan normaaleista asioista.

        "Tjaa. "Epänormaali" käyttäytyminen sinkkumarkkinoilla voi hyvinkin olla auttavakin tekijä, jos se on oikean sorttista. Todelliset bile-eläimet yleensä saavat seuraa vaikka olisivat kumpaa tahansa sukupuolta."

        Viittasin nyt käyttäytymisellä siihen small talkiin, mitä ihmiset harrastavat kun juttelevat. Bilehileillä käy flaksi siksi, että he ovat sosiaalisia. Semialkkis voi olla ihan hyvää juttuseuraa, eipä se viinan kulutus päälle päin nuorella näy.

        "Tuollaista vastausta voi naiselta odottaa koska hänelle se toimii, mutta miehelle ei. Jos sinä tapaat sata uutta miestä viikossa, niin taatusti pääset ekoille treffeille ennen puolta väliäkin, mutta jos olet "tavallinen" mies joka ei mitenkään erityisesti sykäytä naisia, voit tavata satakin uutta naista pääsemättä treffeille kertaakaan."

        Kyllä tavallinen mies pääsee. Mutta aika monet ihmefriikit käyttävät itsestään nimitystä tavallinen.

        "Eli siis on olemassa joku mies, joka on niin surkea tapaus että kaikesta yrittämisestä huolimatta ei kelpaa kenellekään? Kai niitä on naisissakin. Pariutuisivat keskenään."

        Noh, siis pohjamutiin mentäessä totuushan olisi, että kumpikaan ei tekisi aloitetta koska mies ei uskaltaisi, ja nainen odottaisi että mies tekisi.

        Vaikka pystynkin rennosti keskustelemaan naisten kanssa ja olemaan sosiaalisissa tilanteissa, en kerta kaikkiaan pysty ottamaan mitään sellaista askelta joka veisi jutun sellaisen hypyn yli joka johtaisi pariutumiseen. Treffit kyllä onnistuvat, sen kun kysyy että "lähtisitkö jonnekin?" tjsp, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että joskus se suhde olisi tarpeen sysätä vakavammille urille. Jos se on minun tekemisistäni kiinni niin näin ei koskaan tapahdu.

        Koskaan hetki ei tunnu siltä, että olisi oikea hetki ensisuudelmaan, ehdotukseen intiimimmästä kanssakäymisestä, tai edes kysymykseen "alaks oleen?". Siksi, koska koskaan ei tule sellaista fiilistä, että nainen olisi kiinnostunut mistään sen enemmästä kuin mitä jo tuli koettua. Joko sitä ei ole, tai naiset ovat hyviä sen tunteen kätkemään, tai sitten olen kertakaikkisen sokea sitä näkemään. Ehkä se tekee minusta "niin surkean tapauksen etten kelpaa kenellekään".

        Edellinen on elävä esimerkki siitä, että kokemus ei suinkaan johda menestykseen, ja siitä, että on äärettömän paljon todennäköisempää, että se baarivakkari joka kysyy suoraan sadalta naiselta "teille vai meille" pääsee todennäköisemmin tavoitteeseensa kuin se kunnollinen reppana. Tiedä sitten kumpaa ryhmää tarkoitit sillä "surkealla tapauksella".

        "Kyllä tavallinen mies pääsee. Mutta aika monet ihmefriikit käyttävät itsestään nimitystä tavallinen."

        No, ehkäpä sinun pitäisi sitten avata omaa käsitystäsi siitä "tavallisesta miehestä"? Mitä hän on ja mitä ei ole.

      • KylmäNainen
        NTF kirjoitti:

        "Eli siis on olemassa joku mies, joka on niin surkea tapaus että kaikesta yrittämisestä huolimatta ei kelpaa kenellekään? Kai niitä on naisissakin. Pariutuisivat keskenään."

        Noh, siis pohjamutiin mentäessä totuushan olisi, että kumpikaan ei tekisi aloitetta koska mies ei uskaltaisi, ja nainen odottaisi että mies tekisi.

        Vaikka pystynkin rennosti keskustelemaan naisten kanssa ja olemaan sosiaalisissa tilanteissa, en kerta kaikkiaan pysty ottamaan mitään sellaista askelta joka veisi jutun sellaisen hypyn yli joka johtaisi pariutumiseen. Treffit kyllä onnistuvat, sen kun kysyy että "lähtisitkö jonnekin?" tjsp, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että joskus se suhde olisi tarpeen sysätä vakavammille urille. Jos se on minun tekemisistäni kiinni niin näin ei koskaan tapahdu.

        Koskaan hetki ei tunnu siltä, että olisi oikea hetki ensisuudelmaan, ehdotukseen intiimimmästä kanssakäymisestä, tai edes kysymykseen "alaks oleen?". Siksi, koska koskaan ei tule sellaista fiilistä, että nainen olisi kiinnostunut mistään sen enemmästä kuin mitä jo tuli koettua. Joko sitä ei ole, tai naiset ovat hyviä sen tunteen kätkemään, tai sitten olen kertakaikkisen sokea sitä näkemään. Ehkä se tekee minusta "niin surkean tapauksen etten kelpaa kenellekään".

        Edellinen on elävä esimerkki siitä, että kokemus ei suinkaan johda menestykseen, ja siitä, että on äärettömän paljon todennäköisempää, että se baarivakkari joka kysyy suoraan sadalta naiselta "teille vai meille" pääsee todennäköisemmin tavoitteeseensa kuin se kunnollinen reppana. Tiedä sitten kumpaa ryhmää tarkoitit sillä "surkealla tapauksella".

        "Kyllä tavallinen mies pääsee. Mutta aika monet ihmefriikit käyttävät itsestään nimitystä tavallinen."

        No, ehkäpä sinun pitäisi sitten avata omaa käsitystäsi siitä "tavallisesta miehestä"? Mitä hän on ja mitä ei ole.

        "Noh, siis pohjamutiin mentäessä totuushan olisi, että kumpikaan ei tekisi aloitetta koska mies ei uskaltaisi, ja nainen odottaisi että mies tekisi."

        Eli tää mies pystyy heittämään suveneeristi läppää huippumallien kanssa, muttei muiden kanssa?

        "Koskaan hetki ei tunnu siltä, että olisi oikea hetki ensisuudelmaan, ehdotukseen intiimimmästä kanssakäymisestä, tai edes kysymykseen "alaks oleen?"."

        Ei sellaista hetkeä koskaan ole. Ei ole olemassa mitään ensisuudelmahetkeä. 90% tämän maan pareista ovat kokeneet keskinäisen ensisuudelmansa pikkuhiprakassa kun estot lähtee veks. Vie nainen juomaan, jos haluat edetä. Muutama sidukka, niin kyllä se siitä lähtee. Myös suomalainen nainen on ujo. Tää kansa olisi kuollut sukupuuttoon aikapäivää sitten ilman viinaa.

        "Ehkä se tekee minusta "niin surkean tapauksen etten kelpaa kenellekään"."

        No maailmassa on paljon finninaamaisia rillipäisiä humanistinörttityttöjä, jotka pelkäävät poikia. Mutta ei niitä miehet lähesty.

        "Edellinen on elävä esimerkki siitä, että kokemus ei suinkaan johda menestykseen, ja siitä, että on äärettömän paljon todennäköisempää, että se baarivakkari joka kysyy suoraan sadalta naiselta "teille vai meille" pääsee todennäköisemmin tavoitteeseensa kuin se kunnollinen reppana."

        Totta, naiset arvostavat suoruutta. Suomessa ei paljon pelailla kannata. Seduloista en tiedä, ei kiinnosta. Niissä varmaan pääsee pelaamalla pitkälle.

        "No, ehkäpä sinun pitäisi sitten avata omaa käsitystäsi siitä "tavallisesta miehestä"? Mitä hän on ja mitä ei ole."

        Normaalin näköinen eli siis 165-195cm pitkä, normaalipainoinen, tavallisen näköinen mies. Sellainen joku Antti Virmavirran näköinen kaveri, ei tarvii olla tosin niin pitkä eikä niin laiha.

        Koulut käyty ja ammatti olemassa, sellaiset tulot että voi tehdä muutakin kun istua kotona ja syödä tonnikalaa. Jos nyt jotain rajaa tahdotaan, niin sanotaan vaikka että joku pari tonnia kuussa olisi minimiraja nuorelle kaverille. Mielellään enemmän. Opiskelija voi tietty tienata vähemmän. Opiskelijalla ei tarvitse olla koulut käytynä, mutta saisi olla opinnot siinä mallissa että ne tulee jossain vaiheessa käydyksi.

        Normaalit sosiaaliset taidot eli tulee juttuun ihmisten kanssa. Voi olla vähän hiljaisempi ensi alkuun, aika monet ovat. Tärkeempää on mitä sanoo, ei kuinka paljon sanoo.

        Asuu itsekseen, ei äidillä.

        Ei velkoja, vankilamenneisyyttä, rikosrekisteriä, päihdeongelmia tai sukupuolitauteja. Ei vihaa mitään ihmisryhmiä kohtaan.

        Pitää lapsista ja eläimistä.

        Tykkää työstään ja on elämäniloinen.

        Normaalit seksuaaliset halut ja kyky normaaliin kanssakäymiseen.

      • NTF
        KylmäNainen kirjoitti:

        "Noh, siis pohjamutiin mentäessä totuushan olisi, että kumpikaan ei tekisi aloitetta koska mies ei uskaltaisi, ja nainen odottaisi että mies tekisi."

        Eli tää mies pystyy heittämään suveneeristi läppää huippumallien kanssa, muttei muiden kanssa?

        "Koskaan hetki ei tunnu siltä, että olisi oikea hetki ensisuudelmaan, ehdotukseen intiimimmästä kanssakäymisestä, tai edes kysymykseen "alaks oleen?"."

        Ei sellaista hetkeä koskaan ole. Ei ole olemassa mitään ensisuudelmahetkeä. 90% tämän maan pareista ovat kokeneet keskinäisen ensisuudelmansa pikkuhiprakassa kun estot lähtee veks. Vie nainen juomaan, jos haluat edetä. Muutama sidukka, niin kyllä se siitä lähtee. Myös suomalainen nainen on ujo. Tää kansa olisi kuollut sukupuuttoon aikapäivää sitten ilman viinaa.

        "Ehkä se tekee minusta "niin surkean tapauksen etten kelpaa kenellekään"."

        No maailmassa on paljon finninaamaisia rillipäisiä humanistinörttityttöjä, jotka pelkäävät poikia. Mutta ei niitä miehet lähesty.

        "Edellinen on elävä esimerkki siitä, että kokemus ei suinkaan johda menestykseen, ja siitä, että on äärettömän paljon todennäköisempää, että se baarivakkari joka kysyy suoraan sadalta naiselta "teille vai meille" pääsee todennäköisemmin tavoitteeseensa kuin se kunnollinen reppana."

        Totta, naiset arvostavat suoruutta. Suomessa ei paljon pelailla kannata. Seduloista en tiedä, ei kiinnosta. Niissä varmaan pääsee pelaamalla pitkälle.

        "No, ehkäpä sinun pitäisi sitten avata omaa käsitystäsi siitä "tavallisesta miehestä"? Mitä hän on ja mitä ei ole."

        Normaalin näköinen eli siis 165-195cm pitkä, normaalipainoinen, tavallisen näköinen mies. Sellainen joku Antti Virmavirran näköinen kaveri, ei tarvii olla tosin niin pitkä eikä niin laiha.

        Koulut käyty ja ammatti olemassa, sellaiset tulot että voi tehdä muutakin kun istua kotona ja syödä tonnikalaa. Jos nyt jotain rajaa tahdotaan, niin sanotaan vaikka että joku pari tonnia kuussa olisi minimiraja nuorelle kaverille. Mielellään enemmän. Opiskelija voi tietty tienata vähemmän. Opiskelijalla ei tarvitse olla koulut käytynä, mutta saisi olla opinnot siinä mallissa että ne tulee jossain vaiheessa käydyksi.

        Normaalit sosiaaliset taidot eli tulee juttuun ihmisten kanssa. Voi olla vähän hiljaisempi ensi alkuun, aika monet ovat. Tärkeempää on mitä sanoo, ei kuinka paljon sanoo.

        Asuu itsekseen, ei äidillä.

        Ei velkoja, vankilamenneisyyttä, rikosrekisteriä, päihdeongelmia tai sukupuolitauteja. Ei vihaa mitään ihmisryhmiä kohtaan.

        Pitää lapsista ja eläimistä.

        Tykkää työstään ja on elämäniloinen.

        Normaalit seksuaaliset halut ja kyky normaaliin kanssakäymiseen.

        "Eli tää mies pystyy heittämään suveneeristi läppää huippumallien kanssa, muttei muiden kanssa?"

        Woot? Ei kai tässä kukaan supermalleista puhunut? Ja samapa tuo vaikka puhuisikin. Casual-jutustelusta on piiiiiiitkä matka jopa flirttailuun, minkään sortin pariutumisesta puhumattakaan. Eli sanoisinpa että joo, olettaen että tilaisuus tulisi en minä jännittäisi jutella supermalleillekaan. Juttelu on juttelua, eikä mukava jutustelu tarkoita vähäisessäkään määrin että nainen - supermalli tai humanistihissukka - olisi kiinnostunut yhtään mistään muusta.

        (Mistä ihmeestä muuten kumpuaa naisten käsitys, että kaikki miehet ovat lääpällään supermalleihin? Se ei nimittäin pidä alkuunkaan paikkaansa. Lisäksi, henkilökohtaisesti en näe supermalleissa mitään seksuaalisesti haluttavaa - tämä on täyttä faktaa.)

        "Vie nainen juomaan, jos haluat edetä. Muutama sidukka, niin kyllä se siitä lähtee."

        Olen vienyt. Ei ole lähtenyt. Voiko olla niin vaikeaa käsittää, että kaikki eivät menetä kontrolliaan taikka estojaan tukevassakaan humalassa, saati sitten "pikkuhiprakassa"?

        "No maailmassa on paljon finninaamaisia rillipäisiä humanistinörttityttöjä, jotka pelkäävät poikia. Mutta ei niitä miehet lähesty."

        Kyllä vaan lähestyvät, mutta jos ne pelkäävät poikia, luultavastikin myös ilmaisevat sen olemalla torjuvia, hyvin pidättyväisiä tai muuten osoittamalla "ei kiinnosta" vaikka sisimmässän olisivatkin kiinnostuneita. Jos ei ole päällekäyvän seksuaalisesti aggressiivinen mies (joka saa naisia helpommin joka tapauksessa), sitä uskoo toista hyvällä, ja jättää tämän rauhaan. Tällainen mies lienee sitten kanssa se "toivoton tapaus?

        Jotkut sanovat, että naisen "ei" tarkoittaa "ehkä". Mihin naiset taas että "Ei todellakin tarkoittaa ei". Tällä yleensä molemmat ryhmät tarkoittavat samaa asiaa: vastausta suoraan seksuaaliseen aloitteeseen. Mutta valitettavasti se kolmas ryhmä jolle ei tulisi mieleenkään tehdä mitään suoran hyökkäävää seksuaalista aloitetta, uskoo että se "ei on ei" tarkoittaa myös normaaleja varovaisia lähestymisyrityksiä. Kun siihen tulee vastaus "ei" niin toista kertaa ei edes yritetä.

        "Totta, naiset arvostavat suoruutta. Suomessa ei paljon pelailla kannata."

        Höbylähöbylä, kyllä pelaaminenkin kannatta. Jotkut naiset tykkäävät pelistä, jotkut suorista iskuyrityksistä, mutta kukaan nainen ei tykkää varovaisista mutta rehellisistä lähestymisyrityksistä.

        Ja se käsityksesi "tavallisesta miehestä" on loppujen lopuksi aika epätavallinen mies. Monella on jonkun verran ylipainoa, ja ylipäätään vaikea päästä edes kahden tonnin kuukausiansioihin. Aika harvalla suomalaisella on "normaalit sosiaaliset taidot" kun vertailukohteeksi otetaan ne näkyvämmät sosiaaliset tyypit. Jos kymmenestä yksi on todellinen supliikkimies ja kolme luokkaa "ihan mukavaa juttuseuraa" jää vielä kuusi, jotka eivät oikein osaa keskustella, ja ovat siis määrällisesti "tavallisempia" kuin ne neljä. Kaikki eivät suinkaan ole eläinrakkaita, taikka tykkää työstään (mikä voi hyvin olla sarja pakkoliikkeitä). Niin, ja ne normaalit seksuaaliset kyvyt käyvät vasta kovin myöhäisessä vaiheessa, jossa voidaan sanoa jo jonkinlaisen voiton saatua kotiin.

        Eli kaiken kaikkiaan, se sinun "tavallinen" mies on kaikki nuo vaatimukset ynnättynä loppujen lopuksi harvinainen saalis.

      • KylmäNainen
        NTF kirjoitti:

        "Eli tää mies pystyy heittämään suveneeristi läppää huippumallien kanssa, muttei muiden kanssa?"

        Woot? Ei kai tässä kukaan supermalleista puhunut? Ja samapa tuo vaikka puhuisikin. Casual-jutustelusta on piiiiiiitkä matka jopa flirttailuun, minkään sortin pariutumisesta puhumattakaan. Eli sanoisinpa että joo, olettaen että tilaisuus tulisi en minä jännittäisi jutella supermalleillekaan. Juttelu on juttelua, eikä mukava jutustelu tarkoita vähäisessäkään määrin että nainen - supermalli tai humanistihissukka - olisi kiinnostunut yhtään mistään muusta.

        (Mistä ihmeestä muuten kumpuaa naisten käsitys, että kaikki miehet ovat lääpällään supermalleihin? Se ei nimittäin pidä alkuunkaan paikkaansa. Lisäksi, henkilökohtaisesti en näe supermalleissa mitään seksuaalisesti haluttavaa - tämä on täyttä faktaa.)

        "Vie nainen juomaan, jos haluat edetä. Muutama sidukka, niin kyllä se siitä lähtee."

        Olen vienyt. Ei ole lähtenyt. Voiko olla niin vaikeaa käsittää, että kaikki eivät menetä kontrolliaan taikka estojaan tukevassakaan humalassa, saati sitten "pikkuhiprakassa"?

        "No maailmassa on paljon finninaamaisia rillipäisiä humanistinörttityttöjä, jotka pelkäävät poikia. Mutta ei niitä miehet lähesty."

        Kyllä vaan lähestyvät, mutta jos ne pelkäävät poikia, luultavastikin myös ilmaisevat sen olemalla torjuvia, hyvin pidättyväisiä tai muuten osoittamalla "ei kiinnosta" vaikka sisimmässän olisivatkin kiinnostuneita. Jos ei ole päällekäyvän seksuaalisesti aggressiivinen mies (joka saa naisia helpommin joka tapauksessa), sitä uskoo toista hyvällä, ja jättää tämän rauhaan. Tällainen mies lienee sitten kanssa se "toivoton tapaus?

        Jotkut sanovat, että naisen "ei" tarkoittaa "ehkä". Mihin naiset taas että "Ei todellakin tarkoittaa ei". Tällä yleensä molemmat ryhmät tarkoittavat samaa asiaa: vastausta suoraan seksuaaliseen aloitteeseen. Mutta valitettavasti se kolmas ryhmä jolle ei tulisi mieleenkään tehdä mitään suoran hyökkäävää seksuaalista aloitetta, uskoo että se "ei on ei" tarkoittaa myös normaaleja varovaisia lähestymisyrityksiä. Kun siihen tulee vastaus "ei" niin toista kertaa ei edes yritetä.

        "Totta, naiset arvostavat suoruutta. Suomessa ei paljon pelailla kannata."

        Höbylähöbylä, kyllä pelaaminenkin kannatta. Jotkut naiset tykkäävät pelistä, jotkut suorista iskuyrityksistä, mutta kukaan nainen ei tykkää varovaisista mutta rehellisistä lähestymisyrityksistä.

        Ja se käsityksesi "tavallisesta miehestä" on loppujen lopuksi aika epätavallinen mies. Monella on jonkun verran ylipainoa, ja ylipäätään vaikea päästä edes kahden tonnin kuukausiansioihin. Aika harvalla suomalaisella on "normaalit sosiaaliset taidot" kun vertailukohteeksi otetaan ne näkyvämmät sosiaaliset tyypit. Jos kymmenestä yksi on todellinen supliikkimies ja kolme luokkaa "ihan mukavaa juttuseuraa" jää vielä kuusi, jotka eivät oikein osaa keskustella, ja ovat siis määrällisesti "tavallisempia" kuin ne neljä. Kaikki eivät suinkaan ole eläinrakkaita, taikka tykkää työstään (mikä voi hyvin olla sarja pakkoliikkeitä). Niin, ja ne normaalit seksuaaliset kyvyt käyvät vasta kovin myöhäisessä vaiheessa, jossa voidaan sanoa jo jonkinlaisen voiton saatua kotiin.

        Eli kaiken kaikkiaan, se sinun "tavallinen" mies on kaikki nuo vaatimukset ynnättynä loppujen lopuksi harvinainen saalis.

        "(Mistä ihmeestä muuten kumpuaa naisten käsitys, että kaikki miehet ovat lääpällään supermalleihin? Se ei nimittäin pidä alkuunkaan paikkaansa. Lisäksi, henkilökohtaisesti en näe supermalleissa mitään seksuaalisesti haluttavaa - tämä on täyttä faktaa.)"

        Sanoit, ettet uskalla puhua rumille naisille. Oletin, että uskallat puhua kauniille.

        "Olen vienyt. Ei ole lähtenyt. Voiko olla niin vaikeaa käsittää, että kaikki eivät menetä kontrolliaan taikka estojaan tukevassakaan humalassa, saati sitten "pikkuhiprakassa"?"

        Eli siis naisen pitäisi olla puolitajuton jotta se lämpenisi sinusta?

        "Kyllä vaan lähestyvät, mutta jos ne pelkäävät poikia, luultavastikin myös ilmaisevat sen olemalla torjuvia, hyvin pidättyväisiä tai muuten osoittamalla "ei kiinnosta" vaikka sisimmässän olisivatkin kiinnostuneita."

        Ja paskat, tiedän naisia joita ei ole kukaan takuulla lähestynyt koskaan. Ei naisen tarvitse olla kun hiljainen, raitis ja kotihiiri niin miehen tapaaminen on epätodennäköisempää kun lottovoitto.

        "Jos ei ole päällekäyvän seksuaalisesti aggressiivinen mies (joka saa naisia helpommin joka tapauksessa), sitä uskoo toista hyvällä, ja jättää tämän rauhaan. Tällainen mies lienee sitten kanssa se "toivoton tapaus?""

        Siinä on vielä maata aika monille välimuodoille.

        "Jotkut sanovat, että naisen "ei" tarkoittaa "ehkä". Mihin naiset taas että "Ei todellakin tarkoittaa ei". Tällä yleensä molemmat ryhmät tarkoittavat samaa asiaa: vastausta suoraan seksuaaliseen aloitteeseen. Mutta valitettavasti se kolmas ryhmä jolle ei tulisi mieleenkään tehdä mitään suoran hyökkäävää seksuaalista aloitetta, uskoo että se "ei on ei" tarkoittaa myös normaaleja varovaisia lähestymisyrityksiä. Kun siihen tulee vastaus "ei" niin toista kertaa ei edes yritetä."

        Nainen ei saa olla helppo. Lue mikä tahansa suomi24-palstan kirjoitus vaikka Suurelta Isältä ja hänen manttelinperijöiltään niin ymmärrät, miksi naisen ei on usein ehkä. Kaikki miehet eivät ajattele kun Suuri Isä, mutta jotkut ajattelevat, joten on parempi olla alussa pidättäytyväisempi.

        "Höbylähöbylä, kyllä pelaaminenkin kannatta. Jotkut naiset tykkäävät pelistä, jotkut suorista iskuyrityksistä, mutta kukaan nainen ei tykkää varovaisista mutta rehellisistä lähestymisyrityksistä."

        Kyllä jotkut haluavat vähän tunnustella ilmaa ensin. Ei se riipu pelkästään itsevarmuudesta. Iso osa suhteista kuitenkin käynnistyy niin, että kumpikaan ei varsinaisesti "iske" toista.

        "Monella on jonkun verran ylipainoa, ja ylipäätään vaikea päästä edes kahden tonnin kuukausiansioihin."

        Keskipalkka on 2,5K miinus verot. Puhuin nyt 2K kuukausituloilla sitä summaa ennen veroja. Pieni ylipaino ei haittaa. Mutta vaikea ylipaino haittaa.

        "Aika harvalla suomalaisella on "normaalit sosiaaliset taidot" kun vertailukohteeksi otetaan ne näkyvämmät sosiaaliset tyypit. Jos kymmenestä yksi on todellinen supliikkimies ja kolme luokkaa "ihan mukavaa juttuseuraa" jää vielä kuusi, jotka eivät oikein osaa keskustella, ja ovat siis määrällisesti "tavallisempia" kuin ne neljä."

        Itke vaan, mutta supliikkimiehellä ei ole "normaalit" sosiaaliset taidot vaan normaalia paremmat. Jos otetaan kymmenen miestä niin sanoisin, että yksi tai kaksi ovat supliikkimiehiä, kahdeksan normaaleja ja yksi ongelmainen.

        "Kaikki eivät suinkaan ole eläinrakkaita, taikka tykkää työstään (mikä voi hyvin olla sarja pakkoliikkeitä)."

        No eivät tykkää, nuo olivat niitä minun omia määritelmiä. En ala olemaan miehen terapeutti ja minusta on vähän surullista, jos mies vihaa eläviä olentoja. En omista lemmikkejä, mutta mutsin koira on joskus hoidossa enkä ala olemaan miehen kanssa joka pelkää sitä rotankokoista vinkulelua.

        "Eli kaiken kaikkiaan, se sinun "tavallinen" mies on kaikki nuo vaatimukset ynnättynä loppujen lopuksi harvinainen saalis."

        Ei todellakaan ole.

      • NTF
        KylmäNainen kirjoitti:

        "(Mistä ihmeestä muuten kumpuaa naisten käsitys, että kaikki miehet ovat lääpällään supermalleihin? Se ei nimittäin pidä alkuunkaan paikkaansa. Lisäksi, henkilökohtaisesti en näe supermalleissa mitään seksuaalisesti haluttavaa - tämä on täyttä faktaa.)"

        Sanoit, ettet uskalla puhua rumille naisille. Oletin, että uskallat puhua kauniille.

        "Olen vienyt. Ei ole lähtenyt. Voiko olla niin vaikeaa käsittää, että kaikki eivät menetä kontrolliaan taikka estojaan tukevassakaan humalassa, saati sitten "pikkuhiprakassa"?"

        Eli siis naisen pitäisi olla puolitajuton jotta se lämpenisi sinusta?

        "Kyllä vaan lähestyvät, mutta jos ne pelkäävät poikia, luultavastikin myös ilmaisevat sen olemalla torjuvia, hyvin pidättyväisiä tai muuten osoittamalla "ei kiinnosta" vaikka sisimmässän olisivatkin kiinnostuneita."

        Ja paskat, tiedän naisia joita ei ole kukaan takuulla lähestynyt koskaan. Ei naisen tarvitse olla kun hiljainen, raitis ja kotihiiri niin miehen tapaaminen on epätodennäköisempää kun lottovoitto.

        "Jos ei ole päällekäyvän seksuaalisesti aggressiivinen mies (joka saa naisia helpommin joka tapauksessa), sitä uskoo toista hyvällä, ja jättää tämän rauhaan. Tällainen mies lienee sitten kanssa se "toivoton tapaus?""

        Siinä on vielä maata aika monille välimuodoille.

        "Jotkut sanovat, että naisen "ei" tarkoittaa "ehkä". Mihin naiset taas että "Ei todellakin tarkoittaa ei". Tällä yleensä molemmat ryhmät tarkoittavat samaa asiaa: vastausta suoraan seksuaaliseen aloitteeseen. Mutta valitettavasti se kolmas ryhmä jolle ei tulisi mieleenkään tehdä mitään suoran hyökkäävää seksuaalista aloitetta, uskoo että se "ei on ei" tarkoittaa myös normaaleja varovaisia lähestymisyrityksiä. Kun siihen tulee vastaus "ei" niin toista kertaa ei edes yritetä."

        Nainen ei saa olla helppo. Lue mikä tahansa suomi24-palstan kirjoitus vaikka Suurelta Isältä ja hänen manttelinperijöiltään niin ymmärrät, miksi naisen ei on usein ehkä. Kaikki miehet eivät ajattele kun Suuri Isä, mutta jotkut ajattelevat, joten on parempi olla alussa pidättäytyväisempi.

        "Höbylähöbylä, kyllä pelaaminenkin kannatta. Jotkut naiset tykkäävät pelistä, jotkut suorista iskuyrityksistä, mutta kukaan nainen ei tykkää varovaisista mutta rehellisistä lähestymisyrityksistä."

        Kyllä jotkut haluavat vähän tunnustella ilmaa ensin. Ei se riipu pelkästään itsevarmuudesta. Iso osa suhteista kuitenkin käynnistyy niin, että kumpikaan ei varsinaisesti "iske" toista.

        "Monella on jonkun verran ylipainoa, ja ylipäätään vaikea päästä edes kahden tonnin kuukausiansioihin."

        Keskipalkka on 2,5K miinus verot. Puhuin nyt 2K kuukausituloilla sitä summaa ennen veroja. Pieni ylipaino ei haittaa. Mutta vaikea ylipaino haittaa.

        "Aika harvalla suomalaisella on "normaalit sosiaaliset taidot" kun vertailukohteeksi otetaan ne näkyvämmät sosiaaliset tyypit. Jos kymmenestä yksi on todellinen supliikkimies ja kolme luokkaa "ihan mukavaa juttuseuraa" jää vielä kuusi, jotka eivät oikein osaa keskustella, ja ovat siis määrällisesti "tavallisempia" kuin ne neljä."

        Itke vaan, mutta supliikkimiehellä ei ole "normaalit" sosiaaliset taidot vaan normaalia paremmat. Jos otetaan kymmenen miestä niin sanoisin, että yksi tai kaksi ovat supliikkimiehiä, kahdeksan normaaleja ja yksi ongelmainen.

        "Kaikki eivät suinkaan ole eläinrakkaita, taikka tykkää työstään (mikä voi hyvin olla sarja pakkoliikkeitä)."

        No eivät tykkää, nuo olivat niitä minun omia määritelmiä. En ala olemaan miehen terapeutti ja minusta on vähän surullista, jos mies vihaa eläviä olentoja. En omista lemmikkejä, mutta mutsin koira on joskus hoidossa enkä ala olemaan miehen kanssa joka pelkää sitä rotankokoista vinkulelua.

        "Eli kaiken kaikkiaan, se sinun "tavallinen" mies on kaikki nuo vaatimukset ynnättynä loppujen lopuksi harvinainen saalis."

        Ei todellakaan ole.

        "Sanoit, ettet uskalla puhua rumille naisille. Oletin, että uskallat puhua kauniille."

        En missään vaiheessa sanonut etten uskaltaisi puhua naisille, rumille tai kauniille, sanoin vain että se ei koskaan johda mihinkään muuhun. Lue vaikka aikaisempia viestejä jos et usko.

        "Eli siis naisen pitäisi olla puolitajuton jotta se lämpenisi sinusta?"

        Jälleen aivan väärä johtopäätös. Ne eivät koskaan lämpene minulle, koska sammuvatkin aikaisemmin. Ei kukaan humalainenkaan nainen ole kapsahtanut kaulaani. Sama pätee tietysti toisinkin päin, oli humalatilanteeni mikä tahansa selvän, pikkuhiprakan tai kaatokännin väliltä, ei se tee minusta yhtään sen parempaa naiseniskijää.

        "Ja paskat, tiedän naisia joita ei ole kukaan takuulla lähestynyt koskaan."

        No enhän minä tuollaista voi kiistää, mutta ei kenekään otsassa ole laskuria josta kävisi ilmi kuinka monta kertaa on yritetty lähestyä. Minä taas voin omasta puolestani sanoa että on niitä seinäkukkasiakin yritetty yhtä huonolla menestyksellä kun muitakin. Itsekin sanoit, että jotkut PELKÄÄVÄT miehiä ja kait jokainen ihminen jollain tavalla reagoi pelkoon, ja tuskin sellaisella tavalla joka olisi omiaan viestittämään lähestyvälle "jatka vain".

        "Nainen ei saa olla helppo...jotkut ajattelevat, joten on parempi olla alussa pidättäytyväisempi"

        Niin, *huokaus*... Sanomalla "ei" heti alussa ne naiset varmistavat sen että yrittämistä jatkavat pelkät pelimiehet. Ehkä ei pidä olla helppo, mutta vaikean esittäminen palvelee vain pelimiesten etua. Kait olisi tilaisuuksia myöhemminkin viheltää peli poikki jos huomaa että tuli valittua väärä mies. Torjumalla ensi yritykset periaateen vuoksi lannistaa vain ne, joita ehkä oikeasti etsisi.

        "Iso osa suhteista kuitenkin käynnistyy niin, että kumpikaan ei varsinaisesti "iske" toista."

        Ehkäpä, mutta kuinka moni suhde ei koskaan etenekään tuttavuudesta tai ystävyydestä yhtään mihinkään. Oma kokemukseni lähipiiristä on, että ani harvoin pariudutaan ystävyyden kautta. Suhteet alkavat yleensä suoraan suhteena, vaikka iskemisestä ei välttämättä voisikaan puhua.

        "Keskipalkka on 2,5K miinus verot."

        Niin koska yläpään harvat hyvintulevat vääristävät tilastoa. On riittävästi todella hyvätuloisia, ja sitten on paljon niitä jotka jäävät tuon 2 tonnin alle.

        "supliikkimiehellä ei ole "normaalit" sosiaaliset taidot vaan normaalia paremmat"

        Niin, ihan samaan tapaan kuin 50% suomalaisista on keskivertoa tyhmempiä. Tai älykkäämpiä. Miten vain. Ei oikeasti ole mitään keskialuetta.

        "minusta on vähän surullista, jos mies vihaa eläviä olentoja."

        Daah, ei sen tarvi ulottua kaikkiin eläviin olentoihin. Useinkin on niin, että kovan linjan kissaihmiset eivät tykkää koirista ja päinvastoin. Hevosiin jotkut ovat vallan ihastuneet, toisilla ei ole niitä kohtaan mitään erityisempiä tunteita. Jotkut ihmiset ovat lapsivihamielisiä mutta sitäkin eläinrakkaampia. Tällaisesta kirjosta on vaikea vetää mitään johtopäätöksiä elävien olentojen yleiseen vihaamiseen.

      • KylmäNainen
        NTF kirjoitti:

        "Sanoit, ettet uskalla puhua rumille naisille. Oletin, että uskallat puhua kauniille."

        En missään vaiheessa sanonut etten uskaltaisi puhua naisille, rumille tai kauniille, sanoin vain että se ei koskaan johda mihinkään muuhun. Lue vaikka aikaisempia viestejä jos et usko.

        "Eli siis naisen pitäisi olla puolitajuton jotta se lämpenisi sinusta?"

        Jälleen aivan väärä johtopäätös. Ne eivät koskaan lämpene minulle, koska sammuvatkin aikaisemmin. Ei kukaan humalainenkaan nainen ole kapsahtanut kaulaani. Sama pätee tietysti toisinkin päin, oli humalatilanteeni mikä tahansa selvän, pikkuhiprakan tai kaatokännin väliltä, ei se tee minusta yhtään sen parempaa naiseniskijää.

        "Ja paskat, tiedän naisia joita ei ole kukaan takuulla lähestynyt koskaan."

        No enhän minä tuollaista voi kiistää, mutta ei kenekään otsassa ole laskuria josta kävisi ilmi kuinka monta kertaa on yritetty lähestyä. Minä taas voin omasta puolestani sanoa että on niitä seinäkukkasiakin yritetty yhtä huonolla menestyksellä kun muitakin. Itsekin sanoit, että jotkut PELKÄÄVÄT miehiä ja kait jokainen ihminen jollain tavalla reagoi pelkoon, ja tuskin sellaisella tavalla joka olisi omiaan viestittämään lähestyvälle "jatka vain".

        "Nainen ei saa olla helppo...jotkut ajattelevat, joten on parempi olla alussa pidättäytyväisempi"

        Niin, *huokaus*... Sanomalla "ei" heti alussa ne naiset varmistavat sen että yrittämistä jatkavat pelkät pelimiehet. Ehkä ei pidä olla helppo, mutta vaikean esittäminen palvelee vain pelimiesten etua. Kait olisi tilaisuuksia myöhemminkin viheltää peli poikki jos huomaa että tuli valittua väärä mies. Torjumalla ensi yritykset periaateen vuoksi lannistaa vain ne, joita ehkä oikeasti etsisi.

        "Iso osa suhteista kuitenkin käynnistyy niin, että kumpikaan ei varsinaisesti "iske" toista."

        Ehkäpä, mutta kuinka moni suhde ei koskaan etenekään tuttavuudesta tai ystävyydestä yhtään mihinkään. Oma kokemukseni lähipiiristä on, että ani harvoin pariudutaan ystävyyden kautta. Suhteet alkavat yleensä suoraan suhteena, vaikka iskemisestä ei välttämättä voisikaan puhua.

        "Keskipalkka on 2,5K miinus verot."

        Niin koska yläpään harvat hyvintulevat vääristävät tilastoa. On riittävästi todella hyvätuloisia, ja sitten on paljon niitä jotka jäävät tuon 2 tonnin alle.

        "supliikkimiehellä ei ole "normaalit" sosiaaliset taidot vaan normaalia paremmat"

        Niin, ihan samaan tapaan kuin 50% suomalaisista on keskivertoa tyhmempiä. Tai älykkäämpiä. Miten vain. Ei oikeasti ole mitään keskialuetta.

        "minusta on vähän surullista, jos mies vihaa eläviä olentoja."

        Daah, ei sen tarvi ulottua kaikkiin eläviin olentoihin. Useinkin on niin, että kovan linjan kissaihmiset eivät tykkää koirista ja päinvastoin. Hevosiin jotkut ovat vallan ihastuneet, toisilla ei ole niitä kohtaan mitään erityisempiä tunteita. Jotkut ihmiset ovat lapsivihamielisiä mutta sitäkin eläinrakkaampia. Tällaisesta kirjosta on vaikea vetää mitään johtopäätöksiä elävien olentojen yleiseen vihaamiseen.

        "Jälleen aivan väärä johtopäätös. Ne eivät koskaan lämpene minulle, koska sammuvatkin aikaisemmin. Ei kukaan humalainenkaan nainen ole kapsahtanut kaulaani. Sama pätee tietysti toisinkin päin, oli humalatilanteeni mikä tahansa selvän, pikkuhiprakan tai kaatokännin väliltä, ei se tee minusta yhtään sen parempaa naiseniskijää."

        No ei se naisten vika ole.

        "Minä taas voin omasta puolestani sanoa että on niitä seinäkukkasiakin yritetty yhtä huonolla menestyksellä kun muitakin. Itsekin sanoit, että jotkut PELKÄÄVÄT miehiä ja kait jokainen ihminen jollain tavalla reagoi pelkoon, ja tuskin sellaisella tavalla joka olisi omiaan viestittämään lähestyvälle "jatka vain"."

        Seinäkukkanen on vielä eri asia. Toisin kun ihmishirviömiehet, ihmishirviönaiset eivät edes käy baareissa. Älä nyt ite tartu johonkin pelkää sanaan, naisissa on saamattomia nynnyjä jotka on ihan kuutamolla miesten seurassa. Ei ne sentään housuunsa kaki jos miehen näkevät.

        "Torjumalla ensi yritykset periaateen vuoksi lannistaa vain ne, joita ehkä oikeasti etsisi."

        No se on sitä kulttuuria. En minä sitä keksinyt. Jos nainen on "helppo" niin nämä tosielämän Suuret Isät itkevät pitkien kyliä kuinka Jaana jakaa pillua. Ihme epeleitä.

        "Ehkäpä, mutta kuinka moni suhde ei koskaan etenekään tuttavuudesta tai ystävyydestä yhtään
        mihinkään."

        Useimmat eivät etene.

        "Oma kokemukseni lähipiiristä on, että ani harvoin pariudutaan ystävyyden kautta. Suhteet alkavat yleensä suoraan suhteena, vaikka iskemisestä ei välttämättä voisikaan puhua."

        Ei ystävyyden vaan tuttavuuden. Aika iso ero.

        "Niin koska yläpään harvat hyvintulevat vääristävät tilastoa. On riittävästi todella hyvätuloisia, ja sitten on paljon niitä jotka jäävät tuon 2 tonnin alle."

        Tilastossa on se hieno juttu, että kun siihen otetaan riittävästi ihmisiä, harvat ihmiset eivät voi vääristää tilastoa vaikka tienaisivat miljoonia. Kyse on palkkatuloista. Ei optioista tai omaisuustuloista. Palkkatuloista. Ja vaikka se keskiarvo hieman vääristyisi, silti enemmistö tienannee sen yli 2000 e/kk.

        "Niin, ihan samaan tapaan kuin 50% suomalaisista on keskivertoa tyhmempiä. Tai älykkäämpiä. Miten vain. Ei oikeasti ole mitään keskialuetta."

        Kyllä on. Kyllä todellakin on. Sille keskialueelle kuuluu melkein kaikki ihmiset. Mikä käytännön ero on kaverilla jonka ÄO on 102 verrattuna kaveriin jonka ÄlykkyysÖsämäärä on 98? Kerro hei nyt, kiinnostaa!

    • hippi Oulusta

      Varmaan yksi selitteissä syitä on vaikea arvioida siitä että miksi joku ihminen löytää sen elämän kumppanin helpommin kun toinen. Itse olen ollut onnellisesti sinkku jo 9 vuotta, enkä koe enää tarvitsevani parisuhdetta elämääni. Tätäkin syytä on vaikea arvioida miten siten ajauduin tähän tilanteeseen, syynä voi olla sekin että nykyisillä ihmisillä on liikaa odotuksia ja toiveita kumppaninsa suhteen. Niin kyllä hyvän parisuhteen löytämiseen tarvitaan sitä estotonta into himoa, kuten myös niiden hillitsemistä. Niin ihmisille jotka hakevat tällä hetkellä elämän kumppania voisin neuvoa mies puoliasia henkilöitä olemaan juuri sellaisia kuin ovat, mutta ihan neuvoksi vaan nainen ei pidä siitä että on liian tyrkyttävä tai liian näkyvä. Naispuolisia henkilöitä puolestaan neuvoisin enemmän olemaan itse aktiivisia ja tekemään aloitteita, joskus se mieskin voi olla ujo! Siis tehkää itse naiset aloitteita jos mies ei uskalla tai on vain liian monta kertaa kuulut tse sen sanan: ei kiitos! No mä takaan ja alle viivaan että jotain hyvää tämä keskustelu saa aikaiseksi.

      Sitten kun kysyit että onko mitään syitä uskonnollissa jutuissa tai missään muualla niin raamattu mm sanoo että ne ihmiset jotka elävät ”parisuhteessa”, ovat autuaita ja ne jotka elävät elämäänsä yksin ovat armoitettuja. Et revippä sitten siitä vaikka jos luulet tarvitsevasi ammatti apua hakeudu terapiaan, mutta luulen että se ei auta ongelmiisi!

      Mä suosittelisin sulle että unohdappa välillä se systemaattinen parin etsiminen lähde ulos nauttimaan kesästä ota vaikkapa paita pois ” mikäli sitten olet varma itsestäsi”. Käy lenkillä, käy elokuvissa, käy teatterissa, käy kaljalla, lue kirjoja ja tee sekin esm. puiston penkillä. ” Kun ei etsi voi törmätä vaikkapa vahingossa siihen elämänsä valittuun”.

      Ihan kaikille parisuhdetta hakeville neuvoisin vielä katsomaan siihen kuuluisaan peiliin, lopettakaapa ihmeessä myös se liiallinen omaan napaan katsominen. Kaikki me olemme täällä ihmisiä ja kukaan meistä ei ole täydellinen, siis hyväksykää ensin itsenne itsellenne ennen kuin alatte etsiskelemään sitä elämän kumppania. Laskekaa myös niitä ” rimojanne” odotuksianne, niin mä luulen että jotain kaunista ja ainutlaatuista tulee tapahtumaan. Ei muuta kuin hyvää kesää kaikille toivotta yksi hippi mies Oulusta!

    • laki...

      tätä voi kokeilla eli sun pitää pyytää ,uskoa ja ottaa vastaan. Pitää olla kiitollinen siitä mitä on, eikä saa ajatella kielteisesti. Kaikki on energiaa ja vedät puoleesi ja värähtelet sitä energiaa mitä ajattelet. Jos ajattelet koko ajan ettet löydä ketään et myöskään löydä. Lue Rhonda Byrnen kirja "The Secret"

    • on vaan jonku

      kanssa, näyttää just muille helposti siltä, että niinhän se on. Ei heillä mitään tosi rakkautta ole. Mutta mitä me ollaan arvioimaan sitä ja epäilemään asiaa. Ehkä he ovat ne oikeat toisilleen, ehkä kaikki suhteessa olevat ajattelevat ja uskovat niin.

      Itse yritän välttää muiden parien ajattelemista ja katsomista ja arvioimista, vaikka vaikeaa se onkin. Luulen, ettei siitä seuraa mitään hyvää, ehkä se vain rajoittaa ja asettaa ylitsepääsemättömiä tavoitteita mullekin. Tehkööt muut mitä haluavat, ottavat vastuunkin siitä. Kyllä se oikea, tai ne oikeat vielä vastaan kävelee, kunhan itse pitää huolen ettei katkeroidu ja anna sisäisen tulensa sammua. Hyvää kesää:)

    • matkalainen

      mutta samaa pohdin itsekin monet vuodet nuorena. Sitten uskaltauduin kirjoittamaan kirjekerhoihin ja vastasin muutamaan kirjeeseen. Niin vain löytyi kiva mies sitä kautta ja puolen vuoden seurustelun jälkeen menimme naimisiin ja nyt on oltu jo 31 vuotta naimisissa ja edelleen olemme rakastuneita toisiimme. Tsemppiä sinulle, kohtalo voi tulla vastaan missä tahansa.

    • vaihtarit

      ompa taas kuunoilla onkelmia kyllä se on omasta päästä kiinni menkää hoitoo

    • nuokkuhelmi

      olemalla oma itseni en tyrkyllä , tarjokkaita on kyllä mistä valita. työ paikalla ja muuallakin ..

      • lohduton

        Vai on sinulla ihan valinnan varaa. Olisipa ihanaa kokea jotain sellaista. Minula ei ole valinnan varaa, koska tarjolla ei ole ketään yleensäkään. Ja mikä sellainen työpaikka on, jossa sinkkumiehiä tapaa?

    • Nöpö-nenä

      Mulla ainakin auttaa selkeästi se, että ajattelen itse että olen tavoiteltavissa/hurmattavissa/saatavilla ilman että teen ittenäni sen kummemmin tykö. Eli asenne ratkaisee paljon. Ja tään oon oikeasti huomannut, eli kokemuksesta puhun.

      Tarkkennetaanpas vähän. Jos olen asenteella, että olisipa mukavaa löytää mies, niin mä automaattisesti katselen miehiä, huomaan miehiä ympärilläni, hymyilen miehille ja pam! miehet huomaavat minut. Siitä se lähtee. Kun taas olen kiireinen, masentunut, parisuhteessa tai muuta, niin ajattelen etten tarvi uutta miestä, eli en kattele ympärilläni olevia miehiä, en huomaa ympärillä olevia miehiä (niin paljon kuin sinkkuna), en hymyile miehille (niin paljoa kuin sinkkuna ja haku päällä ollessa) enkä siis saa vastakaikuakaan miehistä.

      Mutta onhan näitä muitakin syitä miksi elämänkumppania ei kaikille löydy. Osa on niin nirsoja ja odottaa sitä oikeaa tai täydellistä kumppania. Mun mielestä jokainen mies voi olla mulle se oikea. Tai sitten jos on liian tyrkky niin ei sekään ketään kiehdo.

      Nää asiat on niin vaikeita, mutta lopputuloksena on se että aina on seuraa löytynyt kun sitä on tarvinut. Pitkän suhteen salaisuus ei tämä mun keino todellakaan ole, sillä pisin suhteeni on ollut 10 vuotta. Mutta niin mä vaan väittäisin että pitää vaan uskaltaa antautua sille mahdollisuudelle että löytää jonkun tai saa paikit. Pitää rohkaistua olemaan tavoitettavissa. Ja ennenkaikkea tohtia itekkin tehä aloite :D

    • Rob_Roy_man

      Elämässä täytyy tehdä kompromissejä, eikä kaikkea voi saada.
      Se mikä sivullisen silmin näyttää ns."täydelliseltä suhteelta" voikin olla vaan kulissia.
      Teininä etsitty täydellinen nainen/mies voikin olla vuosien myötä pahin painajainen.
      Taas pitkän suhteen aikana voi kumppanistaan löytää uusia ihaniakin piirteitä ja ihminen muuttuu siinä missä harrastuksetkin vaihtuvat vuosien myötä.

      Ja koska on todettu että ihminen inhoaa toisessa niitä omia huonoja ominaisuuksiaan on hyvä jos ensin oppii hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja suvaitsee ympärillään myös sitä erillaisuutta jossa voi uiskenella se itselle sopiva "täydellinen" kumppani.

      Henkilökohtainen huomioni on että yleensä se oikea sattuu kohdalle juuri silloin kun sitä vähiten odottaa, eli kannattaako ns. etsimällä etsiä kun tämänkin energian voi käyttää harrastuksiin joissa liikkuu paljon ihmisiä josta ystävän voi löytää;)

    • ongelma(ko)

      Itse mietin jos olisin sinkku, mutta kun en ole mutta jos olisin niin nauttisin olostani. Teksin sitä kaikkea mitä haluan, kysymättä keltään saako mennä saako tulla ja jne.. Monesti tuo sinkkuus on kyllä itse valittua!!! Tiedän tapauksen jolla on ollut monia kavereita kun ei pysty sitoutumaan vaikka niin haluaisi. Toinen osapuoli ei käyttäydy juuri niin kuin haluaa ja itse on "aina" oikeassa, toisesssa on aika se vika ei itsessä.Siinä nämä pulmat tulevat, ei osata ottaa huomioon toista osapuolta kun on opittu olemaan yksin. Mitä seuran hakuun tulee kun luin jostain että istun ja katselen, ei se istumalla koulussa kyllä löydy...

      Pilkettä silmään ja baanalle. ottaa ja antaa jos on niin käydäkseen ja jos ei flaksi käy silti positiivinen asenne elämään.

      Hyvää Kesää kaikille

      PS. Tästäkin joku varmaan vetää vihreän kasvin nenäänsä.

    • kakun pala

      kuin heinänteko, siis kumppanin löytäminen.
      itselleni ainakin. niitä miehiä vaan jostain tupsahtaa. on ollut yhden illan-suhteita, vakipanoja, yksi avioliitto takana ja nyt pitkä avoliitto.

      vaikea tietysti sanoa, mistä se johtuu, mutta oikea elämänasenne, tuuri, ulkonäkö, rehellisyys itseään kohtaan jne. sitten on näitä sinkkuystäviäni, jotka eivät löydä koskaan ketään. minusta etsivät väärästä paikasta.

      So many men, so little time.
      (Elisabeth Taylor)

      Hauskaa kesää kaikille!

      • lohduton

        Ole onnellinen onnestasi!
        Tulin tosivihreäksi kateudesta.
        Kerro nyt minullekin, mikä on väärä paikka ja mikä on oikea paikka, josta pitäisi etsiä!

    • ap.

      Luulin että aloitukseni painuisi heti unholaan, mutta täällähän onkin tullut monia vastauksia ja keskustelua. Taidanpa alkaa näitä nyt lukemaan, joitakin jo luin. Kiitos, joku zemppiäkin toivotteli ym.

    • varattu mies

      kovaan ääneen kailottaa kavereilles et baarista en enää ketään ikinä iske se on varma...

      No sitten lähet baariin niin se oikea istuu viereesi...että näin se mulla kävi =)

      • minä vaan

        Sulla kävi tuuri. Kaikilla ei oo noin. Minä en löytänyt baarista miestä..tosin en etsiny edes. En tiedä oonko hölmö tai jotain, mut nyt seurustelen miehen kans, joka ollut kaveri viimesen 22 v. Pidin hyvänä kaverina jolle saatoin puhua kaikkia asioita. Molemmat seurustelimme tahoillamme. Minulle tuli ero 5v sitten edellisestä suhteestani..miehelleni n. 2 v sitten. Emme olleet yhteydessä muutamaan vuoteen, koska mieheni ex ei voinut hyväksyä ystävyyttämme. Kun mieheni erosi niin hän otti yhteyttä. Alkuun olin kaveripohjalla, mutta sitten huomasin, että ehkä meistä voisi tulla jotain. Nyt ollaan oltu yhdessä kohta 2 v...en tiedä onko hän se oikea, mutta toivon niin.

    • pe38

      että toisessa ei sais olla vikoja tekee asiasta vaikean.Ei kukaan meistä ole täydellinen. Jos joku niin luulee on aika itsekäs. (=vika)Samoin kuin töissä tai ystävät tai perhe kaikki meistä ovat Vain ihmisiä.

      • vikoja...

        Naisissa on aina ne suurimmat viat. Mies sitten joutuu kestämään näitä naisten mukamas riskauksia, ärripurreja, masukipuja ja maratooniserraanojen katseluita.

    • oma mielipiteeeni

      Miten mitataan se oikea? Minä olin 10 vuotta suhteessa ja luulin et mies oli se oikea...erehdyin. Ero tuli..minun aloitteesta. meni vajaa vuosi ja löysin uuden miehen ja taas luulin, että on se oikea...pettymys tuli taas. Sen jälkeen päätin etten ota miestä koskaan enään. No pakko oli peruuttaa...3 vuoden sinkkuilun jälkeen tuli taas mies elämään. Nyt ollaan oltu yhdessä reilu 1,5 vuotta...tosin en tiedä onko hänkään se oikea. Pääasia on kuitenkin se, että rakastan miestäni ja olen tyytyväinen hänen kanssa. Ehkä hän on se oikea tai sitten ei...kukapa tietää.

    • ratkaisee

      Tässä vähän omia näkemyksiäni mitä naiset hakevat miehistä. Tärkein syy on ulkonäkö ja karisma. Pitäisi myös olla sopivassa määrin ulospäin suuntautunut mutta ei liiaksi. Vaikka on arvostettu ammatti ja hyvät tulot, ei se riitä jos jos nuo edellä mainitut asiat puuttuvat. Sopiva määrä vilpillisyyttä on parempi kuin umpirehellisyys. Liian kiltti ei saa olla. Jotkut voivat tehdä tai sanoa mitä vaan typerää ja saavat sen näyttämään hienolta.

    • ketään

      on kivempi olla yksin ja oon mies en homo.ehkä ystäviä saisi olla.

      • N. Ainen

        Eronnut olen vuosia sitten eikä miehet kiinnosta yhtään, vain työkavereina tai kaljaseurana, muuten ei nappaa yhtään, seksimielessä ei miehet eikä naiset.

      • Nainen 40 +

        Mullakin parempi ja mukavampi olla yksin. Ystävinä miehiä ja naisia, seksimielessä ei kiinnosta kummatkaan pätkän.

    • -Meeri-

      Jotenkin tämä viesti oli sellainen kun minä sen olisin kirjoittanut. Jotenkaan minä en jaksa enää uskoa siihen, että jokaiselle on se oikea jossain. Minä olen niin monta vuotta etsinyt, toivonut ja yrittänyt, mutta ei. Nyt kun on aikaa kulunut, ja mitään ei ole tapahtunut, en enää edes jaksa. Jos se oikea muka jossain oikeasti on, niin se sitten löytää minut. Minun metsästyshalu on jo mennyt. Kaippa se sitten oikeasti on niin, että jotkut vain joutuvat elämään yksin. Minulla oli tässä taannoin pientä säätöä miehen kanssa, mutta olisin joutunut luonnettani hänen takiaan muuttamaan, ja siihen minä en todellakaan suostunut. Minä en aio itseäni kenenkään takia muuttamaan, olen juuri sellainen kun olen, enkä halua muuksi muuttua. Jos en tälläisenä kelpaa kenellekkään, niin olen omaksunut sen että elän loppuelämäni yksin. Ja ystävät ja tuttavat ovat lähelläni, niin en silleen ole yksin. Mutta tottakai haluaisin sen oman kullan kainaloon, ja saada rakkautta, antaa sitä rakkautta mielin määrin. Sitä on nimittäin tässä vuosien varrella melko paljon kertynyt sisälleni.

    • mimmukkamammukka

      löytää heti kun lakkaa etsimästä ja muistaa kuunnella aina sydämensä ääntä.

      • Fakta homma

        Kaikki tätä aihetta koskevat viesti luettu! Saa nähdä, auttaako se sinkkuuteeni.(Jos oletetaan, että siitä pitää päästä eroon.) Otanpa näistä viisauksista oppia. Kiitos vaan.

    • potfudhfjp

      kun on oikeasti valmis vakavaan suhteeseen ja pystyy antamaan itsestään jotain eikä vain vaadi toiselta, ni samassa tilanteessa olevat vaistoavat sen ja sitten sitä rakastuu ja pariutuu sen itselle sopivimman kanssa. Se oikea on yleensä se, jonka kanssa on hyvä olla ja johon melkein huomaamattaan alkaa luottaa. Tietysti jos läheisyys ja toiseen ihmiseen luottaminen tuottaa ongelmia, ni sit voi jäädä yksin. Mutta vaistoonsa kannattaa luottaa: jos suhde vaatii kauheesti työtä heti alusta lähtien ja on vaikeeta luottaa toiseen, ni sit on varmaan väärä ihminen kyseessä. Itseään ei voi pakottaa luottamaan ja hyvä niin.

    • fklefjiopk

      olla aktiivinen jos on siis mies.ei se niin vaikeeta luulis olevan ja jos on niin pöhkö ettei sitten mitään osaa treffeillä puhua,niin siinähän se yksinkertainen syy sitten on,pitäs olla ees vähän ulospäinsuuntautunut,jotta pärjää.ja niin käydä töissä...

      • mutta...

        Kummankin sukupuolen jutusta puhutaan nyt...

    • aikakautena

      on päättäjiä tavallaan ollut enemmän kuin vain kaksi; molempien vanhemmat. Ja ns ylemmät ihmiset eivät ole halunneet esimerkiksi piikoja/renkejä sukuunsa. Tässä on vallinnut todellakin eri arvoisuus ihmisten välillä.

      Lisäksi jos taloon on miniää katsottu, niin on terveys ja ulkoinen vahvuus ollut tärkeä asia. On ollut tärkeää, että jaksaa tehdä töitä.

      Mitkä sitten ovat olleet syitä siihen, jos on jäänyt vanhaksipiiaksi tai -pojaksi? Ensinnäkin on ollut todella alentavaa, jos sellaiseksi on jäänyt. Naisia on alettu pitää 25-vuotiaan jo vanhanapiikana, miehiä 30-vuotiaana. Rumuus ja ylpeys ovat olleet esimerkiksi syitä. Jos ihminen on jäänyt vanhaksipiiaksi tai -pojaksi, häntä on voitu pilkata...

      Luin näistä agraarikulttuurin tavoista jostakin häät tai naimisiinmeno tms -lehdestä.

      Mutta onko vieläkin yhteiskunnassamme jäänteitä näistä tavoista?

    • PARIUTUMINEN

      Intohimonen ihminen löytää kaverin se ei sinkkuna ole , niin paljon on mahdollisuuksia , olen ite myös sinkku mutta olenkin rauhallinen ja oo seurannut että ei se ole ulkonäystä tai sellasista asioista kiinni olenkaan , tosi hyvännäkösiä naisiakin voi olla sinkkuna vaikka kuinka kauan, jos ne on niin rauhallisia siitä se riippuu.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      69
      1900

    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      164
      1509

    3. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      90
      1288

    4. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      125
      1275

    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      49
      1200

    6. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      270
      1009

    7. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      75
      962

    8. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      107
      925

    9. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      109
      881

    10. Nainen, millainen tilanne oli

      kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin
      Ikävä
      47
      733
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt