Alkaisitko parisuhteeseen

mutta mietittyäni tuohon timantin tekemään alotukseen vastausta, ni eipä sillä ole mitään merkitystä mitä kansalaisuutta nainen edustaa. Eli, mikään kansalaisuus ei ole ylivertainen toisiin nähden.

Tietty suomalaisten naisten etu on se, että ne puhuu suomea, vaikkei se kyl mikään tae ymmärryksestä ole.

vanhana, väsyneenä ja viisaampana ehkä ei.

että mulla olisi siihen melko korkea kynnys vain siksi, että mulle on äärimmäisen tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi äidinkielelläni kaikkine vivahteineen ja eri merkityksineen. Suomenkielisenkin miehen kanssa tämä voi olla vaikeaa, saatikka erikielisen;) Mutta tiedän, että kaikki eivät ole näin kielisidonnaisia suhteissaan (onneksi) ja ymmärrän hyvin monikulttuurisia suhteita. Itselle vain ei tod. näk. onnistuisi, luulisin ainakin näin. Tämä on myös syy, miksi en voisi kuvitella asuvani pitkiä aikoja (esim. vuosia) ulkomailla. Kaipaisin varmasti hulluna suomen kielen kuulemista, puhumista, lehtien ja kirjojen lukemista.

kaksi ulkomaalaista elämänkumppania thaimaalainen ja virolainen.

Sen sijaan lapsia en aio hankkia ;D

Tottakai ottaisin ulkomaalaisen, mieluummin kuin suomalaisen. Joku aasialainen, afrikkalainen tai etelä-amerikkalainen, ja ehkä etelä-eurooppalainen. Toki asenteet ja ajatukset pitää sopia kohdalle, mikä voi olla hankalaa.

Toki jos näitä edustajia löytyy Suomesta tai alla listatuista maista, niin käy nekin.

Must olis kiva kommunikoida suhtees mieluummin englanninkielellä kuin suomenkielellä. Tai mikä ettei opiskelis jonku tanduheimonkielen.

Tietenkään perhettä en tule perustamaan kenenkään kanssa.

Ne maat minkä naiset ei oikein kiinnosta on pohjoismaat, britannia, baltian maat, venäjä, muut venäjän läheiset euroopan puolella olevat maat.

enpä nähnyt eri kansalaisuutta aikoinaan minään esteenä enkä näe nytkään. Lapset on puoliksi virolaisia.

käytännös ehkä kuitenki ei.

mut ei mikää jyrkkä ei. mieluummi kuitenki aina omal äidinkielellää puhuis himas. et ei olis mitää kielimuurei, kummastakaa suunnast.

se olis tälle aika tärkeetä et pystyis himas oleen mutkattomasti.

mut sit taas, ku asiois olis monii puolii, siin molemmat varmaa oppis sit toise kielen aika vauhdilla, ainaki tärkeimmät piirteet.

maist tää ei sanois mitää, koska se jos joskus silleen kävis, ni sit olis taas menoo.

saattais olla, et ulkomaalaisee ei ihastuis/rakastuis iha nii helposti. mut tääki olis vaa arvaus. ei olis kokemuksii, tai ainakaa sellasii kovinkaa pitkällevietyi.

Se, mitä passissa lukee ei olisi este.

Todennäköisyys kasvaa sitä mukaa mitä lähempänä maa on, tietenkin. En näe muuta estettä kuin etäisyyden. Ihmiseen minä olen tähänkin asti rakastunut enkä kansallisuuteen.

...suomalaisen kanssa. Mulla on ollut yksi suomalainen poikaystävä, yksi britti ja yksi joka oli itävaltalainen. Ero on niin suuri, etten pystyisi enää kuvittelemaan suhdetta suomalaisen miehen kanssa. En usko, että ulkomaalaisilla miehillä on enempää tunteita kuin suomalaisillakaan, mutta käytöstavat ja naisen kohtelu ja arvostus on ihan toista luokkaa.

Musta on ihan hyvä, että ihmiset menevät naimisiin muista maista kotoisin olevien kanssa. Ei yhtään haittaa, jos tämä meidän "kulttuuri" kuolee. Mun mielestä useammilla miehillä pitäisi olla rohkeutta hankkia se venäläinen tai thaimaalainen puoliso, eikä vain itkeä täällä, miten ihania naisia siellä on. Meillä on kuitenkin vain yksi elämä, joten kannattaa käyttää se... :)

Vielä noihin viimeisiin; maa ei ole niin oleellinen, mutta muslimin kanssa en voisi aloittaa suhdetta. Mieluiten länsimainen mies.

Voin toki kuvitella valitsevani ulkomaalaisen puolison, en ole ennenkään antanut kansalaisuuden olla mikään este/ihanne suhteelle. Haluaisin suomalaisen mutta jos puhutaan sitoutumisesta ja perheen perustamisesta, niin tämän(kin) hetken omien henkilökohtaisten olosuhteiden pakosta 'ulkomaalainen tuntuu todennäköisemmältä vaihtoehdolta:

Suomalaisen mietteitä: ”Miksei sun seuras kiinnostaisi, mutta en halua sitoutua.

Ulkomaalaisen..: ”En jaksa olla enää yksin, tule elämään kanssani, voin elättää sinutkin.”

Kummatkin minua nuorempia..

kommunikoida edes suomenkielisen naisen kanssa ilman väärinkäsityksiä, kuinka se sitten onnistuisi englanniksi saati millään muulla kielellä?

...mitään rajoituksia tuon asian suhteen. Kansallisuus kuin kansallisuus käy, jos nainen sattuu miellyttämään.

menis kaikki varmaan turhan vaikeeks ihan jo mun huonon kielitaidon takia. Enkä pystys luottaa siihen jos se asuis omassa maassaan. Olisin ihan varma et sil ois joku paikallinen nainen siel kuitenkin.

Korkeintaan ruotsalainen, jos ois sama uskonto ja samat tavat ja tottumukset.

En oo kiinnostunut vieraista kulttuuureista juurikaan, joten mitkään oudot lienten keittelijät ei kiinnosta.