Kerron oman onnistuneen tarinan tässä sillä mielellä, että jos tästä olisi apua myös jollekulle muulle.
Olen 35v- vuotias kahden lapsen äiti. Pituutta on 170cm. Vuosi sitten juhannuksena painoin 91kg ja kunto oli todella huono. Silloin ajattelin, että asialle on viimein todella tehtävä jotakin, sillä muutoin olen muutaman vuoden päästä todella pahasti lihava ja terveyskään ei elämäntapaani varmasti kauaa kestä. Päätin tehdä asialle jotain.
Aloin kävellä muutaman kilometrin lenkkejä parina kertana viikossa. Vauhdin pidin reippaana, jotta lenkin jälkeen tunsi jotain tehneensä. Aluksi nämä muutaman kilometrinkin lenkit tuntuivat työläiltä, mutta nopeasti rupesi tuntumaan, että kävelmään oli mukava lähteä. Tunti lenkkipolulla usein vielä hyvää musiikkia kuunnellen, oli loistavaa omaa aikaa ja sen jälkeen aina hyvä olo. Tässä vaiheessa en laihduttanut tai erityisemmin miettinyt syömisiäni. Kummallista kyllä lisääntynyt liikunta ohjasi jotenkin kummasti syömistottumuksiani terveellisemmän ruuan, säännöllisemmän syömisen ja herkkujen vähentämisen suuntaan aivan itsestään.
Elokuussa lisäsin liikuntakertojen määrää viikossa ja rupesin ottamaan kävelyn ohessa myös juoksuaskelia. Aluksi en jaksanut hölkkäillä, kuin ehkä puoli kilometriä kerrallaan. Mutta fiilis oli enimmäkseen aina lenkkien jälkeen erittäin hyvä. Elokuun lopussa painoin enää 82kg. Eli yhdeksän kiloa oli hävinnyt kuin itsestään. Olo oli erittäin hyvä. Aloin mahtua joihinkin vanhoihin vaatteisiini ja tarmoa moneen asiaan oli aikaisempaa enemmän.
Syyskuun alussa aloitin varsinaisen laihduttamisen ja syömisieni miettimisen. Viimeistään silloin otin ohjelmaani säännöllisen aamupalan - puuroa, marjoja ja maitoa. Myös lounaaksi pyrin syömään terveellisen työpaikkalounaan - ehkä aterian koosta hieman tinkien. En ottanut enää kolmea palaa leipää, vaan tyydyin yhteen. Otin enemmän salaattia ja raastetta jne. Kerran pari viikossa korvasin päivän lämpimän ruuan Nurtiletin keitoilla. Kanakeitto, lasi maitoa ja pala ruisleipää oli oivallinen ja varsin hyvänmakuinen lounas.
Samaan aikaan juoksun osuus lenkeistäni kasvoi. Pian jaksoin juosta kaksi-kolme kilometriä kevyesti. Jatkoin siis ahkreaa kävelyä ja lenkkeilyä koko loppuvuoden. Välillä kävin myös uimassa. Työpaikalla siirryin käyttämään portaita hissin sijaan.
Ja vaikka laihdutin tietoisesti, sallin myös herkkuja itselleni. Esim. lasi viiniä, suklaata tai pizzaa tuli nautittua joka viikko eli en missään vaiheessa ole elänyt nälkä dietillä tai täysin ilman elämän herkkunautintoja. Väliin mahtuu myös taydellsiä repsahduspäiviä, jolloin olen saattanut syödä entiseen tapaani sitä sun tätä ja paljon.
Joulukuussa painoin 75kg. Olin niin tyytyväinen. Sain ostaa pikkujouluihin ihanan kauniin seksikkään mekon. Nautin muutenkin vaatekaupoissa käymisestä. Aikaisemminhan joutui ostamaan sitä mihin mahtui. Sain myös valtavan paljon kommentteja hoikistuneesta olemuksestani.
Nyt heinäkuussa vuosi terveellisemmän elämäntavan aloittamisesta painan 69kg. Käyn säännöllisesti juoksemassa(6-15km lenkkejä). Nautin lenkkeilyharrastuksestani kovasti ja aion sitä jatkaa. En ole pelkästään laihtunut yli 20 kg vaan myös kiinteytynyt ihan joka paikasta. Lihasta on paljon enemmän kuin rasvaa. Ja on muistettava, että lihas painaa enemmän kuin läski. Tavoitteeseeni on matkaa vielä 5kg, ja vauhtini tavoitetta kohdin on ollut viimeiset kuukaudet hidas. Mutta mitäpä tuosta, vaikka nuo viimeiset viisi kiloa veisivät seuraavan vuoden, elämä on ihanaa nykyiselläkin painollani.
Näin jälkeenpäin kaikki on ollut yllättävän helppoa ja ehdottomasti kaiken vaivan (oliko sitä?) arvoista. Nykyisin mietin, miksen tehnyt näitä muutoksia elämässäni jo huomattavasti aikaisemmin.
Tsemppiä kaikille! Onnistut varmasti, kun et hötkyile. Aikaa on koko loppuelämä!
Olen 35v- vuotias kahden lapsen äiti. Pituutta on 170cm. Vuosi sitten juhannuksena painoin 91kg ja kunto oli todella huono. Silloin ajattelin, että asialle on viimein todella tehtävä jotakin, sillä muutoin olen muutaman vuoden päästä todella pahasti lihava ja terveyskään ei elämäntapaani varmasti kauaa kestä. Päätin tehdä asialle jotain.
Aloin kävellä muutaman kilometrin lenkkejä parina kertana viikossa. Vauhdin pidin reippaana, jotta lenkin jälkeen tunsi jotain tehneensä. Aluksi nämä muutaman kilometrinkin lenkit tuntuivat työläiltä, mutta nopeasti rupesi tuntumaan, että kävelmään oli mukava lähteä. Tunti lenkkipolulla usein vielä hyvää musiikkia kuunnellen, oli loistavaa omaa aikaa ja sen jälkeen aina hyvä olo. Tässä vaiheessa en laihduttanut tai erityisemmin miettinyt syömisiäni. Kummallista kyllä lisääntynyt liikunta ohjasi jotenkin kummasti syömistottumuksiani terveellisemmän ruuan, säännöllisemmän syömisen ja herkkujen vähentämisen suuntaan aivan itsestään.
Elokuussa lisäsin liikuntakertojen määrää viikossa ja rupesin ottamaan kävelyn ohessa myös juoksuaskelia. Aluksi en jaksanut hölkkäillä, kuin ehkä puoli kilometriä kerrallaan. Mutta fiilis oli enimmäkseen aina lenkkien jälkeen erittäin hyvä. Elokuun lopussa painoin enää 82kg. Eli yhdeksän kiloa oli hävinnyt kuin itsestään. Olo oli erittäin hyvä. Aloin mahtua joihinkin vanhoihin vaatteisiini ja tarmoa moneen asiaan oli aikaisempaa enemmän.
Syyskuun alussa aloitin varsinaisen laihduttamisen ja syömisieni miettimisen. Viimeistään silloin otin ohjelmaani säännöllisen aamupalan - puuroa, marjoja ja maitoa. Myös lounaaksi pyrin syömään terveellisen työpaikkalounaan - ehkä aterian koosta hieman tinkien. En ottanut enää kolmea palaa leipää, vaan tyydyin yhteen. Otin enemmän salaattia ja raastetta jne. Kerran pari viikossa korvasin päivän lämpimän ruuan Nurtiletin keitoilla. Kanakeitto, lasi maitoa ja pala ruisleipää oli oivallinen ja varsin hyvänmakuinen lounas.
Samaan aikaan juoksun osuus lenkeistäni kasvoi. Pian jaksoin juosta kaksi-kolme kilometriä kevyesti. Jatkoin siis ahkreaa kävelyä ja lenkkeilyä koko loppuvuoden. Välillä kävin myös uimassa. Työpaikalla siirryin käyttämään portaita hissin sijaan.
Ja vaikka laihdutin tietoisesti, sallin myös herkkuja itselleni. Esim. lasi viiniä, suklaata tai pizzaa tuli nautittua joka viikko eli en missään vaiheessa ole elänyt nälkä dietillä tai täysin ilman elämän herkkunautintoja. Väliin mahtuu myös taydellsiä repsahduspäiviä, jolloin olen saattanut syödä entiseen tapaani sitä sun tätä ja paljon.
Joulukuussa painoin 75kg. Olin niin tyytyväinen. Sain ostaa pikkujouluihin ihanan kauniin seksikkään mekon. Nautin muutenkin vaatekaupoissa käymisestä. Aikaisemminhan joutui ostamaan sitä mihin mahtui. Sain myös valtavan paljon kommentteja hoikistuneesta olemuksestani.
Nyt heinäkuussa vuosi terveellisemmän elämäntavan aloittamisesta painan 69kg. Käyn säännöllisesti juoksemassa(6-15km lenkkejä). Nautin lenkkeilyharrastuksestani kovasti ja aion sitä jatkaa. En ole pelkästään laihtunut yli 20 kg vaan myös kiinteytynyt ihan joka paikasta. Lihasta on paljon enemmän kuin rasvaa. Ja on muistettava, että lihas painaa enemmän kuin läski. Tavoitteeseeni on matkaa vielä 5kg, ja vauhtini tavoitetta kohdin on ollut viimeiset kuukaudet hidas. Mutta mitäpä tuosta, vaikka nuo viimeiset viisi kiloa veisivät seuraavan vuoden, elämä on ihanaa nykyiselläkin painollani.
Näin jälkeenpäin kaikki on ollut yllättävän helppoa ja ehdottomasti kaiken vaivan (oliko sitä?) arvoista. Nykyisin mietin, miksen tehnyt näitä muutoksia elämässäni jo huomattavasti aikaisemmin.
Tsemppiä kaikille! Onnistut varmasti, kun et hötkyile. Aikaa on koko loppuelämä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
se sai tsemppaamaan ;)
Oli mukavaa lukea tarinasi, onnea saavutuksestasi:) Tämä antoi niin paljon taas voimia, että ehkä minäkin onnistun.
Kiitos tarinasta! :) Onnistumisia on kiva lukea, sillä niistä saa jotenkin voimaa omaan puristukseen.
Tsemppiä jatkoon!
Sama projekti minullakin menossa. Pituudeltani olen myös 170, ja painoa tänä aamuna 66,5. Lähtöpainoni oli 77 kg. Vielä pitäisi minun tiputella sellaiset 2,5 kiloa. Toivottavasti saan nuo kilot tippumaan itsestäni parin kuukauden sisään.
Itse olen ollut laihiksella nyt vuoden. Lenkkeilen joka päivä tunnin, ja katson todella tarkkaan mitä laitan suuhuni. Yritän tiputella tätä ylimääräistä masaani pikkuhiljaa. Oloni myös erittäin hyvä tällä hetkellä.
Olen myös päättänyt, että kun saavutan tavoiteeni kirjoitan onnistumistarinani tähän keskustelupalstalle.
Eipä tässä muuta enää kuin kiitos kivasta tarinastasi, ja tsemppiä vielä loppuihinkin kiloihin.
Kiitos tarinasta, tällaisia tarinoita tänään juuri kaipailenkin :) Hyvää kesänjatkoa!
Todella hieno tarina!!!Onnittelut!! Toivon,että itsekkin voisin kirjoittaa ensi kesäkuussa samantapaisen tarinan. Itse aloitin laihduttamisen juhannuksen jälkeen ja nyt on heinäkuun viimeinen viikko ja painoa pudonnut 7.5 kg. Sehän tässä on , että olo tuntuu nyt todellakin siltä, niinkuin olisin pudottanut ne 14 voipakettia. Olo tuntuu mahdottoman pirteältä ja sen huomaa lenkillä käydessä, että nyt jaksan juosta jo vähän matkaa silloin tällöin. Kävelen ripeästi 7 kilometrin lenkkejä. Pudotettavaa on viellä n.18 kg. Silloin olen normaalipainon ylärajalla. Niin viellä ikää minulla on 47 vuotta.