En tiedä olenko vielä liian nuori, liian helpon elämän elänyt vai mikä on, kun en ymmärrä miten täällä palstalla omasta työttömyydestä syytetään:
- poliitikkoja
- yrittäjiä
- työvoimatoimiston henkilökuntaa
- jo työssä olevia (vievät työttömien paikat)
Mitä syitä työttömät löytävät itsestään? Mihin asioihin olisitte voineet itse vaikuttaa?
Työharjoittelut, työkokeilut, ym. ovat ilmeisesti täällä punainen vaate, joten unohdetaan ne kokonaan, eihän niitä välttämättä edes tarvitse, jos työtä hakee ihan itse! Voisiko vähän nöyrtyä ja hakea esim. paljon parjattua siivoustyötä? Moni sitäkin tekee ja itse olen myös siivonnut, useamman vuodenkin...
Olen oikeasti sitä mieltä, että jokainen tekee oman elämänsä... Jokainen voi vaikuttaa aivan käsittämättömän paljon omaan elämäänsä, kun vaan tiedostaa sen. Ei pidä ajatella, että no minä vaan elelen täällä ja herrat potkii päähän. Lopettakaa itse itsenne passivoiminen ja tiedostakaa mahdollisuutenne vaikuttaa! Jos yksin tuntuu vaikealta, niin kerätkää kaveriporukka ja alkakaa ideoida keinoja kohti parempaa elämää!
Eli unohdetaan nyt poliitikot ja ilkeät yrittäjät ja mietitään keinoja, joilla jokainen työtön voisi ihan itse vaikuttaa omaan elämäänsä. Seuraavassa omia ehdotuksiani:
- Hakekaa töitä, hakekaa paljon töitä! Ja hakekaa kaikenlaisia töitä, myös sitä siivousta ja muita "paskahommia". Callcenter-työhön pääsee myös helposti ja on varmasti paljon työtä, jossa kynnys on tätäkin matalampi.
- Alkaisitko yrittäjäksi? Suomi tukee aika paljonkin aloittelevaa yrittäjää! Ja työkkäristä vaan ilmasta työvoimaa töitä tekemään - näinhän se meni, vai meneekö sittenkään...?
- poliitikkoja
- yrittäjiä
- työvoimatoimiston henkilökuntaa
- jo työssä olevia (vievät työttömien paikat)
Mitä syitä työttömät löytävät itsestään? Mihin asioihin olisitte voineet itse vaikuttaa?
Työharjoittelut, työkokeilut, ym. ovat ilmeisesti täällä punainen vaate, joten unohdetaan ne kokonaan, eihän niitä välttämättä edes tarvitse, jos työtä hakee ihan itse! Voisiko vähän nöyrtyä ja hakea esim. paljon parjattua siivoustyötä? Moni sitäkin tekee ja itse olen myös siivonnut, useamman vuodenkin...
Olen oikeasti sitä mieltä, että jokainen tekee oman elämänsä... Jokainen voi vaikuttaa aivan käsittämättömän paljon omaan elämäänsä, kun vaan tiedostaa sen. Ei pidä ajatella, että no minä vaan elelen täällä ja herrat potkii päähän. Lopettakaa itse itsenne passivoiminen ja tiedostakaa mahdollisuutenne vaikuttaa! Jos yksin tuntuu vaikealta, niin kerätkää kaveriporukka ja alkakaa ideoida keinoja kohti parempaa elämää!
Eli unohdetaan nyt poliitikot ja ilkeät yrittäjät ja mietitään keinoja, joilla jokainen työtön voisi ihan itse vaikuttaa omaan elämäänsä. Seuraavassa omia ehdotuksiani:
- Hakekaa töitä, hakekaa paljon töitä! Ja hakekaa kaikenlaisia töitä, myös sitä siivousta ja muita "paskahommia". Callcenter-työhön pääsee myös helposti ja on varmasti paljon työtä, jossa kynnys on tätäkin matalampi.
- Alkaisitko yrittäjäksi? Suomi tukee aika paljonkin aloittelevaa yrittäjää! Ja työkkäristä vaan ilmasta työvoimaa töitä tekemään - näinhän se meni, vai meneekö sittenkään...?
Vastaukset 28
Vanhimmat
En ole itse työtön, mutta olen työskennellyt työttömyysturvan piirissä ja tiedän siis, mikä on todellisuus.
En viitsi vastailla sen enempää kirjoitukseesi, koska siihen ei ole nyt aikaa ja koska kirjoituksesi kaltaisia typeriä juttuja työttömien palstalla on piisannut. Työttömiä on kai mukava potkia.
Olen joskus lähtenyt taittamaan peistä kaltaisesi kanssa ja todennut, että sinun kaltaisesi kirjoittajat luulevat omassa erinomaisuudessaan omaavansa täydellisen tiedon eikä sitä asiaa muutama kirjoitus miksikään muuta.
Totean vain, että tietämättömyys kukoistaa jälleen. Olen vain surullinen, että työttömiä potkitaan jatkuvasti, vaikka useimmiten he ovat täysin syyttömiä tilanteeseensa. Minusta ihminen ei voi vajota ihmisenä syvemmälle kuin vajoaa, kun lähtee solvaamaan heikommassa asemassa olevaa. Minusta tämän palstan työttömien solvaajat eivät ole sen kummempia kuin mitä ovat mummojen potkijat ja muut vastaavat.
No, elämä opettaa. Kai sinäkin jossain vaiheessa pääset työttömyyden ihanuudesta nauttimaan. Suomi on syöksymässä yhä syvempään lamaan, joten syksyllä saamme taas todeta, että työttömiä leivotaan taas urakalla.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Murheellisten lukujen maa/HS20070124SI1YO01312
psykoterapiaa. työllisenä varmasti pääsisit pian. puhdetta näyttäisi riittävän. "kaltaistesi parissa sitä riittää". "no, elämä opettaa."
työnantajat eivät halua "alemman tason" hommiin henkilöä, joka on koulutettu ja arvosanat hyvät. Syy tähän on yksinkertainen: Näitä ei voi vedättää. Luuletko, että minä maksaisin 8000 euroa siitä, että pääsee töihin tai tekisin kahdella eurolla tunti raksahommi? Kiinalainen maksaa ja puolalainen tekee. Halvempaa on olla työvoimakoulutuksessa.
Siihen, oletko liian nuori, olet. Te, jotka ette ole eläneet 90-luvun alkua, ette tajua, että mikään ei auttanut jos sattui sellaiseen paikkaan mikä meni konkkaan tai muuten lopetti/vähensi. Mm. työsskäyvät opiskelijat saavat minut nauramaan, he kuvittelevat olevansa turvassa kun olevat niin ahkeria. HAH! Minä kävin kolme vuotta iltakoulua työn ohessa ja sain sain ammatin. Luokallani kaikki olivat töissä. Mutta kun lama joukkoirtisanomiseniin tuli, yli puolet joutui työttömäksi. Tässä sinulle vähän mietittävää: yksi harvoista joka ei joutunut työttömäksi, oli luokkamme huonoin oppilas, joka lintsasi paljon, osin myös työnsä takia, työstään ei tietääkseni lintsannut. Hän on edennyt esimiesasemaan.
Mihin asioihin olisi itse voinut vaikuttaa? No itseni ei olisi kannattanut vaihtaa niistä hanttihommista koulutustani vastaavaan, sillä se paikka, jossa olin töissä vielä kun aloitin opiskelut ei irtisanonut ketään, mutta ei ottanut sitten uusiakaan vuosiin. Eli tein paskan valinnan mikä johti kierteeseen.
Suurin syy työttömyyteen on kuitenkin asenteet ja kaltaistesi tietämättömyys. Kun jokin ei osu omalle kohdalle, ei tunneta empatiakykyä ja työttömiä pidetään virheellisesti juoppoina pummeina yms. eli niin kauan kuin sinun ja muiden ajattelu on tuollaista, on työttömänä erittäin vaikea työllistyä. Hyvällä tuurilla moni pääsee sitten johonkin määräajaksi ja vakinaistetaan, näidenkin asenne monesti muuttuu samaksi, kyllä töitä saa kun minäkin...
"Työnantajat eivät halua "alemman tason" hommiin henkilöä, joka on koulutettu ja arvosanat hyvät. Syy tähän on yksinkertainen: Näitä ei voi vedättää. Luuletko, että minä maksaisin 8000 euroa siitä, että pääsee töihin tai tekisin kahdella eurolla tunti raksahommi? Kiinalainen maksaa ja puolalainen tekee. Halvempaa on olla työvoimakoulutuksessa."
Tämä nyt on ihan älytöntä yleistystä. Ei työnantajat yritä automaattisesti vedättää ketään. Yritysten funktiona on tehdä tulosta omistajille ja työnantajan edustajat tekevät päätöksiään tätä noudattaen, mutta en usko, että missään oikeasti kusetetaan ja vedätetään kokoajan.
Ja vastahan oli hesarissa artikkeli siitä kuinka akateemiset siivoaa, kun ei oman "alan" (humanisteja) töitä löydy.
Eli en usko, että asia on ihan noin yksinkertainen kuin annat ymmärtää ja uskon, että moni siivousfirma palkkaa mielummin akateemisen kuin ei ketään!
"Siihen, oletko liian nuori, olet. Te, jotka ette ole eläneet 90-luvun alkua, ette tajua, että mikään ei auttanut jos sattui sellaiseen paikkaan mikä meni konkkaan tai muuten lopetti/vähensi. Mm. työsskäyvät opiskelijat saavat minut nauramaan, he kuvittelevat olevansa turvassa kun olevat niin ahkeria. HAH! Minä kävin kolme vuotta iltakoulua työn ohessa ja sain sain ammatin. Luokallani kaikki olivat töissä. Mutta kun lama joukkoirtisanomiseniin tuli, yli puolet joutui työttömäksi. Tässä sinulle vähän mietittävää: yksi harvoista joka ei joutunut työttömäksi, oli luokkamme huonoin oppilas, joka lintsasi paljon, osin myös työnsä takia, työstään ei tietääkseni lintsannut. Hän on edennyt esimiesasemaan."
Itseasiassa uskon, että me 2000-luvun aikuiset nimenomaan tajutaan - nimittäin se ettei mikään ole ikuista ja että työelämä on muuttunut ja varuillaan täytyy pysyä jatkuvasti.
"Suurin syy työttömyyteen on kuitenkin asenteet ja kaltaistesi tietämättömyys. Kun jokin ei osu omalle kohdalle, ei tunneta empatiakykyä ja työttömiä pidetään virheellisesti juoppoina pummeina yms. eli niin kauan kuin sinun ja muiden ajattelu on tuollaista, on työttömänä erittäin vaikea työllistyä. Hyvällä tuurilla moni pääsee sitten johonkin määräajaksi ja vakinaistetaan, näidenkin asenne monesti muuttuu samaksi, kyllä töitä saa kun minäkin..."
Olet väärässä, tunnen empatiaa joitain työttömiä kohtaan, mutta jotenkin tuntuu tätä palstaa lukiessa, että monille ylpeys on suurin syy työttömyyteen. Ei haluta työharjoitteluun, koska se on alentavaa... Ei haluta tehdä siivoustyötä, koska sekin on alentavaa... Ollaan eletty silloin kun kaikki oli paljon vaikeampaa ja elämä tiukkaa ja joista nykynuoret ei tiedä mitään! (Eikö ennen ollutkaan kaikki paremmin..?) Mielummin ollaan sitten työttömänä? Olen itse tehny paljonkin alentavaa hommaa ja käsitellyt myös sitä ihan oikeaa paskaa työssäni :) Ei työnteko koskaan ole mitään ylevää hommaa! Aina joku potkii päähän. Omista oikeuksistaan myös kovasti aina toitotetaan että muistakaa pitää kiinni, mutta fakta on että aina ei voi näin tehdä, joskus täytyy ottaa paskaa niskaan, jotta pärjää.
Kirjoittelen omista kokemuksistani. Itse olen tehnyt nuorena kolmea työtä yhtä aika ja siivoillut koulun ohella, mutta nyt päälle nelikymppisenä koulutettuna en kelvannut edes iltasiivoukseen, yksikin paikka oli auki vain puskaradiossa ja hakijoita viisi. Täällä siivoojista ei ole pulaa, eikä ole järkeä lähteä 600 km päähän jos on perhe elätettävänä. Tiedän kyllä ihmisiä, jotka ovat kaukanakin töissä, mutta ovat olleet hyvätuloisia. Joskus 80-luvulla perheenäitejä kävi rajan takana siivoamassa, tunnen pari mutta heille oli järjestetty kuljetus paikan päälle, joka oli kait aika edullinen ja majoitus järjestettiin.
Itse olen harjoitellut todetakseni, etten kostu harjoitelusta mitään. Menen taas harjoitteluun pian nykyisen koulutukseni vuoksi, enkä odota harjoittelulta yhtään mitään, mutta toivon, että olisi töitä, kaksi edellistä paikkaa kun olivat sellaisia, ettei töitä ollut tarpeeksi.
Sinunkin pitää tätä palstaa lukiessa osata olla kriittinen, kuka tahansa voi netissä esiintyä kenenä tahansa - tämä palsta tuntuu vetävän poikkeuksellisesti provoja. Tänne mm. kirjoitetaan juttuja kuinka työ ei kelvannut, eräskin oli kertonut luvanneensa korvata jopa työmatkat, mutta se ei ole verotuksellisesti mahdollista, eli tämä työnantaja oli luvannut laittomuuksia, jos totta kirjoitti. Sitten on ollut tyyppejä, jotka ovat kertoneet lukeneensa yliopistossa pitkää matikkaa ja fysiikkaa, eli ilmeisesti lukiolainen, joka ei vielä tiennyt yliopistomaailmasta mitään. Kriittisyys on tärkeä myös työelämässä, kaikkea ei pidä uskoa ensi istumalta.
Kyllä nykypolitiikka syö oikeita työpaikkoja. Ei siinä ole mitään järkeä, että harjoittelupaikkaan vaaditaan alan koulutusta ja työkokemusta - se ei ole silloin harjoittelua. Itsekin siinä toisessa harjoittelupaikassa suurimmaksi osaksi neuvoin pitkään töissä olleita, jotka eivät olleet pahemmin kouluttautuneet, mm. tietotekniikkaosaaminen oli pahasti jäljessä. Se oli turhauttavaa.
Kyllä nuo kertomani esimerkit ovat ihan uutisista napattuja, maahanmuuttajia halutaan juuri siksi.
"Tämä nyt on ihan älytöntä yleistystä. Ei työnantajat yritä automaattisesti vedättää ketään. Yritysten funktiona on tehdä tulosta omistajille ja työnantajan edustajat tekevät päätöksiään tätä noudattaen, mutta en usko, että missään oikeasti kusetetaan ja vedätetään kokoajan."
Tuo otsikon väite perustuu omiin kokemuksiin. Olen ollut töissä yksityisellä 8 eri firmassa, kolmella kunnalla sekä yhdistyksellä ja valtiolla.
Väitän noista 13 työpaikasta 5 on ollut sellasia jotka eivät vedätä. Virheitä toki palkanmaksussa on ollun noillakin mutta ei tahallisia. Tällä elämänkokemuksellani, 51 v, väitän että osaan kyllä tunnistaa nuo vedätykset.
Nuo rehelliset työantajat tosin ovat 70-, 80- ja 90- luvulta.
Tässäpä kaksi viimeisintä työsuhdetta:
Yleisin lienee vuosilomalain rikkomus jossa pakotetaan pitämään vuosiloma työsuhteen aikana, vaikka talvella. Yhdessä paikassa maksettiin niin pientä palkkaa ettei sitä löytynyt edes palkkataulukosta. Ylitöitä ei korvata työehtosopimuksen mukaan. Vuorolisien kanssa on ollut myös ongelmia.
Kun käry on käynyt, niin työnantaja kiistää kokonaan rikkoneensa sääntöjä vaikka asiasta on pitävät todisteet. Seuraavaksi väittää ettei tiennyt ym. uskomattomia selityksiä.
Yleensä ottanut asiat esille vasta ihan työsuhteen lopussa kun on yritetty pakottaa pitämään vuosilomaa esim. marraskuussa. Tuo kannattaa tehdä niin että ottaa uhteyttä liittoon ja/tai työsuojelupiiriin. Työsuojelupiiri tosin on aika haluton puuttumaan asioihin.
Homma on kyllä työnatajan puolelta riskipeliä sillä yhtenä työllistämistuen myöntämisen ehtona on että työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta noudatetaan, ellei niin työkkäri voi ja pitää lain mukaan periä tuen takaisin. Taitaa työkkäri olla juonessa mukana. Todetaan vain ettei rikkeitä ole tapahtunut vaikka olisi minkälaiset toditeet olemassa. Näinhän tämä viranomaiskorruptio Suomessa toimii.
Yllä oleva teksti perustuu omiin kokemuksiin 2 eri tukityössä vuosina 2006-2008. Työnatajina yhdistys ja kunta.
Itselläni samoja kokeminuksia. On kyllä ollut yksityinen pientyönantaja (80-luvulla) joka ei uskonut, että palkka pitäisi olla kuukausipalkkalaisilla sovittuna palkkapäivänä tilillä, hänen mielestään ritti että kunhan joskus seuraavan kk:n aikana, esim. lokakuun palkka marraskuussa milloin vaan. Myöhemmin on palkannut talousalan ihmisen firman laajennuttua ja ymmärtää jo asiat käytyään koulutusta. Eli ihan tietämättömyyttä. Paras palkanmaksaja on yleensä valtio, mutta täällä palkanlaskijalle on tullut inhimillisiä virheitä. silloin kun palkanlaskenta on tilitoimistolla, palkat tulevat usein oikein, mutta kaikki tilitoimistot eivät ole asiallisia.
Lapsikulta, tutustupa kauppalehden protestilistaan. Siellä on aitojen vaikeuksien takia aika pieni osa, aika iso osa on hälläväliä meiningillä toimivia. Sulla ei ole oikein elämänkokemusta, noin sinisilmäinen ja luottavainen ei kannata olla. Seuraa uutisia, talouspolitiikkaa..huomaat, että epärehellisyys on tavallista. Yrittäjä itse ei välttämättä ole epärehellinen, mutta yksittäisiä henkilöitä yrityksen sisällä on usein. Omaan taskuun pelaa melko moni ja huomaa, että moni jää kiinni vasta vuosien päästä, jotkut eivät koskaan.
Kuukauden 1. päivä oli sunnuntai.
Sovimme, että aloitan työt maanantaina.
Palkanmaksupäivänä huomasin, että yhden päivän palkka puuttuu.
"Olet aloittanut 2. päivä, siksi yhden päivän palkka on pidätetty."
Tosin olin kaikki kuukauden työpäivät töissä. Se ei merkinnyt kuulemma mitään.
Otin sitten menetykset takaisin työtehossa ja työmäärässä.
Lomat pitämättä, työsuhde päättyy.
"Ei, ei me makseta koskaan rahana. Pidät lomat sitten työsuhteen jälkeen."
Uh HUH.
"Joo on sulla tutkinto jne."
"Mutta nyt laitetaan 6 kk koeaika ja sitten 6 kk alennetulla palkalla harjoittelua."
Tämä ihan perustason hommista.
Kieltäytymisestä karenssia, luonnollisesti.
Mainittakoon, että 6 kk koeaika on laiton, elleivät tietyt erityisehdot täyty.
kesäloman JOULUKUUN alussa eräässä työpaikassa.
Työni oli osapäivätyötä, työsopimus tehty vuodeksi..
Aloitin työt vuoden alusta. Työnantaja kertoi rehellisesti, että lomat pidetään työsuhteen lopussa. Ei asia minua mitenkään häirinnyt.
Kun tein vain osa-aikaista työtä, olisin mielummin ottanut kesäloman rahakorvauksena, mutta se ei ollut mahdollista. Se vähän närästi..
- tällä hetkellä työtön -
..pidetään lomat työsuhteen lopussa, kunhan ne pidetään työsuhteen aikana.
Mitä järkeä on pitää firman lomaa työsuhteen päättymisen jälkeen? Silloinhan on omaa lomaa niin paljon kuin haluaa.
Siinä se ero.
Itse olin valtiolla. Olivat tarkkoja, että kaikki lomapäivät tulee pidettyä nimenomaan työsuhteen aikana ja laskivat vielä, milloin työsuhde loppuu, että kaikki lomat tulevat pitämättä. Jos ns. lomat pidetään työsuhteen päättymisen jälkeen eikä saa lomakorvauksia, firma varastaa siinä muutaman päivän työpanoksen ilmaiseksi.
Kyllä ne pitämättömät lomat on maksettava. Jos vuosilomalakia noudatetaan niin kuin pitäisi niin käytännössä aina jää maksettavia lomapäiviä ellei suostu pitämään kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden lomia. Niitä ei työnantaja voi yksipuolisesti määrätä pidettäviksi.
Esim1: Työsuhde 1.10.- 31.3. Kertyy 12 lomapäivää. Yhtään ei tarvitse pitää.
Esim2: Työsuhde 1.1.- 31.5. Kertyy 6 lomapäivää edellisenä lomanmääräytymisvuonna jotka pitää pitää toukokuussa jos työnantaja niin määrää. Loput, huhti-toukoluulta kertyvät lomat voidaan kyllä sopia pidettäväksi mutta jos jompi kumpi ei tähän suostu niin sitten rahana.
Työnataja kyllä usein ei ole ymmärtävinään mitä SOPIMINEN tarkoittaa.
"Vuosilomalaki 4 luku Lomakorvaus ja 5 luku Vuosiloman antaminen
6 luku
Erinäiset säännökset
37 § Valvonta
Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain noudattamista.
38 §
Rangaistussäännökset"
Vuosilomalakihan löytyy tuolta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162
juttu sattunut myös minulle!!!!
Työt alkoivat samaan tapaan.. Eli työsopimuksessa aloituspäivämäärä eri, kuin minä päivänä aloitin työt..!!!!
ennen tätä: "Itseasiassa uskon, että me 2000-luvun aikuiset nimenomaan tajutaan - nimittäin se ettei mikään ole ikuista ja että työelämä on muuttunut ja varuillaan täytyy pysyä jatkuvasti. "
Siis te koette tajuavanne jotain mitä muut eivät tajua?
Voimme perustella asioita aina koulutuksella taikka pikemminkin kouluttautumattomuudella. Työt ovat siltikin töitä joihinka koulutusta suoranaisesti ei ole, eikä käytännössä soveltuvaakaan koulutusta ole. Ehkä työnantajalle sopii mikä tahansa koulutus paremmin kuin ei mikään. Välittömästi vain kun ilman tutkintoa olevat alani työntekijät menevät omiin ammatteihinsa, niin tämähän on työnantajalle täysin shokki. Kouluttautumaton on aina huono vaikka motivoituisikin itse työstä.
Koulutus:
Eräs kirjoittaja kehui kuinka on pärjännyt elämässään sillä, että on kouluttautunut nuorena. Useimiten tämä tarkoittaa vain sitä, että varsinainen työ koetaan tehdyksi koulussa ja tämän jälkeen työelämä johtajan urineen on vain läpihuutojuttu. Mitä se psykologian kirja kertoikaan nuorista kokemattomista johtajista? Muistaako joku sen kuvan, jossa nuori kokematon johtaja takoo nyrkkiä pöytää kun mikään ei onnistu. Lopuksi hän totesi, että voin minäkin oppia lisää. Silloin kun muut kouluttautuivat, niin minä olin työssä.
Työ:
Sanovat, että pitää olla koulutuspaperi. Ne työt sitten oppii tekemällä. Minulla on sitä kokemusta työstä. Pitäiskö vielä hankkia se paperi? Sen paperin hankkiminenhan oli vapaaehtoista. Onko sillä sitten merkitystä koska sen hankin?
Käsitykeni:
Työntekijän pitää olla miespuolinen yo-merkonoomi, joka päivätyökseen tekee ammattikoulupohjaa edellyttäävää työtä. Työttömyyttä ei sallita, mutta kaikille ei ole töitä. Koulutusta edellytetään ja toivotaan, joskaan kaikille ei ole keskiasteen opiskelupaikkoja. Aikuiskoulutusta löytyy, joskin pikemminkin täydennyskoulutusta jo työelämässä oleville. Tutkintoja löytyy, mutta löytyykö tutkintoalalta töitä? Tekosyitä tekosyiden päälle sotkea toisten asioita.
Maailmankuvasi on niin suppea, et tunne elämää ja et tiedä millaisia vaiheita elämässä voi olla.
Kun on tietämätön oikeasta maailmasta, voi sitten esittää mitä vaan omana totuutena.
- Se sivistys tulee vain elämällä, ei koulussa tai internetistä. Joillekin tulee, toisille ei koskaan.
jos yhteiskunnassa ei ole töitä ei ole töitä. Näin yksinkertaista se on. Kävit sä mitä kursseja/kouluja tahansa.
Raha ei synny tyhjästä.
Yrittäjyyttä ei kannata, koska kuka niitä tuotteita ostaa?
Mulle itselleni on aivan sama että mistä se raha tulee -kunhan sitä tulee ja sillä elää. Olen kyllä töissä (vaikken koulutusta vastaavalla alalla) ja työttömänä olin lukion jälkeen kolmisen kuukautta jotta voisin mennä työharjoitteluun. Ihan täysin työtä vailla en ole siis ollut koskaan.
Ikää on 26v. ja varmasti duunia löytyy loppuelämäksi kun en sattumoisin ole nirso :) Yrittäjäperheessä kasvaneena oppii asioita.. esimerkiksi sen että raha ei kasva puussa ja kaikkea ei tarvitse elääkseen hyvää elämää. Omat kokemukset työttömien asenteista ovat tyyliä "en jaksa enää, tehköön nuoremmat" tai "en tee ilmaiseksi työtä", jälkimmäinen varmaan yleisin. Jos nyt jäisin työttömäksi niin menisin heti työharjoitteluun johonkin sellaiseen paikkaan mikä kiinnostaa (Kyllä, niitä paikkoja voi etsiä itse ja löytyy vaikka mitä!)
Mieluummin nyt jossain ihmisten ilmoilla kuin kotona yksinään kökkimässä =)
Hienoa, että sinulla on asiat kunnossa.
Monta elämäntarinaa kuulleena ja nähneenä totean (ihan ystävällisesti), että 10-20 vuoden kuluttua saatat joutua toteamaan, että elämä on sinuakin opettanut ja kurittanut raa'alla kädellä, niin kuin monien työttömien kohdalla on käynyt.
Suomessa on laskutavasta riippuen hieman yli tai hieman alle puoli miljoonaa työtöntä. Kuinka monen työttömän asenteesta olet muodostanut sen käsityksen, että työttömät ovat nirsoja. Itselläni on aivan toisenlainen käsitys asiasta. Kaikki tuntemani työttömät ovat (olleet) erittäin yritteliäitä ja ammattitaitoisia.
Minä jäin työttöäksi n. kolmikymppisenä, kun irtisanottiin SATOJATUHANSIA kerralla. Luuletko, että tuossa tilanteessa olisit ainoa, joka ei ole nirso? Sinä olet liian nuori, lama tulee koskettamaan jokaista sukupolvea, mutta ei ehkä noin pahana.
En minäkään hitto vie ollut tuossa iässä ollut koskaan työttömänä, en edes sitä kolmea kuukautta, vaan minulla oli koko lukion ajan siivoustyö, sen lsäksi, yllätys yllätys, autoin äitiäni yrityksessään, mutta äidilläni ei ollut varaa maksaa palkkaa, siksi oli muuta työtä lisänä. Ei se estänyt jäämästä työttömäksi, arvaa uskoinko tuossa iässä että MINULLE niin käy? Kun ajoin autokoulun täytettyäni 18, minulla oli kaksi kesäsiivousta ja kävin vielä mansikkamaalla lisänä, kitkemässä ja poimimassa. Ensimmäinen kesätyö minulla on ollut 11 vuotiaana. Yhden tutkinnon olen suorittanut kokonaisuudessaan kokopäivätyön ohessa.
Luuletko lapsikulta, että minusta tuli yhtäkkiä laiska kolmekymeppisenä? Minun työsaantini esteitä on kaksi: Sinun kaltaistesi asennevammat, jotka johtuvat tietämättömyydestä ja harhaluuloista (fiksu ei tee päätelmiä keskustelupalstojen perusteella ja tuttavapiirissä on vain tuollaisia tuttavia, liikut oudoissa piireissä, tai ehkä se johtuu iästäsi). No minä olin tasan yhtä lapsellinen ja typerä kuin sinäkin sinun iässäni, kun siihen asti töitä oli tullut niin helposti.
26 vuotias nainen ei voi verrata tilannettaan 50 vuotiaan miehen tilanteeseen, koska ei ole kokemusta 50 vuotiaana miehenä työnhausta, todella kypsymätöntä! Nuorilla naisille on töitä aina vähän paremmin kuin muille, varsinkin jos on vähän nätti. Se näytteys ja nuoruus menee osaamisenkin edelle, ei ole yksi kerta vaan useampi, kun esim. takaisin annettavia rahoja ei osata laskea yhtään, laskimellakaan.
en tajua, miten ihmisillä riittää kanttia tulla kehumaan itseään työttömien palstoille, ei itselläni ole ollut aikaa siihen silloin kun töitä on ollut. No en ole varsinaisesti työttömänä nytkään, vaikken ole virallsisesti työssäkäyväkään, mutta sattuu olemaan loma. Mitä teen, on oma asiani. Ne jotka eivät ole työttömänä olleet, tuntuvat luulevat itsestään liikoja, ei nämä töissäkään usein parhaita ole.
on ajatellut töissä ollessaan, etteivät he koskaan jää työttömäksi. Tunnen itseni lisäksi vaikka kuinka monta.
Harjoitteluunkin on tietyt kelpoisuusvaatimukset, esim. jos harjoittelee työmarkkinatuella, on oltava oikeutettu työmarkkinatukeen, ei sinne nyt ihan miten vain mennä. Moni minun ikäpolveni työnantaja ei noteeraa työharjoittelua minään töitä hakiessa, olenpa käynyt haastattelussa jossa kaikki julkisen hallinnon työkokemus sivuutettiin toisarvoisena, vain yksityinen palkkatyökokemus kiinnosti.
Kun sinä olet 50, ovat 26-vuotiaat halutumpaa työvoimaa kuin sinä, vaikka kuinka olisi kokemusta.
..kuinka ammattitaitoista ja osaavaa porukkaa on työttömänä. Minä olin aina kuvitellut, että osaavalle töitä löytyy ja työttömät ovat jotain juoppoja. Mutta kun jäin työttömäksi firmani lopetettua äkillisesti alta - meitä jäi kerralla monta, niin menin kurssille. Kurssilla oli järkytys tavata ihmisiä, joilla oli jopa 20 vuoden pikkujohtajakokemus ja todella osaavaa ja miellyttävää porukkaa. Samoin määräaikaisissa töissä ja harjoitteluissa olen tajunnut, että hitsi mitä osaamispotentiaalia, paljon enemmän kokemusta kuin minulla.
Itse en ole nirsoillut ja työttömyysjaksoni ovat lyhkäisiä. Arvaa kumpi valitaan, se jolla on vuoden työttömyys, mutta 20 vuoden kokemus alalta, vai se, joka on tehnyt lyhyitä pätkiä mitä sattuu saamaan ja työtodistuksia on paksu nivaska? Kyllä ne kokeneet menevät edelle työttömyydestä huolimatta. Äskettäin alansa paikan sai yli 50-vuotias työtön tuttavani nousujohteisella alalla, hän itse kertoi, että muutama hyvä koulutettu, nuorempi hakija hylättiin, kun ei ollut tarpeeksi alan kokemusta. Samoin kun jos nyt menet alasi töihin ja alasi romahtaa, työttömyysluvut pomppaavat 30% - niin sitten kun keski-iässä ajattelet että no menet kassalle tai siivoamaan, niin eipä se niin vain käykään. He haluavat nuoria, keski-ikäisiäkin otetaan, mutta vain niitä, joilla on alalta usean vuoden kokemus.
Saat toki olla mitä mieltä tahansa, mutta väärässä olet tässä. Ei elämä ole niin yksinkertaista kuin näytät luulevan. Miksi tivaat aina syitä, alkaa jo kyllästyttää. Syyllistä sinä vaan vapaasti, mutta älä jauha jatkuvasti tuota samaa juttua tällä palstalla.
Luulisi tuolla olevan parempaakin tekemistä kuin syyllistely. Itse kyllä en palkkaisi ikinä ihmistä, jonka harrastus on syyllistää muita ja kirjoitella työttömien palstalle - nämä syyllistäjät kun saattavat hyvinkin olla myös työpaikkakiusaajia, työpaikan syöpä joista halutaan eroon. Ehkä tässä syykin kirjoitteluun.
Minä nyt tiedän työttömyyteni syyn: en ole sattunut kysymään sellaiselta työnantajalta, joka tarvitsisi juuri kaltaistani henkilöä, mutta jatketaan etsimistä kun taas nykyinen koulutus loppuu. tämän kuitenkin käyn loppuun.