Aika korutonta luettavaa, ei siinä vaihtoehtoja työttömälle paljonkaan ole?
Työttömyysturvalaissa määriteltyjen sanktioiden perusteet ja seuraamukset ovat seuraavat:
osoitetusta työstä kieltäytyminen (7§); 1 tai 2 kuukauden karenssi
toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen (11§); 3 kuukauden työssäoloehto
osoitetusta koulutuksesta kieltäytyminen tai siitä ilman pätevää syytä tai omasta syystä eroaminen (8§); 2 kuukauden karenssi
työstä ilman pätevää syytä eroaminen tai itse aiheutettu työsuhteen päättyminen (9§); 1 tai 3 kuukauden karenssi
omasta menettelystä aiheutunut työsopimuksen syntymättä jääminen (9§); 1 tai 2 kuukauden karenssi
kieltäytyminen toistuvasti työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen pyrkivistä toimenpiteistä (9§); 2 kuukauden karenssi
Sanktioluontoisten, ns. rangaistuskarenssien lisäksi työttömyysturvalainsäädäntöön sisältyy myös muita korvauksettomia määräaikoja. Tavallisimpia näistä ovat kaikkia työttömiä työnhakijoita koskevat ns. omavastuuajat sekä työmarkkinatuen odotusaika. Tämän lisäksi pitkään ilman hyväksyttävää syytä työmarkkinoilta poissa olleille on säädetty oma määräaika työttömyysturvalain 9§:ssä. Säädöksen mukaan silloin, kun työnhakija on ollut työvoimatoimistoon ilmoittautumista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa hän ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisestaan. Myös nuorten alle 25-vuotiaiden työmarkkinatukioikeuteen tehdyt muutokset ovat karenssien kannalta merkityksellisiä. Vuosien 1996–1997 aikana toimeenpantujen muutosten jälkeen alle 25-vuotias vailla ammatillista koulutusta oleva henkilö joka on kieltäytynyt työstä, koulutuksesta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen (TmtL 15§). Vaikka säännöksessä ei sinällään ole kyse karenssista, se muistuttaa sitä usein perusteiltaan ja vaikutuksiltaan. Nuorten työmarkkinatukioikeuden rajoittaminen on vähentänyt myös tuen piirissä olevien henkilöiden lukumäärää, millä on ollut vaikutuksensa kaikkien annettujen karenssilausuntojen kokonaismääriin (ks. luku 3).
2.3 Pätevä syy kieltäytymiselle tai eroamiselle
Sanktioiden ohella työttömyysturvalaissa säädetään myös siitä, mitkä ovat pätevät syyt työstä tai koulutuksesta kieltäytymiselle tai eroamiselle. Työttömyysturvalain 7a § mukaan työn vastaanottamisesta voi kieltäytyä silloin, kun tarjotusta osa-aikatyöstä maksettava palkka jää työn vastaanottamisesta aiheutuvien kustannusten jälkeen pienemmäksi kuin työttömyyspäiväraha. Pätevästä syystä työstä eroamiseen säädetään lain 9a §:ssä. Työstä voi erota päivärahaoikeuttaan menettämättä työsopimuslaissa erikseen määritellyissä tapauksissa.1) Lisäksi työstä eroaminen on mahdollista työttömyyden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana silloin, kun työntekijä on vastaanottanut työtä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitoonsa nähden sopivana. Henkilöllä on oikeus erota työstään myös silloin, kun eroamisen syy on pätevyydeltään verrattavissa edellä mainittuihin syihin.
1) TsL 43§:n mukaan työntekijä voi purkaa työsopimuksen mm. silloin, kun työnantaja vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, kun työntekijälle ei anneta riittävästi töitä tai kun palkkaa ei makseta sopimuksen mukaisesti.
Työttömyysturvalaissa määriteltyjen sanktioiden perusteet ja seuraamukset ovat seuraavat:
osoitetusta työstä kieltäytyminen (7§); 1 tai 2 kuukauden karenssi
toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen (11§); 3 kuukauden työssäoloehto
osoitetusta koulutuksesta kieltäytyminen tai siitä ilman pätevää syytä tai omasta syystä eroaminen (8§); 2 kuukauden karenssi
työstä ilman pätevää syytä eroaminen tai itse aiheutettu työsuhteen päättyminen (9§); 1 tai 3 kuukauden karenssi
omasta menettelystä aiheutunut työsopimuksen syntymättä jääminen (9§); 1 tai 2 kuukauden karenssi
kieltäytyminen toistuvasti työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen pyrkivistä toimenpiteistä (9§); 2 kuukauden karenssi
Sanktioluontoisten, ns. rangaistuskarenssien lisäksi työttömyysturvalainsäädäntöön sisältyy myös muita korvauksettomia määräaikoja. Tavallisimpia näistä ovat kaikkia työttömiä työnhakijoita koskevat ns. omavastuuajat sekä työmarkkinatuen odotusaika. Tämän lisäksi pitkään ilman hyväksyttävää syytä työmarkkinoilta poissa olleille on säädetty oma määräaika työttömyysturvalain 9§:ssä. Säädöksen mukaan silloin, kun työnhakija on ollut työvoimatoimistoon ilmoittautumista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa hän ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisestaan. Myös nuorten alle 25-vuotiaiden työmarkkinatukioikeuteen tehdyt muutokset ovat karenssien kannalta merkityksellisiä. Vuosien 1996–1997 aikana toimeenpantujen muutosten jälkeen alle 25-vuotias vailla ammatillista koulutusta oleva henkilö joka on kieltäytynyt työstä, koulutuksesta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen (TmtL 15§). Vaikka säännöksessä ei sinällään ole kyse karenssista, se muistuttaa sitä usein perusteiltaan ja vaikutuksiltaan. Nuorten työmarkkinatukioikeuden rajoittaminen on vähentänyt myös tuen piirissä olevien henkilöiden lukumäärää, millä on ollut vaikutuksensa kaikkien annettujen karenssilausuntojen kokonaismääriin (ks. luku 3).
2.3 Pätevä syy kieltäytymiselle tai eroamiselle
Sanktioiden ohella työttömyysturvalaissa säädetään myös siitä, mitkä ovat pätevät syyt työstä tai koulutuksesta kieltäytymiselle tai eroamiselle. Työttömyysturvalain 7a § mukaan työn vastaanottamisesta voi kieltäytyä silloin, kun tarjotusta osa-aikatyöstä maksettava palkka jää työn vastaanottamisesta aiheutuvien kustannusten jälkeen pienemmäksi kuin työttömyyspäiväraha. Pätevästä syystä työstä eroamiseen säädetään lain 9a §:ssä. Työstä voi erota päivärahaoikeuttaan menettämättä työsopimuslaissa erikseen määritellyissä tapauksissa.1) Lisäksi työstä eroaminen on mahdollista työttömyyden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana silloin, kun työntekijä on vastaanottanut työtä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitoonsa nähden sopivana. Henkilöllä on oikeus erota työstään myös silloin, kun eroamisen syy on pätevyydeltään verrattavissa edellä mainittuihin syihin.
1) TsL 43§:n mukaan työntekijä voi purkaa työsopimuksen mm. silloin, kun työnantaja vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla, kun työntekijälle ei anneta riittävästi töitä tai kun palkkaa ei makseta sopimuksen mukaisesti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuosta kirjoituksestasi jäi pois rangaistustyössäoloehdot.
Rangaistustyössäoloehtoja on sekä 3 että 5 kk:n pituisia. Nämä rangaistustyössäoloehdothan eivät kulu ajan kulumisen myötä, vaan voivat jatkua vaikka maailman tappiin asti.
Rangaistustyössäoloehto tarkoittaa sitä, että työtön joutuu ulkopuolelle työttömyystukien niin kauaksi aikaa kuin ehto on toteutunut.
Lisäksi sitten työkkärien rangaistuksista seuraa yleensä toimeentulotuen perusosan leikkaaminen.
Kaikkein järkyttävintä minusta on se, että näitä työkkärin rangaistuksia mätkitään niin hulvattomalla tavalla kuin ihan liian usein tehdään.
Varsin vaarallista tietoa näyttää aloitusviestissä olevan, kun on täytynyt palstan sensuroijan poistoilmoitus tehdä. No, ei se mitään, kyllähän nuo tiedot ovat uudelleen poimittavissa. Vaikka kuinka monta kertaa.
Kyllä työttömän pitäisi saada tietää myös näistä asioista ilman sensuuria, ei siinä ole mitään lainvastaista.