mutta mistä saa kunnollista psykologista apua ilman että kyseessä on mikään akuutti psyykkinen vaikea vaiva (skitsofrenia, psykoosi, itsemurha, jne jne)? Ainaostaan se, että on kyllästynyt kaikkeen, eikä mikään huvita tai innosta? Mistäö siihen saa OIKEAA psykologista apua.
Lääkkeet eivät ole oikeaa apua. Ne ovat vain oireiden poistoa.
Kerran kävin lääkärillä kun tuntui että kaikki kaatuu päälle, niin sanoi että julkisella puolella on melko mahdoton saada kunnollista terapeuttista apua.
Yksityiseen ei ole varaa, kun ei ole varaa melkein ruokaankaan.
Niin että mistä vitusta sitä apua sitten saa? Alkoholi kyllä maistuu toisinaan vaivoihin. Känniä ei vaan ole varaa ylläpitää, eikä kyllä huvitakaan pidempään.
Lääkkeet eivät ole oikeaa apua. Ne ovat vain oireiden poistoa.
Kerran kävin lääkärillä kun tuntui että kaikki kaatuu päälle, niin sanoi että julkisella puolella on melko mahdoton saada kunnollista terapeuttista apua.
Yksityiseen ei ole varaa, kun ei ole varaa melkein ruokaankaan.
Niin että mistä vitusta sitä apua sitten saa? Alkoholi kyllä maistuu toisinaan vaivoihin. Känniä ei vaan ole varaa ylläpitää, eikä kyllä huvitakaan pidempään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kunnassa kuin kunnassa, alueelle kuin alueelle?
Aikoja ei ihan samalle viikolle saa, mutta odotellessa voi soittaa auttavaan puhelimeen tms.
Kyllä apua tarvittaessa saa.
Mukavaa kesän jatkoa ja toivottavasti löydät sopivaa apua :)
Kannattaa toki yrittää sitä apua saada, mutta omasta kokemuksestani voin kertoa, etten apua saanut kun kipeästi olisin sitä kaivannut.
Siirreltiin vain paikasta toiseen ja pyöriteltiin päätä ja leviteltiin käsiä, mistään en terapiaa saanut. En kuulunut yhtään minkään piiriin, joten jäin ilman apua.
Valtavan taistelun koin, kun yritin hoitaa masennustani yksin. Lääkkeitä sentään antoi ihan tavallinen lääkäri, joten niillä pääsin alkuun. Ja eikun terapoimaan itseään.
En suosittele tällaista vaihtoehtoa kenellekään eli jos ammattiapua vaan saa, niin ehdottomasti sitä kannattaa ottaa vastaan, itse jäin ilman. Hengissä silti ollaan ja nykyään voin hyvin, mutta on ihme että selvisin.
Voimia ja iso halaus!
Sitähän se on hyvinvointivaltiossa.
Jono on puoli vuotta, soita uudestaan jos aiot tappaa itsesi, vastaanotolta saa reseptin odottelua helpottamaan.
Näinhän se valitettavasti juuri on.
Tuntui tosi pahalta, ettei ketään asia kiinnostanut. Ei auttanut vaikka itkien menin apua hakemaan, sanottiin, että et kuulu tämänkään piiriin, sorry.
Aika yksin siinä monesti taitaa jäädä, olen kuullut vastaavia kokemuksia muiltakin. Ehkä sitä apua voisi saada jos oikein hurjana jaksaisi vaatia, huutaa, raivota, uhkailla ja olla älyttömän aktiivinen sen avun saamisen suhteen. Jokainen tervejärkinen ihminen vaan tajuaa sen, että masentunut ihminen ei siihen pysty.
Minä hankin aseen, tai no lupapaperit pistooliin ovat menossa, SiG P229, mutta aika hiljaista taitaa olla saada moista tykkiä kaupungin yleisille radoille hupailukäyttöön.
Onneksi kuitenkin talja- ja jalkajousia saa postimyynnistä ilman tyhjänpäiväisiä kysymyksiä. On nimittäin hyvä tietää että on kotona tulivoimaa jos paska osuu kattotuulettimeen.
Eikö kannattaisi aloitta .22:sta kuitenkin, halvempi ampuakin :P?