Olen rakastunut naiseen, jota avopuolisonsa pahoinpitelee. Suhteemme alkoi ravintolaillasta. Nainen on tunnustanut tuntevansa vahvempia tunteita minua kohtaan kuin avopuolisoaan, ymmärrettävistä syistä. Ja suhteemme on edennyt jo niin pitkälle, ettei sitä enää voi kauan peitellä. Hän kuitenkin pelkää irtautumista edellisestä, koska epäilee väkivallan pahenevan. Olemme keskustelleet asiasta ja kertonut hänelle, että hän voi tulla minun suojiini ja tuen häntä kaikin mahdollisin tavoin. Hän on itsekin esittänyt, jos voisi muuttaa luokseni. Pieni peikko kuitenkin tulee itselleni siitä, jos tämä avosiippa "hyökkää" kotiini ja alkaa riehumaan. En minä mikään kukkakeppi ole vaan eipä tahtois viitsiä alkaa tappelemaan kun siitäkään ei hyvää seuraa. Olisiko kuitenkin viisainta ottaa se riski rakastetun puolesta? Haluan puolustaa ja auttaa häntä. Ja tarjota jotakin paljon parempaa kuin nyrkki. En ole ikinä ymmärtänyt miehiä, jotka lyövät naisia. Sairasta.
Ps. Kai sitä olisi soitettava virkavalta apuun, jos ei muuta lääkettä löytyisi.
Ps. Kai sitä olisi soitettava virkavalta apuun, jos ei muuta lääkettä löytyisi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
erossa koko kuvatuksesta. Muuten SINÄ olet seuraava joka lyö "naista", ja taas joku "pelastaa". Pysy erossa, terveitäkin naisia on.
Hakkaava puoliso ei ole sairas, vaan se ketä hän hakkaa.
OLET NAURETTAVA!
Koita onko se lämmin ?
sen naisen olis viisainta hankkia lähestymiskielto sille ukollensa ja saada itse oma elämänsä hallintaan! toki voit olla tukena,mutta pelastajan roolia ei kannata ruveta vetämään. itselläni oli joskus vähän samanlainen tilanne. ex ukko oli oikea hirviö ja ihastuin toiseen mieheen. en uskaltanut lähteä vaikka toinen tarjosi turvapaikan luoltaan. no hyvä niin. sain lopulta itse oman elämäni järjestykseen ja olen vahvempi. toivottavasti se naisystäväsi pääsee siitä ääliöstä eroon!
Meillä on kuitenkin niin vahvat tunteet toisiamme kohtaan, että tuskin kumpikaan haluaisi noin vain luopua. En halua olla mikään pelastava ritari vaan auttaa häntä vilpittömästi. Tukea kokoamaan itsensä sanomaan toiselle, että nyt riitti nyrkkeilysäkkinä toimiminen. Olenhan tietysti jäävi sanomaan hänelle, mitä hänen pitäisi tehdä, mutta voin kehottaa kuuntelemaan omantunnon ääntä ja miettimään, onko hänen elämänsä sitä mitä hän haluaa ja uskooko hän, että toinen voisi muuttua niin paljon, että hänen omat haaveensa ja unelmansa voisivat toteutua. Ja ensisijaisesti loppuisiko lyöminen. Itsestä tuntuu pahalta ajatella, että milloin tulee se kerta, että hänelle tapahtuu jotakin tosi vakavaa, pahempaa kuin musta silmä.
Niinhän sitä sanotaan, että parempi kerta rytinä kuin ainainen kitinä. Tiedä sitten miten se toimisi tällaisessa tapauksessa. Sama kumman vaihtoehdon rakastettuni valitsee, niin kipuahan se tuottaa. Jääminen nyrkkisankarin luo todennäköisesti pidempään ja syvempään.
kannattaa aina auttaa, ei se olo "turhaan" ole sisälläsi.
Kokemuksen ääni laittaa ainakin mulla kellot kilkattamaan. Esimerkiksi oma ex-rouva oli jauhanut avioliittomme aikana sukulaisilleni, kavereilleni jne mun olevan väkivaltainen humalassa, sairaaloisen mustasukkainen jne. Todellisuudessa juuri HÄN oli se kännissä riehuja ja väkivaltainen, kuten myös mustasukkainen (jopa sisaruksistani) ja valehteli minkä ehti..
Myöhemmin meidän eron jälkeen mulle alkoi valjeta niitä tilityksiä, mitä hän oli pitkin kuppiloita jakanut. Eron jälkeen sama linja jatkui, nyt van hieman toisessa muodossa, eli hän haki sumeilemattä "suojelua, turvaa ja huomiota" baareista, usutti jopa ukkoja mun kimppuun, eli sain useita tappouhkauksuia ja jouduin monta kertaa viittä vaille pieksetyksi mulle täysin tuntemattomien henkilöiden taholta.
Valitettavasti tämän tyyppiset ihmiset osaavat roolinsa erittäin hyvin ja onnistuvat ihan alkumetreistä alkaen kietomaan seuraavan "pelastavan ritarinsa" pikkusormensa ympärille olemalla niin superihana, rakastettava, kovia kokenut, turvaton, uhri, marttyyri, etc.
Myöhemmässä elämässä olen valitettavasti törmännyt myös muihin "persoonallisuushäiriöisiin" henkilöihin, muutama on samaan aikaan seurustellut useamman kanssa, seksiä on jaettu ihan surutta "jokaiselle vastaantulijalle" ja muutenkin heillä on ollut elämäntehtävänä saada toisista ihmisistä ainoastaan huomiota, kiintymystä, mustasukkaisuutta (haluttavuuden mittari), peräänsoittelua ja tavoittelua (katotaan vaan saapuvia puheluja ja viestejä hykerrellen onnesta, mutta EI vastata niihin muutamaan päivään), yms.
Varoitan! Kannattaa muuten yrittää tutustua tämän naisen kavereihin, MIKÄLI hänellä sellaisia on. Jos ei ole, viittaa tuo entistä selkeämmin johonkin "todellisuus on tarua ihmeempää"...