Miehelläni on jo vuosikausia ollut sellainen kiusallinen tapa, että hän ryöstää minulta sänkyyn tullessaan peiton ja jumittaa sen puolittain itsensä alle ja jalkojensa väliin. Kaiken lisäksi hän painaa 120 kiloa ja minä vajaat viiskymmentä, joten voitte ymmärtää, että taistelussa jään varmasti häviölle. Miehelleni se on aina ollut jonkinlainen leikki (myös esileikki), joka pitäisi jaksaa käydä läpi lähes joka ilta ennen kuin voi vetäytyä uneen (tai harrastaa seksiä). En oikein enää jaksa suhtautua siihen huumorilla, mikä johtaa siihen, että mies loukkaantuu ja nukkuu muutaman yön mainitsemisen jälkeen sängyn toisella laidalla selkänsä kääntäneenä mököttäen. Peittoleikki on hänelle jotain sellaista, mitä muitten on vaikea ymmärtää. Siitä ei voi keskustella missään sävyssä loukkaamatta hänen tunteitaan, eikä mies edes suostu kommentoimaan asiaan millään tavalla. Osaisikohan joku mies kertoa, onko tämä joku miesten maailmaan liittyvä juttu? Miten minun kannattaisi asian suhteen menetellä niin, että itse jaksaisin ja ettei pitkä avioliittomme rupeaisi tällaisen takia rakoilemaan?
Kiista peitosta
bodum
201355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kuka on niin typerä, että valittaa peitosta!
Mene ja osta oma peitto, vai oletko niin uusavuton!
Molemmilla on omat peitot. Pitäisikö sitten ostaa useampi peitto? Luulen, että mies nappaisi nekin...
Osta kolmas peitto. Sitten kiedot sen ympärillesi kun makkarankuoren. Ei tasan saa revittyä sitä sinulta. Jos yrittää pölliä peiton, niin vedä neljäs peitto esiin sängyn alta. Jos yrittää taas, ota esiin viides. Ei se pysty vahtimaan viittä peittoa. Sit jos se pöllii senkin, pölli joku peitto takaisin.
Vittu rupea tuollaiselle häviämään. Osta vaikka sata peittoa, tämä on periaatekysymys.
sano sille äijälles mikä mättää. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi tajuta, varsinkin kun kerran kyseessä on noin pieni juttu. Tai sitten hanki enemmän peittoja. Ja käske vaikka laihduttamaan! härre sentään...
Meillä kanssa muuten ihan täysjärkinen mies haluaa "leikkiä" milloin mitäkin.. tiedän ton huumorin loppumisen tunteen varsinkin seksiin liittyen..
Oma mies ainakin on itseni mielestä seksikkäimmillää aikuisena omana itsenään --jatkuva pikkupojan "minätilaan(?)" vetäytyminen esim. esileikkinä on lähinnnä ällöttävää --haluaisin sänkyyni AIKUISEN MIEHEN -en sitä pikkupoikaa, joks hän aina muuttuu..
ei välttämättä ole pahasta. Jos kaipaatte rinnallenne totista torvensoittajaa, niin olette valinneet ihan väärän kumppanin. Jos jokin leikki oikeesti alkaa ärsyttämään, niin keskustelkaa asiasta. Meillä peuhataan varsin rajustikkin välillä. Se on sellaista puolitappelua, jossa ei kuitenkaan oikeesti satuteta toista eikä se liity seksiin. Mun vika tämäkin - olen sen verran jekkuja täynnä ettei mun kanssa pärjää kovin totinen ja aina aikuinen tyyppi. Niin ja nämä kakarakohtaukset on rajattu ihan omalle kumppanille ja vain kun olemme kahden kotosalla.
asialla ei olekkaan mitään tekemistä totisuuden kanssa; myös aikuinen voi olla leikkisä.
--sänkyynsä sisäisesti aikuinen aikuinen haluaa mieluummin aikuisen miehen, jonka kanssa olla leikkisä -ei sisäisesti pikkupoikaa..
Kipaiseppa kauppaan ostamaan toinen peitto niin ei tarvitse huolestua.
OSTA OMA PEITTO!"!!!!
..................
hankinta on makuupussi.
Peiton vieminen on sinulle haaste tulla lähelle, koskettaa ja ryöstää peitto takaisin. Kun et lähde tähän leikkiin niin "mies loukkaantuu ja nukkuu muutaman yön mainitsemisen jälkeen sängyn toisella laidalla" - ei sentään mene sohvalle... Tottakai loukkaantuu kun olet tyrmännyt hänen "pyyntönsä" läheisyyteen. En keksi muuta kuin että puhut miehellesi asiasta ja kerrot miltä sinusta tuntuu ja koitatte keksiä muita keinoja "läheisyysleikkiin".
Osuit asian ytimeen. Juuri tästä on kysymys. Ongelmani on se, etten aina jaksaisi lähteä peitonkiskomisleikkiin mukaan, kun olen rättiväsynyt ja haluaisin painautua kainaloon ihan suorilla. Mies ei halua puhua läheisyysleikeistä, koska niistä menee se juju, jos asia puhutaan auki. Siinä pitää olla tietty yllätysmomentti. Toisaalta ei peittoleikissäkään varsinaisesti yllättävää ole muu kuin se, tuleeko sitä tänä iltana vai ei.
niimpä.
sisäisesti aikuinen mies tai nainen kykenee läheisyyteen myös ilman rooleja ja leikkejä.
miehen nyt ymmärtävän että olet joskus oikeesti väsynyt ja leikki ei innosta. Meillä ainakin molemmat uskaltaa sanoa "ei nyt" ja silloin leikki loppuu siihen. Puhukaa asiasta - oikeesti kohta sinä leipäännyt peitonryöstöön niin että toinen todella saa sohvamajoituksen.
on sulla ainakin saatanan lihava mies sori,mut en ite kyllä vois kuvitellakkaan sekstailla tollasen ihravuoren kanssa saatikka nukkuu samassa sängyssä.
Meillä rakkaus on onneksi ihrakerrosta syvemmällä eikä pääse ihrakerrostumien muutosten mukana häviämään. Joitakin rajoitteitahan se tuo seksielämään, mutta hyvin on pärjätty ja molemmat nautimme edelleen sekstailusta yhdessä. Mies itse kärsii ylipainosta kaikkein eniten enkä tosiaankaan halua lisätä hänen taakkaansa huomauttelemalla asiasta. Lisäkiloja on kertynyt seurusteluajoista yli 40 kiloa, varsinaista ylipainoa on mielestäni 30.
Samalla tavalla hän ryösti peittoni langanlaihanakin.
Pentu, kyl säki sitte vittu tajuat ku kasvat aikuseksi
sinne sänkyyn muuta saa kuin peittonsa.
Ei millään pahalla, mutta miehesi on todennäköisesti leikkinyt tuota samaa leikkiä äitinsä kanssa, kun on ollut lapsi.
Eikös penskoilla aina joku uniriepu ole?
Miehesi vaan on liian vanha (ja ISO) sellaiseen.
Nuku sohvalla.
No mitäs jos ostat toisenkin peiton?=) Tuostahan voit keskustella, jossain muualla ku sängyssä siis..eli sanot vaan, ettei se sun mielestä oo nyt niin kauheen kivaa joka ilta "kinastella" yhdestä peitosta. KUmmallinen tapaX)