Olemme olleet yhdessä kohta 7 v ja ikäeroa meillä on 7 v, olen miestäni vanhempi. Minulla on ennestään 3 lasta, jotka ovat kohta aikuisia ja meillä on myös yhteinen poika 5 v. Parisuhteemme ei todellakaan toimi, eikä minua liioin kiinnosta seksikään eikä muutenkaan mieheni läheisyys. Ongelmat alkoivat kun ensihuuma oli ohi ja tuntui, että sain uuden lapsen huollettavakseni. Hän ei niin välitä kodin siisteydestä, mutta syöminen on tärkeää. Hän oli tottunut ed. suhteessaan bilettämään joka ikinen viikonloppu ja sitähän se meidänkin seurusteluaika taisi olla; kaljaa ja grilliruokaa. Omat lapseni ovat aina auttaneet kotitöissä ja siivonneet säännöllisesti, mutta kun herra a muutti meille, asiat muuttuivat kertaheitolla. Hänen mielestään ei ollut tärkeää siivota ja siinä hän sai lapset puolelleen. GRRR! Mitä nyt välittää likaisista astiaröykkiöistä ja vaatteista pitkin lattiaa ja muusta tavaramäärästä, joille on kaapissa tilaa! En ole mikään nipo siivoamisen suhteen, mutta omassa kodissani opetettiin, että joka viikko tehtiin siivous; lattiat lakaistiin ja pestiin, matot tuuletettiin yms. Mihinkään ei saanut lähteä ennenkuin työt oli tehty. Astioiden pesukin oli lasten hoidettava, alle kouluikäisestä. Emme koskaan purnanneet, pitihän meidän osallistua kotihommiin, koska äiti ja isä huolehtivat perustarpeistamme. Haluaisin omaan kotiini uudestaan tietyt säännöt, mutta se on niin hankala toteuttaa, ehkä muutaman päivän tai viikonkin sujuu, mutta sitten taas säännöt unohtuu ja joku purnaa, että miksei toi tartte mitää tehä? Olen niin väsynyt, etten jaksa enää kauaa tällaista. Herra a mielistelee lapsiani ja minä olen sen nalkuttaja-akka, jolle ei muka koskaan kelpaa mikään. Mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Lapseni ovat minulle kaikki kaikessa ja haluaisin heidän oppivan samoja taitoja kuin minä lapsuudessani. Olen onnellinen siitä, että sain kotoani hyvät taidot monessa asiassa ja haluaisin ne myös lapsilleni. Olen jo vuoden verran harkinnut poismuuttamista lasteni kanssa ja lapsetkin ovat olleet samaan mieltä. Yhteisen lapsemme takia olen kuitenkin vielä pysynyt yhteisessä taloudessa. Mies tietää muuttoaikeista. Kerran lähdin lapsemme kanssa ja mies oli heti hakenut kaljaa ja katsoi tv:tä jalat pöydällä! GRRR! Mikä olisi paras ja oikea ratkaisu meidän tilanteessa? Voiko joku auttaa?
Nalkuttaja-akka
aina?
5702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä lähtisin saman tien. Ihan jo lastenkin takia... tuollaisen sian malli ei todellakaan ole hyväksi... mielestäni on tärkeää että lapsilla opetetaan kotona asioita jotta he osaavat ne sitten omassa kotona... kuten esim. tämä siivoaminen. Nykyaikana liian paljon on lapsia joiden ei tarvitse tehdä kotona mitään ja sitten kun muutetaan omaan asuntoon niin ei osata perunoita keittää, ei tiskata ja pyykkikone on ihan vieras härveli.
Kannustan sinua lapsesi tulevaisuuden takia lähtemään. Jos mies ei teitä takaisin tule vinkumaan vaan ostaa kaljaa ja makaa vain sohvalla niin eihän silloin ole sinusta välittänyt eikä rakastanut. Turhaa tuhlaat aikaasi tuollaiseen mieheen joka ei sinua kunnioita. On paljon miehiä jotka tekevät kotitöitä siinä missä naisetkin.. sinäkin ansaitsen sellaisen miehen!!!
laita ukkos kylmästi seinää vasten ja tee selväks,että joko kalja tai minä,jos ei muukaan auta!
"Kerran lähdin lapsemme kanssa ja mies oli heti hakenut kaljaa ja katsoi tv:tä jalat pöydällä! GRRR!"
Ja mikä mahtoi olla poislähtösi syy? Se että selviäisi että haluaako miehesi jatkaa vai ei? Tuskinpa, koska olet takaisin tullut vaikka reaktio oli tuo. Eli miksi palasit? Tuskinpa ainakaan rakkaudesta. Ja jos tilanne siellä kotona on tuo mikä on niin tuskinpa myöskään "sen yhteisen lapsen takia". Paremmin varmaan tuo lapsikin pärjäisi jos ei olisi tuollaista miestä esimerkkiä antamassa. Teitä naisia on joskus hankala ymmärtää, joten viitsisitkö vääntää ihan rautanlangasta vähän tyhmemmälle että miksi palasit? :)
Turha "murista" jos itse ongelmasi aiheutat. Sinä olet päättänyt jäädä vaikka tilanne on tuo mikä on...
LEMPPAA SE MIES
Kuulostat kyllä vähän semmoiselta entisaikojen Justiinalta, joka heiluttelee kaulinta kuukautiskierron ohjaamana.
Te naiset muututte enemmän kuin me miehet, kun yhteen mennään. Ensin ollaan joustavia ja ihania, sitten alkaa pihtaus ja hampaiden kiristys.
Kaljan juominen ei ole kamalaa, se on ihan sallittua. Kohtuus on tietenkin tärkeää.
Luulen että miehesi luopuisi sinusta tosi mielellään, mutta lapsen takia hän yrittää sietää käytöstäsi.
Oletko muuten havainnut hänessä narsistisia piirteitä? Niitä te naiset usein sitten havaitsette myöhemmin, itsessä ei tietystikään ole mitään vikaa...