Kuinka hyvin olet sopeutunut yhteiselämään muiden kanssa?
1) Todella hyvin, tulen toimeen useimpien tai kaikkien kanssa, mitä nyt kännissä joskus riidellään siitä mitä musiikkia soitetaan.
2) Aika hyvin, minulla on kyllä eriäviä mielipiteitä, mutta pääsääntöisesti elämäni ja ratkaisuni on samanlaista kuin muidenkin ympärilläni. En koe kuitenkaan että olisin ratkaisevasti erilainen
3) Sillä rajalla, minulla on muutamia hyviä ystäviä ja elämäni on aika paljon linjassa sen kanssa mitä ihmiset pitävät "normaalina". Ratkaisuni ja elämäntilanteeni voivat olla poikkeavia, mutta eivät häiritse sosiaalista elämääni.
4) Ei jaksa useimpia, oma elämäntilanne, ratkaisut ja mielipiteet eivät ole linjassa useimpien kanssa ja useimmat kanssaihmiset enemmänkin ärsyttävät kuin kiinnostavat.
5) En tule toimeen oikeastaan kuin erittäin harvojen tai en kenenkään kanssa, olen joko eksentrinen tai hullu. Ihmiset ympärillä eivät ymmärrä minua, enkä minä heitä. Oma elämäntilanne, ratkaisut ja mielipiteet ovat useimmiten "keskiarvoa" vastaan joko osittain tai kokonaan.
1) Todella hyvin, tulen toimeen useimpien tai kaikkien kanssa, mitä nyt kännissä joskus riidellään siitä mitä musiikkia soitetaan.
2) Aika hyvin, minulla on kyllä eriäviä mielipiteitä, mutta pääsääntöisesti elämäni ja ratkaisuni on samanlaista kuin muidenkin ympärilläni. En koe kuitenkaan että olisin ratkaisevasti erilainen
3) Sillä rajalla, minulla on muutamia hyviä ystäviä ja elämäni on aika paljon linjassa sen kanssa mitä ihmiset pitävät "normaalina". Ratkaisuni ja elämäntilanteeni voivat olla poikkeavia, mutta eivät häiritse sosiaalista elämääni.
4) Ei jaksa useimpia, oma elämäntilanne, ratkaisut ja mielipiteet eivät ole linjassa useimpien kanssa ja useimmat kanssaihmiset enemmänkin ärsyttävät kuin kiinnostavat.
5) En tule toimeen oikeastaan kuin erittäin harvojen tai en kenenkään kanssa, olen joko eksentrinen tai hullu. Ihmiset ympärillä eivät ymmärrä minua, enkä minä heitä. Oma elämäntilanne, ratkaisut ja mielipiteet ovat useimmiten "keskiarvoa" vastaan joko osittain tai kokonaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eikö erilainen voi sopeutua yhteiselämään muiden kanssa?
Minuun sopivat listastasi kohdat 1 ja 3. En tiedä olenko kovinkaan erilainen.. Omasta mielestäni olen. Tulen silti ihmisten kanssa ihan hyvin toimeen. Monista en pidä enkä läheskään kaikkia ymmärrä mutta näillä mennään.
1 osuu osittain. Tulen toimeen melkein kenen tahansa kanssa, mutta en hirveästi kaipaa ihmissuhteita vaan väsyn niihin nopeasti. Pari läheisempää tuttavuutta ja parisuhde riittävät.
Silkkaa pahuuttani en malta olla tunkeutumatta tännekin.
Ystävättömänä ja reilusti täysi-ikäisenä vanhempien luona asuvana henkilönä jo lähtöasetelma "yhteiselämään" on varsin omituinen, mutta kai siitä jotakin voi päätellä, miten perheenjäsenten kanssa pärjää...
Tulen toimeen perheenjäsenteni kanssa, mutta se perustuu täydelliseen nöyrtymiseen, alistumiseen ja oman tahdon sivuuttamiseen. Jos veli huudattaa musiikkia, tehköön niin, vaikka yrittäisin nukkua - mitä suotta sanomaan, kun sen jälkeen tilanne olisi vain se, että musiikin lisäksi huutaisivat myös ihmiset (itse en tosin mielelläni korota ääntäni).
Eriävät mielipiteeni olen oppinut pitämään omana tietonani. Pääsee helpommalla, kun ei taistele tuulimyllyjä vastaan ja nyökkäilee vain. Kuitenkaan noita eriäviä mielipiteitä ei niin hirveän useasti edes tule.
Mitä taas tulee yhteiselämään ja kanssaihmisten kanssa toimeen tulemiseen, joskus ajattelen, että sosiaalisiin rientoihin voisi osallistua "niin kuin muutkin", mutta se ei tunnu tyydyttävältä paikan päällä eikä liioin tapahtuman jälkeenkään. Joitakin tutustumisen arvoisia ihmisiä olen joskus tavannut, mutta en ole halunnut pilata mielikuvaani heistä sotkemalla siihen todellisuutta. Toiseksi minä en ole heidän mielestään ollut tutustumisen arvoinen, joten asian märehtiminen on turhaa.
En silti pidä itseäni eksentrisenä tai hulluna tuon määritelmän mukaan; jos pakko on, tulen kyllä toimeen ihmisten kanssa ja voin teeskennellä suht sosiaalista ja normaalia ihmistä - se vain jäytää sisältäpäin, jos sitä joutuu jatkamaan tuntikausia. En koe asiaa siten, etteivät ihmiset ymmärtäisi minua, vaan pikemminkin vain ettei heitä kiinnosta. Mitä taas tulee elämäntilanteeseeni, ratkaisuihini ja mielipiteisiini, tiedän niiden olevan niin eri planeetalta ikätovereideni kanssa, että siinäkin on vain yksi syy pitää "sosiaalista maskia" yllä; ketään ei voi vaatiakaan ymmärtämään tällaista kummajaista, jota todellisuudessa olen.
Pistetään kolmonen, se tuntuisi olevan lähinnä.