Kokemuksia yhteiselämän ja häädön tuloksista - kun eroavat ovat tasavertaisia? Miten asunnon tarve määritellään? Päätetäänkö ensin lapsista ja sen jälkeen asunnon tarpeesta, vai ensin aikuisten asunnon tarpeesta ja sitten lapsista (eli että lapset sitten menevät sille, joka sitten sen vanhan kodin sai).
Juristillani on eri mielipide kuin muutamalla eronneella tutullani... Millaisia kokemuksia täältä löytyy?
Juristillani on eri mielipide kuin muutamalla eronneella tutullani... Millaisia kokemuksia täältä löytyy?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yleensä yhteiselämän lopettamistuomio on se, joka tehdään ensin. Ihan käytännössä lapsista riiteleminen vie enemmän aikaa kuin sen arpominen, kumpi tarvitsee asuntoa enemmän.
Lasten huoltajuus on ihan oma sotansa. Tuomari tekee kokonaisharkinnan siitä, mikä on lasten etu. Jos kummallakin on muu asunto kuin vene, niin ei paljon hetkauta, kenellä vanha kämppä on.
Mutta muuttujia on aika paljon. Jokainen tapaus on omansa.
Jos yhteiselämä & häätö hoidetaan ensin, niin eikös silloin tasapää-tilanteessa se, joka jää vanhaan asuntoon ole "etulyöntiasemassa" suhteessa lapsiin. Tietysti ratkaisu siinä hädässä olisi tilapäinen, mutta lasten osaltahan status quo -vaikuttaa aika paljon - ja näin ollen se on todennäköisesti myös lopullinen.
Kummallakin meistä on yhtälainen mahdollisuus toiseen asuntoon. Mietinkin, että jos sen nyt hommaan, niin torpeedoinko omaa asemaani suhteessa lapsiin? Toisaalta 50/50 tilanteessa ei ole kiva jättäytyä sattuman varaan, että kumman puolelle vaaka keikahtaa. Sitten on vaikeampi löytää mieluinen asunto.