eli miten ihmeessä voi olla niin, ettei ihminen tiedä mitä tahtoo? Toisaalta puhuu toista ja toisaalta antaa itsestään ihan toisenlaisen kuvan. Itsetunto on nollissa ja kuintekin pitää vetää jotain roolia... Sit ku kysyy suoraan mikä on homman nimi niin sitten menee ihan lukkoon eikä osaa sanoa onko nainen ns. vakipano vai hauaako kenties jotain muuta?
Ei oikein jaksais alkaa mitään vaikeita kuvioita. On vaan todella harmi minusta jos tuollaisella käytöksellä menettää mukavan, rakastavan ihmisen, joska oikeasti välittää ilman mitään tyhmiä roolinvetämisiä.
Paras keino tässä tilanteessa on varmaan olla hyvinkin passiivinen ja antaa toisen ottaa yhteyttä, jos seuraani kaipailee, vai mitä miehet????
Ei oikein jaksais alkaa mitään vaikeita kuvioita. On vaan todella harmi minusta jos tuollaisella käytöksellä menettää mukavan, rakastavan ihmisen, joska oikeasti välittää ilman mitään tyhmiä roolinvetämisiä.
Paras keino tässä tilanteessa on varmaan olla hyvinkin passiivinen ja antaa toisen ottaa yhteyttä, jos seuraani kaipailee, vai mitä miehet????
Vastaukset 7
Vanhimmat
No kysyitkö ihan suoraan oikeasti? Tarkka sanamuoto?
kun kysyy mieheltä suoraan kiinnostaako, sanoo kyllä kiinnostaa ja haluan olla kanssasi.
käytäntö onkin jotain muuta, jätkä voi olla viikon kaksi omilla teillä.
vähän on ristiriidassa sanat ja teot.
mikään ei ole kuluttavampaa kun tuo, sanaan ei voi enää uskoa.
eli kiinnostaako vai ei...who know´s !?!?
"jätkä voi olla viikon kaksi omilla teillä."
Onko sun kanssa oleminen sitten sitä että nyhjätään sun kans 24/7?
Johan siinä jokainen normaali mies muuttuu lapatossunyhjäkkeeksi tai muuten vaan alkaa kuula jumittaan.
Mies ei ole isäsi.
en tod tarkoittanut että pitää 24/7 olla yhdessä, johan itse lähtisin lipettiin. (;
mutta onko normaalia olla viikko tai kaksi "hukassa" ????
en odota että minulle oltaisiin tilivelvollisia jne, en sitä itsellenikään kaipaa.
en vain ymmärrä että "sun kanssa on kiva olla, haluan olla sun kanssa"...ja sitten menee viikko kun tyypistä kuuluu seuraavaksi...
? ? ? ? ? ? ? ? ? ?
voi ottaa yhteyttä, vaan sitkeästi odottelet miehen ottavan yhteyttä?
Sitä ei oikeasti kiinnosta. Ja / tai ei halua valehdella tunteistaan ja haluistaan, mutta ei välttämättä menettääkään sinua josko ne tunteet vaikka muuttuisi.
Toki jos omassa elämässä on jotain järjesteltävää, viikko tai kaksi menee nopeasti.
Mutta jos mies tietää, että nainen odottaa yhteydenottoa, niin kuin tässäkin tapauksessa, eikä siitä huolimatta pidä yhteyttä (ja on miehelle yhdentekevää, onko harrastettu seksiä vai ei, huomioi se), hän ei harkitse parisuhdetta kanssasi. Parisuhteessa, kahdenvälisessä suhteessa, kenenkään ei enää tarvitse miettiä, milloin soittaisin tai en. Toisen toleranssi poissa- ja läsnäoloille on selvitetty.
Selvennä itsellesi, että miehen mielestä ette ole suhteessa. Minkäänlaisessa: ei tunne- ei pari-, ei seksi-, ei missään siis. Vastaamalla sinulle silloin tällöin hän saa oikeuden tilittää kavereilleen #että se jaksaa vonkua...
Hän voi aidosti pitää sinusta, ei hän valehtele! Hänellä voi tosin yhtä aidosti olla muita vastaavia hoitoja. Rinnakkaiseloa ja seksiä saa teistä se kaikkein naiivein, joka vaan soittaa ja soittaa ja soittaa ja pimputtaa oven takana, eikä ole huomaavinaan miehen ahdistusta.
Ratkaisu? Ei tähän ole ratkaisua. Mies ei muutu. Minäkään en ole muuttunut, vaikka olen vitusti yrittänyt.
Mieti kuinka paljon epämukavuutta elämääsi haluat. Toiset eivät koskaan ota tunne-elämän riskejä, ole onnellinen jos itse olet uskaltanut niin tehdä. Mitään älä odota, sillä saat tulevaisuudessakin juuri sen mikä nyt on näkyvillä. Pysy siinä, jos haluat,omalla vastuullasi, mutta katsele avoimin mielin sellaista mikä alunalkaen tuntuu paremmalta...