Avoliiton ongelmat

Oletko ajatellut miksi olet haluton seksiin ja mikä siihen sitten auttaisi? Mitä kaipaat? Romantiikkaa?
Ikävä kyllä paluuta alkuhuumaan ei ole mutta uudenlaista potkua voi löytyä uusista jutuista. En tarkoita että uudesta miehestä vaikka sehän auttaisi kyllä siihen alkuhuumaan mutta sekin loppuisi taas aikanaan. Sitten pitäisi taas vaihtaa miestä. Niinhän monet tekee ja samaa mietin minäkin.
Tuntuu siltä että ollaan siinä kohtaa jossa pidetään toista jo itsestään selvyytenä? Eikä toisen takia jaksa nähdä yhtään vaivaa. Eli arki on astunut kuvaan ja arki se on suhteiden pahin vihollinen.
Eräs ystäväni kertoi saavansa ihastumisen tunteita mieheensä yhä uudelleen ja uudelleen siitä että muistelee sitä mihin miehessä aikoinaan ihastui ja millaista se oli kun tavattiin. Muistelee oikein intesiivisesti ja hartaudella. Ihanne olisi jos tekisitte sitä miehen kanssa yhdessä.
Läheisyyden tunne ei saa kadota vaikka suhde elää ja muuttuu koko ajan. Sinäkin muutut ja mies muuttuu. Tulee aikoja jolloin ei seksi maistu mutta toisena hetkenä sekin muuttuu. Itse luulen olevani vähän turhautunut ja se ilmenee haluttomuutena. Minun on pakko tehdä itse asialle jotain. Lähdettävä vaikka yksin harrastamaan jotain omaa juttua. Ei täällä kukaan toinen ihminen ole tekemässä toista onnelliseksi vaan jakamassa sitä toisen kanssa. Samoin on tylsyyden kanssa. Ei se tylsyys johdu toisesta ihmisesta mutta toinen jakaa sitä sinun kanssasi siinä tylsässä suhteessanne.
En tiedä mutta samaa tässä pohdin itsekkin. Mitähän sitä alkaisi tekemään?

Ensinnäkin kannattais tsekata se ehkäisy, voi vaikuttaa tosi paljon luonteeesen ja haluttomuuteen. Eli ehkä ois parempi olla kortsulinjalla jonku aikaa, tai ainaki vaihtaa pillerit tms.
Ja toisekseen, ei se toinen pelkästään sitä suhdetta piristä, vaa itekki pitäis jotain keksiä=) Eli ehkä jotain pieniä yllättyksiä toiselle, ei niiden tarvi olla isoja juttuja..siis vaikka joku salmiakkirasia takin taskuun (jos on töissä tai koulussa tms) tai sit tekee jotain erilaista ruokaa tai jälkiruokaa, tai sit kirjottaa rakkauskirjeen tai jotain ihan pientä. Ja sit muistaa ne, että ei päästä läheisyyttä hiipumaan..eli ite istuu syliin vaikka sohvalla tai pusuttele ym, jos tuntuu että toinen on liikaa omissa ajatuksissa (työjutut varsinki tuntuu että jää mieleen). Ja tietysti myös joku matkakin vois olla kiva. Tai yhteinen harrastus, eihän sen tarvi olla mitään kummosempaa.
Mieti millasta se elämä ois, ku oot yksin?=) Niin, ikävä kyllä..se on sitä syömistä, siivoomista, telkkarin kattomista...=) Eli ei se elämä muutu erilaiseksi, ku ei ihminenkään muutu!=) Samat perusasiat nyt vaan kuuluu tähän elämään, eikä sille vaa voi m itään.

Heipä hei!

Ei sitä ihan heti olla miestä laittamassa vaihtoon, jos on se Tosi Rakkaus kolahtanut vastaan, kuten minulla.

Jokaisessa suhteessa on omat ongelmansa, ja rohkenen väittää ettei ongelmatonta parisuhdetta ole vielä keksittykään =)

Me ollaan oltu avomieheni kanssa 1,5 vuotta yhdessä, ollaan siis kihloissa ja asutaan saman katon alla.

Ja meillä on saksanpaimenkoira, hih.

No, arki on meillä tullut jo vastaan ajat sitten: on niitä riitoja, murjotuksia, mykkäkouluja, laskuja, siivoamista, kiukuttelua, autonvaihtoa farmariin jne jne =)

Ollaan siis tällainen alle kolmekymppinen nuoripari.

Vietetään aika paljon aikaa yhdessä, vaikka omiakin menoja molemmilla on.

Silti ei unohdeta viettää ihan LAATUAIKAA yhdessä, tietenkin sen nukkumisen, syömisen, kahvin juomisen ja telkkarin katsomisen lisäksi =)

Lähdetään aina iltamyöhään pyörälenkille, ajelemaan päämäärättä autolla, pelaamaan sulkapalloa tai katselemaan näyteikkunoita..

Varsinkin nuo hämyisät iltamyöhäisen lenkit joko pyöräillen tai kävellen tuovat sitä läheisyyden tunnetta minulle, kun juurikaan missään ei liiku ketään muita, vain me kaksi..hih..

Ja koiran koulutus hoituu yhteistuumin, iloitaan onnistumisista ja purraan hammasta yhteen kimpassa kun ei aina niin hyvin sujukaan... =)

Meillä ollaan myös opittu kantapään kautta se, että jos ja kun jokin asia vaivaa mieltä, epäilyttää, suututtaa tai mustasukkaisuuttaa, siitä voi kertoa toiselle, kysyä ja puhua, eikä jäädä yksin asian kanssa sitä päässään pyörittelemään..

Meillä päivän päätteeksi sängyssä päivän asioita läpi käydessä ja seuraavaa päivää miettiessä tullaan aina jutelleeksi myös mieltä painavista asioista, omista ajatuksista, tunteista, haaveista ja niin pois päin..

Ilokseni olen huomannut, että olemalla avoin pääsee pitkälle, ja että oma kultani osaa myös keskustella, kunhan vain sille päälle sattuu ;)

On myönnettävä, että itse olen aika hankala tapaus aiemmista karmeista "suhteistani" johtuen, ja liiaksi syyllistän niistä tätä nykyistä miestäni, mutta asiasta keskustelemalla ollaan siihenkin saatu selvyyttä..

On totta, että pienet yllätykset ovat aina poikaa.

Itse mm. laitan päiväkahvit kauniine kattauksineen ja valmiine mutusteltavineen joskus valmiiksi, kun mies tulee aamuvuorosta, tai laitan pikkutuhmia viestejä kesken toisen rankan työpäivän..

Ja meillä pusutellaan ja halitellaan pitkin päivää, ja istutaan sylissä ja kosketetaan ohi kulkiessa..

Omasta esimerkistäni myös mieheni on alkanut näin tehdä, ja se on ihanaa..

Ei sanan "arki" tarvitse aina särähtää ikävästi korvaan: arki voi olla myös ihanaa.

Hauskaa kesän jatkoa sinulle!

Kirjoitin pitkän viestin "Jokin mättää" -keskusteluun, lue teskstini sieltä... Mutta sen verran, että keskustelkaa yhdessä haluttomuudestasi ja ostakaa esim. joku seksilelu, asu tms. Ja parisuhteen päivittäminen tietyin väliajoin on suositeltavaa, eli mitä molemmat haluaa, mistä asioista toinen pitää ja ei pidä jne (näin meille sanottiin parisuhdekurssilla)... Meidän suhteessa seksiä ei ole todellakaan alkuaikoihin verrattuna yhtä paljon, mutta olemme molemmat hyväksyneet tilanteen. Ja olemme myös ostaneet dildon, jolla toimme seksiin uutta piristystä. Mieheni on ostanut meille myös kaksi seksiopasta josta olemme katselleet uusia asentoja ja tietenkin keksineet itsekin... :)

Toivottavasti ette päädy eroon, kun muuten teillä tuntuu juttu luistavan... :)