Kuinka moni on tilanteessa, jossa (lähes)kaikki kaverit seurustelevat( enemmän tai vähemmän onnistuneesti, mutta kuitenkin) mutta itse olette sinkkuja. (haluatte olla, ei ole sitä oikeaa löytynyt, joku muu syy..)
Oletteko miettineet, että miksi ylipäätään vielä sinkkuilette?
Itselläni ei ole ollut edes kovin kova haku päällä, kuten näyttää joillakin kavereillani olevan. Itku kurkussa sitten juostaan toisen perässä. Olen 20 v tyttö.
Oletteko miettineet, että miksi ylipäätään vielä sinkkuilette?
Itselläni ei ole ollut edes kovin kova haku päällä, kuten näyttää joillakin kavereillani olevan. Itku kurkussa sitten juostaan toisen perässä. Olen 20 v tyttö.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olenko miettinyt, miksi vielä sinkkuilen? Kyllä vaan, sinkkuillessa eivät aivoni ole mitenkään surkastuneet. Alapäästä sen sijaan en olisi ihan varma.
Olen sinkku, koska haluan. Olen sinkku, koska en ole rakastunut. Olen sinkku, koska prinssi ratsullaan ei ole karauttanut taloni eteen ja poiminut minua mukaansa. Olen sinkku, koska olen teräväkielinen nainen. Olen sinkku, koska miehet lähiympäristössäni ovat puupäitä. Siinä sinulle syitä.
Minä olen sinkku koska kukaan mies ei vielä ole välittänyt minusta muuten kuin sen takia mitä minulla on housujeni sisällä.
En ole neitsyt,mutta en jatkuvasti halua harrastaa irtosuhteita. En ole ruma,mutta miehet hullaantuu ulkonäöstäni etteivät tajua etten ole mikään seksipommi vaan ihan tavallinen nainen.
En ole ilkeä,mutta sanon asiat suoraan koska se on minusta reilua. En ole tosikko vaan tosi iloinen ja huumorintajuinen 25 vuotias nainen.
Nykyään minunlaiseni naiset eivät löydä miestä.
Sanot ettei sinunlaisesi nainen löydä miestä. Mitä oikein tarkoitat? Oletko liian hyvä normaalille miehelle, vai miehelle yleensä? Sillä luulisi kauniille ja huumorintajuiselle naiselle löytyvän seuraa. Myöskin sanot ettei sinusta ole vielä kukaan _todella_ välittänyt. Onko sinulle nyt käynyt vanhanaikaisesti, ja oman ulkonäkösi tiedostavana etsit vain miehiä pinnan mukaan, jotka taas käyttävät sinua vain pinnalta?
Kannattaisi varmaan lopettaa etsintä, ja olla oma iloinen itsensä jolle oma ulkonäkö on vaan se kuori joka peittää sen sisimmän; sitä kuitenkin ymmärsin sinun haluavan, että sinua haluttaisiin kokonaisuutena. Yleensä parhaat keksinnöt, miksei sopisi myös ihmissuhteisiin, tulevat pinnistelemättä kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Sitten itse alkuperäisen kirjoittajan kysymykseen. Itse olen sinkku koska minulla ei ole tunteita, ainakaan tällä hetkellä, yhtäkään naista kohtaan. Asiaa varmaan auttaa/auttoi se ettei parhaat kaverinikaan seurustelleet, ja viikonloput vietettiin lähinnä baareissa yhdenyön panoja etsien. En nyt väitä että tuo elämä on kokonaan takanapäin, mutta nyt olen viimeisen kuukauden(?) ajan viettänyt viikonloput kaikkea muuta harrastaen; matkustellut viikonloppumatkoja, käynyt myöskin viikonloppuisin treeneissä jne. Täytyy myöntää että elämä maistuu paljon paremmalta.
Nyt ois sitten varmaan se vaihe jolloin täytyisi sitten vakiintuakkin, mutta paineita en ota, ja jos jotain tapahtuu niin se tapahtuu, ja jos taas ei niin ei voi mitään. Sitäpaitsi maineeninikaan ei naisten keskuudessa varmaankaan paras mahdollinen ole. Jälkeenpäin kun miettii, niin olen mokannut machoilullani juttuja aivan uskomattomien naisten kanssa, ja kyllähän se välillä kirpaisee jos näkee jonkun exän uuden miehen kanssa, ja varsinkin kun tietää että se toinen kohtelee sataprosenttisen varmasti sitä naista paremmin entä itse. Mutta niin makaa kuin petaa, ja en todellakaan surkuttelemaan jää.
Itse olen huomannut sen että kaikki työtoverini ovat parisuhteessa enemmän tai vähemmän vakavasti ja näyttää siltä että olen ainoa ikisinkku.
Vaikka olenkin sinkku ja joskus sitä harmittelen, en aio juosta naistenperässä, vaan annan tulla kohdalle jos on tullakseen. Voi sitä sinkkunakin elää elämänsä.
Minulla on viisi kaveria jotka kaikki asuvat eri paikkakunnilla ja heilläkin näyttää jo olevan partneri.
Mutta tosin se saattaa vaikuttaa, että en juokse koskaan missään baareissa/tansseissa/muissa sosiaalisissa tapahtumissa vaan istun neljän seinän sisällä koneeni kanssa.
Eli itse olen itseni tähän tilanteeseen saattanut ja välillä tuntuu siltä että en aio tästä tilanteesta kyllä poiskaan lähteä.
Sama se on elää loppuelämäkin sinkkumiehenä kun 22 vuotta on jo sitä tullut vietettyä.
Juu tervetuloa kerhoon :)
Samma här. Kotosalla nytkin vaikka oon lomalla. Yksinään ei paljon mihinkään viitti lähtee ja kaverit on töissä.
Pikkusen on tainnu noi face-to-face sosiaaliset taidot kärsii tästä himassa nyhjäämisestä kun en enää oikein keksi mistä hemmojen kanssa jutella (jos niiden kanssa tulee puheisiin). Huokaus!
Kymmensormijärjestelmän oon kyllä oppinu, joten hiphei, kuka väitti, ettei tietokoneet kehitä ihmistä...
Hittoako tässä nukkumaan jouda, kun on sosiaalinen elämä tän koneen sisällä. Jipii! Jeah, juh!
- keksin aina miljoona syytä miksi lopettaa orastava suhde ja lopetan sen.
Ja melkein joka kerta se kaduttaa...
Mulla ihan sama juttu... mut sit kun on jonkin aikaa kulunut, niin kylläpäs ne entiset poikaystäväkandidaatit vaikuuttaakin taas niin houkuttelevilta! ...ja ei kun findilla kaivamaan numeroa esille. Tosin usein ne jo tässä vaiheessa seukkailee tahoillaan, eli korkeintaan yhden illan juttua olis tiedossa, mut todennäköisemmin ei sitäkään. .. Ja silti sama toistuu joka kerta! Kai mää sitte oon vaan niin tyhmä enkä ikinä opi mitään... :(