Olen seurustellut nykyisen mieheni kanssa reilun vuoden ja välimme ovat viime päivien aikana tulehtuneet niin pahoin että haen omaa asuntoa. Huvittavinta tilanteessa on, etten oikeasti ole tehnyt mitään mistä hän minulle raivoaa ja nakkelee niskojaan. (Pettänyt häntä tms.) Jos esimerkiksi menen ystävättäreni luo yökylään saan kuulla lutkaksi haukkumista ja haukkumista siitä miten panen muita miehiä hänen selkänsä takana. Ja että "Juoksitko baarista ulos puhumaan ettei mekkala kuulu vaikka sun piti olla kaveris luona!?" Vaikkakin tosiasiassa olin todella menossa kyseisen ystävättäreni luona nukkumaan.... Tätä olen kuunnellut vuoden päivät, on meillä toki ollut parempiakin aikoja, en kai mä muuten kyseisessä miehessä roikkus!!! Ongelmani onkin että miksi ihmeessä tällasesta suhteesta lähteminen on niin pirun vaikeaa? miksi mä aina yhteenoton jälkeen ajattelen että kyllä se vielä muuttuu kun sille vaan todistaa että muhun pystyy luottamaan....Just joo. Rakastan miestäni kaikesta huolimatta yli kaiken, päivittäin vaan mietin että miksi ihmeessä?!! Onko kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista? Miksi näistä virtsapäistä on niin vaikea päästää irti?
Neuvoja kaivataan
Iines 86
111388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
no onko pakko mennä sen kaverisi luokse joka kerta, miksi ei ystäväsi voisi tulla välillä teille, niin että miehesi näkee että tosiaan juttua riitttää koko illaksi? elämä on kompromisseja parisuhteessa ja olisi hyvä oppia sovittelemaan asiat, ei vain tappelemaan asioista. jos menette baariin ja yövyt kaverillasi niin sitten en todellakaan ihmettele miehesi mustasukkaisuutta...
kannattaako muuten hyvä parisuhde lopettaa tuollaisen takia?
...jos ap. alkaa joustamaan asiassa, jossa ei pitäisi edes olla mitään ongelmaa, niin se voi olla loputon itsensä menettämisen suo. Minusta tommonen käytös, mitä tuolla miehellä on, on ihan sairaan pelottavaa. Ja mielivaltaista. Mustasukkaisuus on lähinnä huonosta itsetunnosta johtuvaa halua hallita toista, eikä sitä voi toinen kenestäkään poistaa. Se on sen mustasukkaisen omaa työsarkaa. Ja mustasukkainen voi olla, vaikkei toista rakastaisi, että rakkaudenosoituksena sitä ei ikinä pidä pitää.
en itsekään pitäisi ajatuksesta että mieheni menisi kaverinsa luo baarista yöksi. Mun kaikki kaverit elävät parisuhteissa joissa saa mennä miten huvittaa eikä kukaan natkuta perään. Siispä he odottavat meidän parisuhteelta samaa. Luulisin luottamuksen kasvavan ajan kanssa, sillä meidän suhde on kuitenkin suht nuori verrattuna ystävieni suhteisiin, jotka ovat seurustelleet jo vuosia. Ehkä ongelm onkin ne kaverit jotka eivät suostu tajuamaan että kaikkien suhteissa tuollainen juoksu ei onnistu niin vaan, ja seurauksena on se etteivät he aina jaksa edes pyytää mua mihinkään. Olen sen nyt tässä pään puhki pohdittuani hokannut että oma kulta on kuitenkin se kaikkein tärkein, jos ystävät eivät tätä ymmärrä niin he eivät ehkä ole niitä oikeita ystäviä. Ymmärrän heitä siinä mielessä että on vaikea ymmärtää etten vaan voi lähteä joka paikkaan( on ehdotettu tallinnan risteilyä sun muuta)kun omassa suhteessa luottamus on sen verran hyvä että voi tehdä mitä vaan. Mä en kuitenkaan halua pilata suhdettani koska rakastan miestäni enemmän kuin mitään ja haluan saada tän suhteen toimimaan. Paljon kompromisseja se vaatii, mutta hänkin on tehnyt niitä mn vuoksi todella paljon, ellen sanoisi liikaakin =)
Jos miehesi haukkuu sinua lutkaksi, epäilee tekemisiäsi ilman että hänellä on siihen mitään kunnollista syytä jne jne, hänellä on ongelma. Sellainen käytös ja toisen kohtelu ei kuulu parisuhteeseen, se on epäoikeudenmukaista ja väärää vallankäyttöä. Sinun ei pidä lähteä selittelemään miehesi käytöstä sillä että hänellä on ollut vaikeaa, hän on itsekin tehnyt uhrauksia jne jne. Aikuinen ihminen ottaa itse vastuun teoistaan ja sanomisistaan.
Suhteessa paras ja ensimmäinen keino on minusta puhua asioista. Kerro miehellesi, että et halua itseäsi kutsuttavan lutkaksi, huoraksi tai miksikään muuksikaan. Kerro, että et ole ollut muiden miesten kanssa ja että sellaiset väitteet loukkaavat ja alentavat sinua. Kerro myös, että ystäväsi ovat sinulle tärkeitä eikä sinusta ole reilua, että mies yrittää lyödä kiilaa sinun ja ystäviesi väliin. Sano, että aiot säilyttää ystävyyssuhteesi, ja että miehen täytyy oppia elämään sen asian kanssa, jos aikoo sinun kanssasi olla. Pyydä häntä kertomaan, miksi hän käyttäytyy kuten käyttäytyy ja millä tavalla sellainen käyttäytyminen voisi loppua. Joustoa pitää löytyä suhteen molemmista osapuolista, myös sinusta, mutta oikea tapa puhua omasta ahdistuksestaan ei ole soitella perään ja haukkua lutkaksi tai väittää perättömiä.
Jos mies ei suostu keskustelemaan, suuttuu, muuttuu aggressiiviseksi tai alkaa syyttelemään sinua älyttömistä asioista, tee omat johtopäätöksesi. Sellainen käytös on vallankäyttöä, yritys alistaa sinua, saada sinut uskomaan, että olet tehnyt väärin, olet huono, olet epäluotettava jne jne. Sellaiseen ei pidä alistua.
Oma kulta ei ole aina ja kaikissa tilanteissa se kaikkein tärkein. Ihmisellä on ennen kaikkea velvollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Ilman sitä ihminen ei voi olla kenellekään muulle hyödyksi tai iloksi. Ystävät ja sosiaalinen turvaverkko ovat tärkeä osa hyvinvointia. Jos teille sattuu vaikkapa ero, mitä sitten teet, jos et ole pitänyt yhteyttä ystäviisi? On vaarallista jäädä aivan yksin, ja yhtä vaarallista on jäädä sellaisen miehen/naisen armoille, joka yrittää kuihduttaa sosiaalisen elämäsi ja päästä hallitsemaan arkeasi ja ajatuksiasi yksinvaltiaana.
Ystävät voivat olla oikeita ystäviä nimenomaan vaatimalla sinua pitämään puolesi. Tietenkään oikea ystävä ei kehota sinua olemaan välinpitämätön tai piittaamaton miestäsi kohtaan, mutta ystävällä on oikeus vaatia myös yhteistä aikaa sinun kanssasi. Mikään ei ole ystäväporukan kesken ikävämpi puheenaihe ja suurempi säälin kohde kuin ihminen, yleensä nainen, joka joutuu rajoittamaan ystäviensä tapaamisen muutamaan minuuttiin kauppareissulla tai lopettamaan sen jopa kokonaan kotona odottavan mustasukkaisen miehen takia.
Kannattaa miettiä, yrittääkö miehesi saada suhdetta toimimaan yhtä paljon kuin sinä yrität. Haukkuminen ja alistaminen ei ole yrittämistä, riippumatta siitä, miten vaikeaa miehellä kenties on tai on ollut. Älä valehtele itsellesi, se ei kannata koskaan. Nämä ovat minun neuvoni.
>Miksi näistä virtsapäistä on niin vaikea päästää irti?
Naiset eivät päästä näistä kaiffareista irti välttämättä edes siinä vaiheessa, kun hakkaaminen alkaa. Se on ohjelmassa vuorossa hiukan sen jälkeen, kun alat rajoittaa menemisiäsi miehen tahdon mukaan.
Hope this helps
Tollasta kohtelua ei kenenkään tarvii sietää, vaikka mitä olisit tehnyt. Kerää kamas ja lähde!!
Irtipäästäminen paskastakin suhteesta on vaikeeta, kuten mistä tahansa tavasta ja tottumuksesta. Mutta tee se nyt, kun vielä olet fyysisesti ehjä. Henkiset haukkuhaavat kyllä paranee, älä jää oottamaan fyysisiä!
Muuta vaikka kaverille, tai vanhempies luo, tai naisten turvakotiin tai mihin vaan, mutta lähde hyvä nainen pois tuosta suhteesta.
kahden viimeisimmän kirjottajan kanssa samaa mieltä. tuo touhu kuulostaa vaaralliselta ja vähän liiankin tutulta. toivottavasti tajuat lähteä.
Olen saman kokenut,yhdessä jo 15 vuotta ja nyt vasta tajunnut että vaikka asutaan yhdessä niin kyllä pitää jonkun lainen vapaus olla.Aina ukko pahalla tuulella jos joku ystävä pyytää johonkin,2-3 kertaa vuodessa.Paljon ystäviä menettänyt kun koskaan en saanut lähteä mihinkään.Annoin aina ukolle periksi ja lopulta minulla ei tuntunut olevan omaa tahtoa ollenkaan.Ukko päätti aina kaikki asiat,mennäänkö joihinkin juhliin vai ei ja yleensä se oli ukon sukulaisten tai ystävien luo mihin mentiin.Kauheita raivo kohtauksia sai jos minä yksin lähdin kielloista huolimatta,yritäppä siinä sitten pitää hauskaa.Sairaanlaista mustasukkaisuutta,huoraksi,lutkaksi haukkumista vaikka kertaakaan en ole pettänyt.Nyt olen sitten eroamassa ja tuntuu aivan mahtavalta kun saa loppujen lopuksi päättää omista asioista.Vahinko vaan että lapsi kärsii siitä,meinaa ukko vielä lapsenki multa viedä.Niin että lähde heti siitä avoliitosta,ennen kuin se mustasukkaisuus pahenee,kohta saattaa tulla jopa nyrkistä.Minäkin yritän ennen kuin tämä pahenee,ei taida ukko parantua vaikka minäkin uskoin kun lupasi lopettaa,monta kertaa.
jos hän on toullainen ota ero tai menkää parisuhde neuvojalle
juu,ex mies oli samantapainen.. se kuvitteli koko 4v avoliiton ajan että petän sitä.. vaikka en koskaan pettänyt,enkä antanut aihettakaan edes epäillä.. ja se oli tosin vieläpä väkivaltainen.. ex mieheni oli vainoharhainen sekopää,jolta oli luottamus mennyt aiemmin. eli sen ex oli pettänyt sitä,joten se sit kuvitteli että olen samanlainen. no suhde kuitenkin lopulta kaatui hänen omaan uskottomuuteen! että näin.. että,voisikohan sun miehellä ehkäpä olla jokin luottamuspula ihan niinkuin yleisellä tasolla? mutta ei sun toki tarvitse tuollaista kestää loputtomiin.. tollanen vaan syö omia voimia..
joo. mun ex mies oli kanssa ihan sairaan mustasukkainen, vaikka kävin baareissa hurjan harvoin eli 1-3krt vuodessa.itse hän hyppäs siellä joka viikonloppu, kehittäen usein ennen lähtöään riidan, jotta vois mennä yksin... katselin sitä touhua 8-vuotta.
alussa hän kertoi, että on tullut pahoin petetyksi ja käytös johtui muka siitä. ajan mittaan minäkin käsitin, että pelkää josko olisin yhtä petturi kun hän. sanonta: huora luulee huoraks ja varas varkaaks, piti paikkansa tässä tapauksessa.joten pohdi tätäkin vaihtoehtoa.