Elikkäs mun tarinani..Erostani tuli juuri vuosi,seurusteltiin sen miehen kanssa 3v,enkä ole koskaan rakastanu ketään niinpäjon kuin häntä. Sitten meille tuli ero enkä vielä tänäpäivänäkään ole päässy hänestä kokonaan yli,joten kuten voin jatkaa elämääni mutta hän kulkee jokapäivä mun mukana ja aina sydämessä. Meinasin mennä sekaisin kun erottiin,mutta jotenkin on vaan jaksanu. Syvä masennus vaivaa vieläkin... Nykyisin olen tapaillut miehiä,mutta en voi vaan ketään päästää lähelleni eikä sopivaa ole tullut kohdalle vaikka kaipaan suunattomasti rakkautta että joku voisi ottaa syliin ja rakastaa. Olen Tapaillut viikonloppuisin yhtä miestä hän on puoli romaani,hän on puhunut vaikka mitä että välittää minusta ja haluaa olla kanssani mutta sitten kun aamu velkenee hän lähtee pois...tiedän että hän on pidetty mies näillä mailla ja varmaan naisiakin on,mutta itse vaikka olen herkässä mielentilassa riittää että joku edes hetken pitää lähellään. Olen kyllä tykästynyt tähän mieheen mutta hän vaan leikkii tunteilla,se satuttaa entistä enemmän sydäntä...En enää tiedä mitä tässä pitäs tehdä,tuntuu että päivä päivältä menetän uskon tähän elämään..
epätoivon partaalla!!
aurinkotanssia
3771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ottaa riski ja kertoa miehelle tunteistasi? joskus on vain hyvä paljastaa oma haavoittuvuus ja omat toiveet. ei hänkään niistä tiedä, ajatuksia ei kukaan osaa lukea. jos hän ei ole valmis suhteeseen niin homma varmaan voi jatkua entisellään, jos vain kykenet ja haluat vielä sellaista. meinaan että ehkä leikkii siksi, että ei ota selvää sun tunteista? harva ihminen oikeasti haluaa satuttaa toista, yleensä luottamukseen vastataan luottamuksella, eli kerro. et voi pakottaa häntä rakastamaan jollei niin tunne, mutta tykkääminen ei siihen lopu, mutta sellainen leikittely loppuisi.
suosittelen. Meinaan vaikuttaa, että kyseessä voisi olla läheisriippuvainen persoonallisuushäiriö, koska kerroit vakavasta masennuksesta, joka on jatkunut pitkään eron jälkeen. Läheisriippuvuus oireilee poikkeusetta maanis-depressiivisesti siten, että kompensoitu l. rakastettu ihminen voi käyttäytyä (hypo)maanisesti ja hylättynä hän masentuu. (Lähde: Stephen M Jackson: Character Styles)
Terapian jälkeen voisit olla vahvempi kohtaamaan rakkautta ja uskallat kysyä toisen tunteista ja kertoa omistasi.
Menetät uskon elämään? Vain sen takia kun erosit vuosi sitten miehestä, jonka kanssa juttu tuli tiensä päähän? Nyt sitten olet niin takertunut menneisiin, että et pysty päästämään ketään lähellesi ja pidät kriteerit katossa? Nyt sitten annat jonkun puoliromaanin naistenmiehen käydä polkasemassa sua viikonloppuisin kun olet niin epätoivoinen? Mihin ihmeeseen sä olet sen selkärankasikin jättänyt? Jumankauta nainen! Ei miehen/miesten takia kannatta noin masentuneeksi ja elämänhaluttomaksi heittäytyä.