Petin miestäni viikko sitten kännipäissäni. Toinen mies ei ollut tuttu eikä ole pienintäkään mahdollisuutta, että juttu toistuisi tai etenisi jotenkin. Miehen kanssa ollaan yhdessä oltu pian 8 vuotta, pettänyt en ole ennen tätä. En ole kertonut asiasta miehelleni, koska siitä ei olisi mitään "hyötyä", turhaa vain satuttaisin miestä. Suhteemme ei tunnu minusta enää juuri miltään ja siitä aion puhua miehelleni, mutta miksi satuttaisin häntä lisää kertomalla kaiken? Eli, kannattaako yhdenyön jutuista kertoa?
kannaattaako tunnustaa..
valhe
131736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kumia, niin ei kannata kertoa. Jos taas kumi unohtui, niin sinun pitäisi keplotella niin ettet tartuta ukkoasi, tai tunnustaa.
...kumi ei ehkäise oikein käytettynäkään kaikkea, kuten satiaisia tai kondyloomaa, puhumattakaan sitten siitä, että jos kondomi on hajonnut tai jotain, mitä nyt kännissä voi käydä. aloittajan kannattaisi ehkä pidättäytyä seksistä kaikkien kanssa, kunnes on saanut terveen paperit sp-tautitesteissä. muistaako kukaan, kestiks hivin näkyminen testistä jotain... kolme kk?
p.s. mitä sitä suotta kertomaan, ellei kertomatta jättäminen tosiaan vaaranna hänen terveyttään.
odotat 7pvä ja menet testiin, koska HIV paljastuu 6pvä jälkeen tartunnasta. Eli yksi ylimääräinen päivä ja saat tietää löytyykö sinusta "ylimääräistä".. =)
Mutta en usko, että sinulla mitään on.. Se vain tulee moinen pelko helposti....
Itse petin vaimoani salasuhteella ja asiat kyll ätuli ilmi... Toipuminen kestää kauan aikaa....
Itse en kertoisi. Kertominen ei paranna tilannetta yhtään, päinvastoin.
Yritä nyt keskittyä parisuhteesi parantamiseen, jos siinä onnistut niin tuosta pettämisestä oli edes jotain hyötyä.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten sen kanssa on vaan elettävä ja otettava virheestä opiksi.
Vastaukset yllätti mut täysin. Olin varma, että kukaan muu ei voi ajatella valehtelun olevan oikea ratkaisu. Itsekin olen yrittänyt miettiä, mitä voisin oppia tästä tilanteesta, mutta valitettavasti se ei kannustanut parantamaan suhdetta vaan päinvastoin. Ymmärsin lopultakin ettei suhteestamme ikinä tule mitään. Totuus on etten ole rakastanut miestä enää pitkään aikaan, en ehkä koskaan.. Tarvitsin vain ilmeisesti jotain radikaalia jotta pystyin myöntää sen itselleni.. Ehkä se kuitenkin oli se "opetus".
Juu siis se kertominen vaan aiheuttaa turhaa tuskaa miehellesi ja toisaalta jos olet aivan varma että ei tule toistumaan niin silloin kaikille parempi. Omaa pahaa oloasi ainoastaa saat lievitettyä kertomalla ja jakamalla toisen kanssa asian, mutta se on liian kova hinta.
huomaamaan, että en enää rakasta miestäni. Kyseessä oli nuoruuden ihastus.. tapailimme aluksi vain kavereina, mutta lopulta seksi tuli mukaan. Jatkoin salasuhdetta noin kk:n verran, lopetin koska halusin selvittää nykyisen loppuun.. nyt viimeisenä mahdollisena keinona avioliiton pelastamiseksi menemme avioliittoleirille. En todellakaan aio kertoa koska en halua satuttaa. En haluaisi itsekään tietää jos mies olisi pettänyt.
kyllä se on niin että jos pettää niin silloin pitäis yksin kärsiä siitä petoksesta eikä omalle kullalle myös aiheuttaa/ siirtää omaa pahaa mieltä. Älä kerro, kärsi yksin ja jatka oman miehesi kanssa onnellisesti...
koska petetty ei ole tehnyt mitään väärää. miksi silloin rangaista häntä omasta virheestä? kärsi vaan itse, sillä jos kerrot, hän kärsii enemmän kuin sinä koskaan voit kärsiä.. petetty ei koskaan toivu täysin...
jos miehesi olisi pettänyt sinua? Jos sallit petoksen itsellesi niin miksei myös sitten miehellesikin tuollaisia sallisi aina kun parisuhteessa jokin mättää. Toimintamalli se on tuollainenkin, mutta mielestäni täysin väärä. Oma on asiasi kerrotko vai et, toivota miehellesi hauskaa iltaa seuraavan kerran kun lähtee kaveriporukalla baariin vaikka sitten näin
"Tee kaikki se mitä minäkin tekisin illan aikana"
on. että vaimo petti minua. puolivuotta samassa työpaikassa olevan äijän kans. rupesin itse näkemään määrättyjä seikkoja vaimostani. ja siten rupesin ongiman asiaa paremmin selville. nyt kun sain tietää kaiken nii en meinaa todella selvitä eteen päin .välillä tuntuu että menee hyvin ja sitten on sellasia aikoja että olen vain hiljaa ja makaan monta päivää sangyllä.nyt kun mietin nii en olisi halunnu tietää koko asiaa. olis vain tää huora jättänyt jasitten vasta tehnyt tempun.ette usko miten satutatte omaa kaveria kun menette ja huoraatt vieraan miehen kans .vaikka teillä on oma mies kotona te alaarvioitte oman kaverinne totaalissesti ja laitatte naurun aliseksi sen. mutta ÄLÄ KERRO JOS VAIN VOIT OLLA KERTOMATTA KOSKA SE SAATTAA TUHOTA TÄMÄN MIEHEN KOKONAAN
Ajattelin tosiaan, että turhaan minä miestä satutan kertomalla asiasta. Minun tässä kuuluu kärsiä, kun olen tuollaista mennyt tekemään. Mutta toisaalta mietin, että jos tästä nyt kuitenkin tulee ero, niin olisiko miehen helpompi päästää irti ja lakata rakastamasta jos kertoisin totuuden? Eroaminen kun olisi paljon helpompaa jos mies vihaisi minua.. Ja haluaisin tehdä erosta mahdollisimman helppoa miehelle..
Ei viha tee eroamisesta helpompaa, se vain sotkee asioita ja estää järjenkäytön. Voi olla, että prosessi lähtee sinun kannaltasi helpommin alkuun, jos kerrot. Jos siis tilanne on se, että sinä haluat erota, mutta mies tuntuu olevan tyytyväinen suhteeseen.
"Haluaisin erota ja olen sitä paitsi jo pettänytkin sinua." Miltä tuo kuulostaa? Kyllä miehesi pääsee erosta paremmin yli, jos hänen ei tarvitse käsitellä liiton päättymisen lisäksi vielä pettämistäkin. Eri asia, jos sulla olisi ollut pitempi, määrätietoinen suhde toiseen.