Miten pieni lapsi on omaksunut isänsä kielen, jos he eivät ole nähneet päivittäin? Minä puhun lapselle suomea, isä omaa äidinkieltään ja yhdessä puhumme suomea. Lapsi näkee isäänsä pari kertaa viikossa. Isänsä sukulaisia hän tapaa aina välillä. Musiikkia kuunnellaan melkein päivittäin ja joskus katsellaan lastenohjelmia (isän äidinkielellä laulettua ja puhuttua siis). Ihan mielenkiinnosta vaan tahtoisin kuulla kokemuksianne...
Lapsen kaksikielisyys
Miten teillä sujunut?
3666
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että tuolla keinoin lapsestanne ei tule kaksikielistä.
Kaksikielisyyteen vaaditaan jatkuvaa ja päivittäistä ärsykettä molemmissa kielissä.
Kyllä se lapsi sen toisenkin kielen tuollakin tavalla jotenkin omaksuu mutta toista äidinkieltä siitä ei tule.
Pidä siis huoli että edes se toinen(suomi) kehittyy kunnolla. Vaarallisinta on puolikielisyys. Niitäkin toisinaan tulee vanhemmilta jotka eivät opeta kumpaakaan kunnolla.
Kaksikielisyys ei ole mikään automaatio eikä varsinkaan helposti siinä vaan sivussa puolivahingossa kehittyvä juttu.
Tuolla keinoin lapsen vahvaksi kieleksi muodostuu suomi, mutta kyllä se toisenkin kielen oppii, ei vain välttämättä ihan äidinkielen tasolla esimerkiksi kirjoituksen tai kieliopin suhteen. Nuo puolikielisyydellä pelottelut on jo vanhanaikaisia juttuja, ei ole mitään syytä etteikö lapsesi oppisi hyvää suomea jos kerran suomea hänelle puhutaan, Suomessa asuu ja suomeksi käy vielä koulunsakin. Se toinen kielihän on siinä vain plussaa!
kielien lukumäärällä ei ole merkitystä. Kannatta kuitenkin huomioida, ettei äidinkieli ja sivistyskieli välttämättä aina ole sama asia. Toisaalta, tarviiko sitä tuntea lintujen ja kasvien nimet kaikilla kielillä. Nykyupäivänä puolikielisyys alkaa muutenkin olla häilyvä käsite.
Murrosikä on kenties se kriittisin vaihe. Tuolloin kaveripiirin kielestä muodostuu helposti pääkieli, jolla samastuu voimakkaimmin ympäristöön. Eli rautalangasta väännettynä elinvoimaisiksi kieliksi tulevat muodostumaan ne kielet, joiden taustalla vaiukuttavat kestävät ja merkitykselliset sukulais- ja ystävyyskontaktit.
Viime kädessä ihminen muodostaa omanlaisensa identiteetin, jonka lähtökohta on eri kuin omilla vanhemmilla.