Miten suhtaudut ihmseen, jokaa lainaa sinulta rahaa? Entä sitten, kun olet lainannut ja takaisinmaksu lykkääntyy? Jos maksuaika piteneen ja rahat tulevat vuoden sijasta vaikkapa viiden päästä...Haukutko kaikki lainaajan ostokset tällä välillä, koska ei ole maksanut sinun rahojasi takaisin? Joutuuko toinen yllättäin maksamaan korkoa lainasta? Onko eroa sillä mihin tarkoitukseen toinen rahaa tarvitsee tai merkitseekö se mitään onko lainaaja sukulainen vai vaan tuttu. Autatko kanssaihmisiä muulla tavalla, antamalla aikaa, työpanoksen=talkoot? Lainaatko autoa, peräkärryä tms.
Teetkö toiselle koskaan mitään palvelusta ilman, että laskeskelet omia saamisia? Osaatko auttaa ilman vastavuoroisuutta?
Itse olen jo kauan aikaa sitten ajatellut niin, että jos minua autetaan tai minä autan toista...apu palaa aina jotain kautta antajalleen takaisin. Olen kyllä pyrkinyt auttajiani palkitsemaan eri tavoin, mutten ole todellakaan osannut kytätä omiani takaisin. Helposti on jäänyt maailmalle minun rahani ja antamani apu.
Tämä kysymykseni liittyy siihen kovuuteen, jota havaitsen lähipiirissäni. Ei voi sanoa kuin huh, HUH.
Teetkö toiselle koskaan mitään palvelusta ilman, että laskeskelet omia saamisia? Osaatko auttaa ilman vastavuoroisuutta?
Itse olen jo kauan aikaa sitten ajatellut niin, että jos minua autetaan tai minä autan toista...apu palaa aina jotain kautta antajalleen takaisin. Olen kyllä pyrkinyt auttajiani palkitsemaan eri tavoin, mutten ole todellakaan osannut kytätä omiani takaisin. Helposti on jäänyt maailmalle minun rahani ja antamani apu.
Tämä kysymykseni liittyy siihen kovuuteen, jota havaitsen lähipiirissäni. Ei voi sanoa kuin huh, HUH.
Vastaukset 27
Vanhimmat
lainaaminen ei oikein oo ollut tapana. Mitään isompia summia en oo koskaan keneltäkään lainannut eikä kukaan oo lainannut multa. Tosi hädän tullessa auttaisin kyllä jos pystyisin, mutta olettaisin saavani rahani takaisin sovitussa ajassa. Ja on merkitystä mihin tarkoitukseen rahat lainaisin. Mihinkään viinaan tai huumeisiin en lainaa rahaa yhdellekään ihmiselle.
Työkaluja yms multa saa lainata jos tarvetta tulee, mutta nekin oletan saavani tietty takaisin jossain vaiheessa. Talkooapua oon tarjonnut ystäville muuttojen jne yhteydessä ja niistä en tietenkään oleta saavani muuta kuin kiitoksen palkaksi.
Kyllä läheisiä auttaa pitää, mutta apua saaneenkin täytyy ymmärtää antaa takaisinpäin. Sellainen ei voi ikuisesti toimia, että toinen vain antaa ja toinen ottaa.
ei kait se siitä kulu. Mulla on jäänyt maailmalle kaikenlaista kamaa, kun en ole perinyt takaisin ja olen myös antanut pois...sellaista mitä olisin vielä saattanut itsekin tarvita.
Ihan selvästi tässä asiassa pitää vissiin etsiä itselleen sellaiset tuttavat, jotka suhtautuvat samalla tavalla.
Tavaraa voi vallan hyvin lainata. Mun mielestä kuitenkin periaate on se, että lainattu tavara myös palautetaan. Mun ei oo koskaan tarvinnut alkaa kinuamaan keneltäkään mitään takaisin, vaan aina on lainatut tavarat palautettu.
Sitähän se on. Ilmeisesti tällaisessakin asiassa luottamusta ei voi palauttaa, jos se edes minun toiminnastani on mitenkään kiinni. Siis ihmiset ylipäätään tänä päivänä ajattelee, että pienimmästä vimpaimesta lähtien kaikki pitää olla omaa.
ihan oikeassa siinä, että onhan tuota aika paljon nähtävissä että ihmisten arvoa mitataan rahassa tai tavarassa.
Tuo yleinen auttamiskäytäntö tuntuu muuttuneen aika paljonkin. Mun isä esim lainas peräkärryään aikoinaan suunnilleen koko naapurustolle. Nyt jos mietin omaa ikäluokkaani, niin helpolla ihmiset ostaa heti oman vaikkei tarvetta olis paljoakaan. Kaikilta löytyy kaiken maailman pelit ja vehkeet eikä oikeastaan edes ole niin paljoa tarvetta lainata kun kaikki löytyy omasta takaa.
Perhepiirissä meillä on aina ollut tosi löyhät rajat tässä, me autetaan ja lainaillaan puolin jos toisin mutta ystäväpiirissä se ei olekaan niin yleistä, paitsi ehkä tuo auttaminen talkoissa jne.
Ihan neutraalisti ihmiseen joka lainaa multa rahaa, itsekkin joudun vähän väliä lainaileen pikkusummia. Jos maksu viivästyy mutta siitä tiedotetaan mua etukäteen ja syy on hyvä, niin en suutu. Jos taas ei olla muistavinaan koko asiaa tai ostellaan jotain turhaa (sellaista jota ilman pysyy hengissä). niin sitten suutun. Todellakin käyn vittuileen yms ja pidän meteliä kunnes rahani saan.
En koskaan lainaa toista kertaa euroakaan sellaiselle jonka maksu on viivästynyt ilman hyvää syytä.
Itse olen nyt velkaa ja sen vuoksi en ole 2 vuoteen käynyt missään raflassa, juonut alkoholia, matkalla, ostanut itselleni vaatteita yms. Velat pitää hoitaa ekaksi ja sitä vaadin myös muilta.
Teen palveluksia mutta se loppuu aika pian jos huomaan ettei toinen tee niitä mulle. En nyt yksi yhteen systeemillä laske niitä mutta sinne päin. Eli lasken jossain määrin, koska mulle on tärkeintä että huolehdin omasta perheestäni eikä mua muut käytä hyväksi määräänsä enempää.
Itse en vaan jaksa olla noin tarkka kaikessa.
Mulla on tosi kivoja tuttavia, joille olen palveluksia velkaa. En tiedä miten korvaan naapuriavun esim. veden käyttö heidän kaivosta, kun heillä pumppu ja pitkät letkut. Saatiin myös siemenperunaa jne. Toiset tuttavat lainaa mulle autoa jatkuvasti ja yksi tuttava on ollut muuttamassa puutarhaa..siis nostamassa ja pakkaamassa, kuljettamassa kasvei entisestä tähän uuteen...eikä meinaa ottaa kuin minimikorvauksen.
Mitäs sää ny....
Mä en lainaa tai lahjoita työtä tai rahaa kenellekään niin paljoa, että takaisinmaksuilla kauheasti päätä vaivaisin.
Oikeastaan, ei multa oo koskaan kukaan niin paljoa pyytänytkään. Taitavat tietää, että mun mielestä jokaisen pitäis elää varojensa mukkaan ja varautua "pahimpaan".
Tässä vaan ihmettelen, kun erästä 20e:n summaa eräs henkilö soittelemalla toisen perään kyselee olenko hoitanut. No olin hoitanut tämän toisen ihmisen kautta. Ei siis uskottu, kun sanoin vaan asia piti tarkistaa. Jees, kysymyksessä oli oma veli, jolla kyllä on varaa ja maksu oli kukkavihosta hautajaisiin.
Ootas jatkan kohta.
Tuollaisessa tapauksissa mä varmaan olettaisin, että ihminen on vaan niin säntillinen pilikun nussija, että se vaan sen takia soittelee, kyselee ja tarkistelee. En mä vaan tuollaista ottais henkilökohtaisesti.
toiseen juttuu, josta sanoin etten justiisa nyt maksa...liian monimutkaista selittää tässä. On juu säntillinen. Mutta heijastuu jotenkin kiittämättömyys siitä mitä vuosien varrella olen tehnyt toimittanut heille...suoraan sanottuna sokeus.
Tässä on näes palattu arjen rutiineihin ja yksinhultajan talouteen eikä mitään perintömiljoonia ole tililtä noin vaan käytettävissä.
"Tässä on näes palattu arjen rutiineihin ja yksinhultajan talouteen eikä mitään perintömiljoonia ole tililtä noin vaan käytettävissä."
Mitäs, mitäs, onks sulla ollu jotain virityksiin jonku perintömiljunäärin kaa? Ihan vast' ikää? Sie oot ihan mahoton.
Mä suosittelen että käyt siellä pellon raitilla paitulissa käyskentelemässä, kattelet maisemia, kuuntelet lintujen laulua ja tuulen suhinaa... Kyllä se siitä taas lähtee.
Meillä ei vettä ole maisemissa muuta kuin mitä taivaista tulee. Saunastakin käytiin 'uimassa' heinäpellossa kuin hölmöläiset konsanaan. Oli virkistävää.
kun ei joka rakosessa viittis kärttää saataviaan. Sekin perkele ihmetyttää, että jos lainataan ja luvataan maksaa vaikkapa tilistä takas, niin sitten muuten ei makseta, jos et itte sitä hae ja vielä tilipäivänä, koska rahat on törsätty seuraavana päivänä.
Jos olet armottoman vihanen, ei sulta uskalla toiste mitään kysyäkään. Uskaltaako olla tekemisissäkään edes?
pitää varansa. Tosin en mä kovin vihainen ole.
kukaan ole pyytänyt koskaan edes mitään suurempia summia lainaksi. Ystäville lainaisin, jos mulla vaan on ja en kyselisi syytä. Vaikka sit menisi niihin huumeisiin kunhan vain saisin rahani takaisin. Enkä mä ystävien kesken koe tarvetta laskeskella mitään maksuja niinkään jos ei suurissa summissa liikuta.
Palveluksista taas sen verran, että oma-aloitteisesti olen huono tarjoamaan muunlaista apua kuin kuuntelevia korvia ja lohduttavaa olkapäätä. En mä aina oikein ole tilanteen tasalla, että mitä toisen eteen oikein voisi tehdä. Pyydettäessä kyllä autan helpostikin muillakin tavoin.
Rahaa tai tavaroita lainaan vain ihmisille joihin luotan ja tiedän että huolehtivat niiden kunnosta/palauttamisesta riippumatta sukulais suhteista. Jos kyseessä on auttaminen johon kuluu vain aikaa voin auttaa melko tuntematontakin henkilöä jos siihen on aikaa, ystäviä ja tuttuja autan aina jos mahdollista enkä todellakaan laske mitään palvelusten määrää. Tavalla tai toisella auttaminen on aina jotenkin helpottanut omaakin elämää jossain vaiheessa.
***Tavalla tai toisella auttaminen on aina jotenkin helpottanut omaakin elämää jossain vaiheessa.***
Kauniisti sanottu. Täällä palstalla on kyselty joskus, miten rahallisesti voisi auttaa esim. keräyksiin. jotenkin niistä vastauksista olen saanut vaikutelman...kuten sanotaan 'rikas ei anna (mites se oli?) paljosta köyhä antaa vähästäänkin'. Semmonen, joka on pulassa ja puutteessa ollut tietää mitä se on, ja OSAA auttaa.
Nyrkkisääntönä pidän, ettei rahaa ja ystävyyttä parane sekoittaa keskenään. Näen sen sukulaisistani, jotka ennen lamaa takasivat toistensa yrityslainoja, firma meni nurin, takaajalta omaisuus ja luottotiedot. Eivät mahdu samaan huoneeseen vielä 15 vuotta myöhemminkään.
Kavereille voin kaveruuden asteesta riippuen lainata kymppejä tai satasia. Jotkut ovat nihkeitä maksamaan takaisin, joten en lainaa koskaan lisää ennen kuin vanhat on maksettu takaisin. Näin minimoin mahdolliset tappiot.
Yhden ihmisen luottotiedot pelastin jokunen vuosi sitten lähes kymppitonnilla. Mutta siitä tehtiin velkakirja ja sain oikeuden seurata rahaliikennettä, ettei homma karkaa uudelleen käsistä. Ja syytä on ollutkin, jotkut eivät sitten ikinä opi elämään tulojensa mukaan.
Itse en edes muista, milloin olisin parikymppistä enenmpää lainannut ja maksanut ensi tilassa takaisin. Minä kun en halua olla sen enempää raha- kuin kiitollisuudenkaan velassa.
mä en oo lainaillu rahaa kuin naisystävilleni ja sisaruksilleni, aina oon kysymättä takasin saanu, vaikka olis ollut vuosiakin välissä. Enkä mä muille vastedeskään lainaa.
Lainaa kyl heruu jos joku kaveri sitä tarvitsee, rahoja en sen jälkeen tiedustele sen enempää.
Kuitenkin jos maksua ei kuulu niin on turha enää sen jälkeen tulla lainaan rahaa tai pyytämään mitään apua, ei tipu.
En lainaa toistamiseen.
Siinäkin poikkeuksen tekee sääntö, mikäli ky. kaveri yllättäen jää jää työttömäksi.
Asia voidaan neuvotella.
Teen monesti palveluksia, ilman mammonan ahneutta.
kartottaa kelle kaikille olen velkaa jostain ja kysellä mitä se kaikki maksaa. Perhana, kun en kaikkea muista. En tosiaankaan ole tarkka mihkään suuntaan...joskus häviää ihan selkeät paperilaskutkin tässä pöllytyksessä.
Tää keskustelu aiheutti nyt sen, että tosiaankin hoidin päivän aikan aikamoisen nivaskan kaikennäköisiä maksuja, joille olin kinunnut maksuaikaa aina loka-marraskuulle saakka.
Nyt olen taas valmis elämään yli turvallisesti äyräitten.
rahasummissa voisin vipata lounasrahat tai muuta pientä. Lähinnä näin opiskeluympäristössä. Tietääkseni olen kaikki ne rahat takaisin saanut. Mitään isoja summia en lainaa kenellekään, 5 euroa maksimi (mun tilinsaldolla).
Autoa en lainaa kenellekään missään tilanteessa millään tekosyyllä.
Kaverin miestäkin olen saanut lainaan mutta vastalainaa tuskin annan =)
Maksuissa ajan tasalla pysyminen antaa itsellekin mielenrauhan kun tietää, että kaikki on kunnossa eikä niitä tarvitse miettiä enempää kuin on tarvis.
Tuon takia mäkin maksan aina kaikki kerralla pois, en osta mitään osamaksuilla, luotolla tms koska inhoan ajatusta, että jäisin jonnekin velkaa, jota pitäis joka kuukausi muistaa lyhennellä.
***Kaverin miestäkin olen saanut lainaan***
Siis mitä! Mihin kaikkeen miestä voisikaan lainata? Täytyy sanoa, että moni on niin tiukassa vartiossa, ettei sitä saa lainaan missään tapauksessa!! Ei edes jeesaamaan ihan yksinkertaisissa pikkuremonteissa. Sekin maajussi, joka keväällä erehtyi kyntämään ympäri mun tontin, on varmaan nyt pakkopaidassa, kun sitä ei ole sen koomin näkynyt.
Joo, mulle onkin miesväeltä tihkunut tietoa, että kattopellin voi korjata vaihtamalla kiinnitysruuvit. Pieni vuoto voi johtua siitä, että kiinnitysruuvien muovitiiviste on hapertunut auringossa. Aitan katossa on jonkinlainen vuoto nimittäin. Tämä emäntä kiipeää kohtapuoliin katoille tongien kanssa kiskomaan ruuvei(tai ainakin yrittämään sitä). Kävin jo lähikaupasta tarkistamassa, että näitä ruuvei on olemassa punasia, mustia, vihreitä jne. Nimitys oli kyllä jokin ihan käsittämätön, joka ei jäänyt heti mieleen.
Varmaan siitä syntyis meteli, jos lainais jonkuin miestä liian pitkään esim. vuosi olisi ennen kuulumaton ajatus! Yli yön lainat sietämättömiä. Ei varmaan sais lainaan toiste. :D