Olemme pari mies 41 ja nainen 53 ulkopuoliset kyllä huomaavat ikäeromme. Rakastamme kuitenkin toisiamme emmekä itse koe asiaa ongelmaksi. Joskus kuitenkin mietityttää mitä ulkopuoliset ajattelevat meidän suhteesta ja onko jollain kokemuksia mitä tällainen suhde tuo mukanaan. Muiden ajatuksia olisi hyvä saada, koska rakkaus on sokea eikä itse pysty hahmottamaan miltä suhde näyttää ulkopuolisin silmin.
Ikäero 12 vuotta
Rakastunut ikään katsomatta
101381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
..., joka on 48v, itse olen 42. En koe asiaa ongelmaksi millään tavalla. Tsemppiä!
Ei sille mitään voi. Siltä se näyttää. Itse olen 40 ja "mieheni" 25. Se näkyy ja kuuluu mutta tunteille ei mitään mahda. Jossain kohtaa elämää täytyy kuitenkin laittaa piste tälle suhteelle ja antaa nuorelle vapaus ja mahdollisuus perheeseen, tulevaisuuteen, lapsiin ja oman ikäiseen kumppaniin. Siihen saakka nautitaan toisistamme.
Itselläni jo lapset ovat aikuisia ja miehelläni ei ole lapsia. On myös ilmoittanut ettei lapsia enään hänenkään iällä halua. Joskus mietin sitä kun vanhenen että katkeaako suhde silloin ikäeroon, mutta minun on vaikea kuvitella että suhteen voisi laittaa poikki jos tunteita kumminkin puolin vielä on. Pelottaa erityisesti ajatella itseäni siirtymässä eläkkeelle kun miehellä on vielä paljon työvuosia jäljellä. Lisäksi pelottaa mitä muut ihmiset ajattelevat meistä, koska vanhenen ulkoisesti nopeammin. Tuntuu että vauhti kiihtyy vain mitä enemmän vuosia tulee.
tuossa iässä molempien ollessa ei pitäisi olla mikään ongelmallinen.
Mitä vanhempia ihmiset ovat niin sitä suurempi ikäero voi olla eikä vaikuta mihinkään.
Lähipiiri nyt saa ajatella mitä haluaa...on heidän ongelmansa.
Tietysti ongelmia varmaan voi olla koska ihmisten elämäntilanne voi olla erilainen ja sitten ihan se että vanhenemisen myötä asiat voivat muuttua radikaalistikin pitemmässä suhteessa.
toisistanne ja unohtakaa murheet.
On turha murehtia tulevia, vaan keskity rakastamaan.
Rakkaus on UPEAA !!!
Nim.merkki "Pikkuisen kateellinen" =) =)
omasta kokeuksesta, että 12 vuoden ikäero ei ole ongelma. on tietenkin totta, että olen HIEMAN eri tilanteessa kuin sinä, sillä minä olen 17 ja miesystäväni 29. Tääsäiässä ihmiset kauhistelvat, mutta tottuvat yleensä aika äkkiä jos ovat miedät yhdessä nähneet. totta toki on, että mitä vanhemmaksi tulee niin sitä suurempia ikäeroja sallittakoon. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että kukin kantakoon huolen omasta elämästään, eikä kuilla ole rääpyä tulla arvostelemaan.
Onnea teille. :)
Olen 32 ja mies olisi 43. Onkohan se liikaa? Mitähän ongelmia voisi olla tiedossa?
Minä en osaa teidän tilanteestanne sanoa, mutta minulla on hieman kokemusta 13-vuoden ikäerosta.
Hyviä puolia siinä oli se, että mies oli rilluma-kautensa elänyt, joten oltiin samaa mieltä mm. alkoholinkäytöstä jne. Minua ei oikein koskaan sellainen meininki kiinnostanut ja monet oman ikäiseni miehet elävät sellaista kautta. Mies oli rauhallinen ja kiltti, ei mikään nuoruuden kiihkossa elävä pojan koltiainen, joten monessa suhteessa oltiin samalla aaltopituudella. Mies myös tiesi paljon erilaisista asioista, mikä kiehtoi. Harva mun ikäinen ihminen osaa ajatella vielä niin syvällisesti ja järkevästi.
Huonoja puolia sitten olikin se, että tottakai mies näytti mua vanhemmalta. Hävettää tunnustaa, mutta välillä sitä vilkuili vähän nuorempien perään. Välillä myös tuntui, miten mies osas paremmin keskustella ja tulla juttuun mun vanhempien ku mun ikäisten kavereiden kanssa. Tuntu et niil oli enemmän yhteisiä keskustelunaiheita. Miehellä oli myös kova tarve perustaa perhettä, jota minulla ei ollut. Suhde lopahtikin juuri siihen, kun en ollut valmis tuohon perhe-ajatteluun. Vanhempana mies myös luuli tietävänsä useista asioista paljonkin enemmän kuin minä, vaikkei niillä pelkän iän kanssa ollut aina tekemistä. Mies myös oli mulle vähän liian tasainen ja vakava. Semmoiset voimakkaat tunteet tuntu puuttuvan kokonaan. Mut enpä tiedä onko näillä iän kanssa tekemistä, vai onko kyse enemmänkin persoonasta.
joka olen tuo 32-vuotias. Me kumpikin halutaan lapsia käsittääkseni ja se varmaan on yhtenä syynä, että tämä mies toivoisi vähän nuorempaa kuin itse on. Mun isä on kyllä vielä melkein 20 vuotta vanhempi, joten ne ei varmaan "mene sekaisin".
katso ikää. olen miestäni 14 vuotta nuorempi ja hyvin on mennyt monta vuotta. olemme aina vain varmempia siitä että tässä on juuri sellainen ihminen jonka kanssa vielä kävellään alttarille. alussa lähipiiri vähän ihmetteli,mutta turha tuhlata aikaansa murehtimalla muiden mielipiteitä kun omaa elämää tässä eletään. eipä tosiaan enää kukaan välitä ikäerostamme. kun on rakkautta niin sitä on ja se on silloin vain elettävä ja annettava palaa.