Moi,
Aloitin juoksuharjoittelun tammikuussa jolloin myös lopetin 13 vuotta kestäneen tupakoinnin. Silloin jaksoin juosta alle kilometrin, mutta nyt menee noin 6. Olen ihan tyytyväinen tästä kehityksestä, vaikka voisi varmaan olla nopeampaakin. Ongelmani on, että tuossa 6 kilometrin tai noin 40min juoksemisen jälkeen alkaa tulla rinta/keuhokipuja ja on pakko hidastaa tahtia aika reilusti.
Kysyisinkin, että ovatko tuollaiset kivut normaaleja ja millä niistä pääsisi eroon? Vaatiiko vaan kärsivällistä harjoittelua? Noin kuukauteen ei ole oikein kehitystä tapahtunut ja siksi ihmettelen. Olen alle kolmekymppinen, että ei tässä iän puolesta pitäisi kai ongelmia olla.
Aloitin juoksuharjoittelun tammikuussa jolloin myös lopetin 13 vuotta kestäneen tupakoinnin. Silloin jaksoin juosta alle kilometrin, mutta nyt menee noin 6. Olen ihan tyytyväinen tästä kehityksestä, vaikka voisi varmaan olla nopeampaakin. Ongelmani on, että tuossa 6 kilometrin tai noin 40min juoksemisen jälkeen alkaa tulla rinta/keuhokipuja ja on pakko hidastaa tahtia aika reilusti.
Kysyisinkin, että ovatko tuollaiset kivut normaaleja ja millä niistä pääsisi eroon? Vaatiiko vaan kärsivällistä harjoittelua? Noin kuukauteen ei ole oikein kehitystä tapahtunut ja siksi ihmettelen. Olen alle kolmekymppinen, että ei tässä iän puolesta pitäisi kai ongelmia olla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinällään mahdotonta sanoa varmaksi, mistä moiset voivat johtuvat ja ovatko kuinka vaarallisia. Sitä varten pitäisi teettää rasitusergotesti.
Luultavasti kuitenkin tuo taustasi tupakoitsijana on syynä tähän ongelmaasi. Verisuonet (erityisesti sepelvaltimot) voivat olla jo sen verran tukkeutuneet ja keuhkosi "puhtaita" heikommat, että happi ei yksinkertaisesti tuossa vaiheessa enää riitä sydämelle -> rintakivut.
Neuvoisin kärsivällisyyteen, sillä kuten olet huomannut, edistystä on tapahtunut alusta. Ei se edistyminen aina jatku samaa tahtia, eli olet ehkä nyt saavuttanut tason, josta noustaksesi tarvitset pidemmän aikaa harjoittelua. Älä missään nimessä kovenna treeniä ennen kuin rintakivut ovat hävinneet, teet vain hallaa terveydellesi. Kun rintakivut alkavat, kävele vielä lopuksi pari kilsaa, ja pikku hiljaa enemmän. Kyllä se kunto siitä kohoaa.
Aika rajun pistit vastaukseksi. Tässä on jo worst case - skenaario.
Olet lenkkeillyt jo puolisen vuotta, joten kai sitä jonkinlaista tietoa on siitä, miten kroppa toimii. Ettei kyseessä olisi ihan normaali ilmiö, josta käytetään sanaa pistäminen?
Siitä pääsee kyllä yleensä eroon suhteellisen helpolla.
Itselläni on ollut todella voimakasta pistämistä juostessa. Kerran viikossa tehty ei edes kova vatsatreeni on poistanut vaivan. Joskus on myös aiheuttanut ongelmia niska hartiaseudun jäykkyys, mutta siitä tuskin on kyse?
Itse pitää tietää, mitä omassa kehossa tapahtuu. Jos ei pysty sanomaan, mistä on kyse, niin lääkäriin.
----------
Kunnon nousun tyssäämisestä voi sitten jaaritella enemmänkin. Usein se on alkuvaiheessa lähinnä virhearvio. Usein ei ymmärretä sitä, että edellisestä juoksusta palautuminen vaatii aikaa ja lepoa huomattavan paljon. Oletettavaa on, että juuri koskaan ei lähdetä lenkille täysin palautuneena. Ainoastaan kisoihin otetaan tarpeeksi helppoa alle. Onko siis ihme, että välillä tuntuu himppa hankalalta, jos jo lähdössä puuttuu suuri osa voimista? Musta tuntuu on todella huono tapa tehdä arviota.
Jos kuukauteen ei havaitse kunnon kehittymistä, niin kysynkin, että millä olet tätä arvioinut?
Tere ja kiitos vastauksista.
Kyseessä ei ole pistäminen, sitäkin tapahtuu, mutta harvemmin. Tuo kipu on enemmän sellaista särkyä. Olen arvioinut kunnon kehittymistä nimenomaan sillä, että aina se särky alkaa suurin piirtein samanpituisen lenkin jälkeen.
Hidasta, hidasta heti alkumatkasta. Sillä se kunto nousee, hitaalla. Sydärin oireet tunnistaa tyhmempikin...
...liian kova vauhti... Kokeiles vaikka alottaa pikkasen hitaammin. Laske vaikka hengitysrytmejä/askelpari. Sisään ja ulos hengityksen aikana jos menee 8 askelta, ei pitäs käydä palkeidenpäälle, ja jaksaa sit juosta pidempään. Sykemittari on sitten se toinen keino säätää vauhtia.
"Aloitin juoksuharjoittelun tammikuussa jolloin myös lopetin 13 vuotta kestäneen tupakoinnin."
Onnittelut viisaasta päätöksestä. Sinun olisi tosin kannattanut aloittaa reippaat kävelyharjoitukset silloin tammikuussa, ja liittää niihin kevään edetessä erittäin rauhallisia hölkkäpätkiä mukaan siten että vähin erin hölkän osuus lisääntyy. Ei missään tapauksessa mitään räkäposkella juoksemista moneen kuukauteen. Kuntopohja rakennetaan matalasykkeisellä ja pitkäkestoisella harjoittelulla. On aivan päivän selvää, että olet aloittanut paitsi jokaisen lenkin liian rajusti, niin myös edennyt harjoitusohjelmassa liian rajusti. Meikäläinen on juossut 9 vuotta säännöllisesti, ja jos aloitan jonkun vauhtitreenilenkin liian lyhyellä alkulämmittelyllä, niin siitä seuraa, että koko lenkin ajan ahdistaa hengitystä ja sykkeet ovat korkeammalla kuin mitä muuten olisivat. Kokeile aloittaa lenkki reippaalla kävelyllä, sitten 10 min kevyttä hölkkää ja sitten vähän kovemmalla vauhdilla. Äläkä unohda palautumista. Jos leposyke alkaa olla koholla ja olo tuntuu jotenkin kireältä, niin kyseessä on ylikunto-oireet. Ylikunto iskee helposti, jos matalasykkeinen peruskuntoharjoittelu ja lepo on jäänyt liian vähiin.
Kaikenlaisen maltin tärkeyttä kunnon kohottamisen aloittamisessa ei voi koskaan korostaa liikaa. En ole koskaan vielä kuullut, että kenenkään kunnonkohotusprojekti olisi kaatunut liian maltilliseen aloitukseen. Päinvastaisia esimerkkejä sen sijaan on maailma täynnä.
Kiitos taas vastauksista. Voi olla kyllä totta, että olen edennyt liian nopeasti. Aloitin tosin aika kevyesti, juuri kävelyä ja hölkkää vuorotellen, mutta ehkä etenin liian nopeasti muutaman viikon jälkeen ihan täyteen juoksuun. Juoksen myös koko lenkin aika lailla samaa tahtia, eli alkulämmittelyä ei pahemmin ole ollut.
Kokeillaanpa siis vähän kevyemmällä aloituksella. Ei se matka niin tärkeä ole, vaan se, että jaksaisi kauemmin kuin sen 40 minuuttia. Tunti olisi jo hyvä.
Kai tuo olisi pitänyt itsekin tajuta ;)
sen verran, että en kuitenkaan mitään hampaat irvessä -meininkiä ole vetänyt, vaan yrittänyt pitää vauhdin sellaisena, että hengitys pysyisi aika rauhallisena ja pulssi tasaisena. Ilmeisesti hieman liikaa kuitenkin innostunut.
Kai sitä voisi jonkun hinta/laatusuhteeltaan aloittelijalle sopivan sykemittarin hommaamista harkita.
Kunnon kohentuessa homma menee helposti yli ennen kuin kestävyyttä on riittävästi. Sykemittari on sikäli oiva väline, että siihen kun asettaa hälytyksen, niin sykkeet eivät karkaa peruskuntoharjoittelussa liian ylös. Se on myös hyödyllinen leposykkeen tarkkailussa.
aloitit tammikuussa, silloin oli talvi. ja talvi kelit. nyt on kesäkelit. veikkaan, että juokset vain yksinkertaisesti lujempaa kuin talvella. Noin mulle ainakin kävi, samalla kilometrit tuplaantui. Olen merkannut lenkit ylös(aika ja matka syke) siitä huomaa helposti miten nopeus on "salaa noussut". Eli homma ei ole keventynyt oikeastaan vaikka kunto kyllä noussut. aina vaan tuntuu kuin olisi alussa. tsemppiä harjoitteluun ja onnea tupakan lopettamisesta!! t. 4,5v ilman tupakkaa
Mullakin alkoi tuntumaan keuhkoissa ja lääkäri totesi että rohisee, bakteeriperäinen tulehdus eikä ollut niin vaarallinen sydämelle. Antibioottikuuri tuli, näköjään sopii myös eräiden sukupuolitaudin hoitoon =)
Eli käys lääkärillä niin on mukavampi jatkaa harrastusta.
Hei! Varsinaisesti en osaa sanoa mitään tuohon kipuun. Mutta oletko tutkituttanut keuhkosi? Itsekin olen entinen tupakoitsija, ja minulla todettiin keuhkoahtauma 25-vuotiaana. Keuhkojen virtaus on siis heikentynyt jonkin verran terveeseen keuhkoon verrattuna (ja sitä ei paranneta lääkkeillä niin kuin astmaa) ja vaikuttaa kyllä tuohon hengittämiseen. Tietenkään sitä ei "tunne", koska huononeminen on tapahtunut pikkuhiljaa.
Asiaa tutkitaan spirometrillä, meilläpäin suuntaa-antavan pikamittauksen voi tehdä apteekissa. Suosittelen.
Veikkaisin keuhkoahtaumatautia. Tulet kuolemaan tukehtumalla pikkuhiljaa. Ja tämä johtuu tupakoinnista. Semmosta se on.