Mikä on minimimäärä viikossa/kuukaudessa/vuodessa(?!) parisuhteessa, mitä tarvitset yhteistä seksiä, ilman että alat harkita eroa? Entä maksimimäärä, mitä oikeasti jaksat?
Nyt REHELLISIÄ vastauksia ja puhutaan parisuhteesta, jossa alkuhuuma on jo ohi ja rakastuminen muuttunut rakkaudeksi. Miehet varsinkin sanovat yläkanttiin, joten mieti tarkkaan.
Nyt REHELLISIÄ vastauksia ja puhutaan parisuhteesta, jossa alkuhuuma on jo ohi ja rakastuminen muuttunut rakkaudeksi. Miehet varsinkin sanovat yläkanttiin, joten mieti tarkkaan.
Vastaukset 44
Vanhimmat
vuodessa riittää mulle. Oikeastaan selibaattikin käy.
viikossa. Kun alkuhuuma on ohi.
Silloin se oli tuo sama päivässä..
että kuinka usein haluat seksiä, et sitä kuinka usein sitä tarvitset. Kyllä sinäkin pysyt elossa ilman seksiä. Haluta saa mitä vaan, mutta tarve on välttämättömyys.
kanssa on ihan kiikun kaakun..se on ihan verrannollinen seksiin ;)
Mun haluaminen on ihan sama asia kuin tarve, en näe niillä mitään eroa. Silloin kun haluan, silloin myös tarvitsen.
En olisi terve, jos pitäis olla kokonaan ilman seksiä, ja sehän on muutakin kuin mies ja nainen yhdessä..
Tarpeet ja halut ovat aivan eri asioita. Tarpeita ovat ne, joita ihminen tarvitsee elääkseen, kuten esim. happea ja ravintoa. Halut eivät ole välttämättömyyksiä, vaan pelkkiä mielihaluja.
Esim. Arfikkalainen nälänhädästä kärsivä lapsi tarvitsee ravintoa. Suomalainen nuori nainen haluaa käydä shoppailemassa.
tuttu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow'n_tarvehierarkia
se tullut vastaan.
pysyy (yksilönä) elossa ilman seksiä, eikä seksi näin ollen ole päättelysi mukaan tarve. Paitsi että tarvehierarkian mukaan on. (Voit toki olla eri mieltä Maslow'n kanssa, mutta vasta-argumentoinnille pitäisi varata paljon aikaa ja tilaa.)
ollaan eri mieltä, minä olen sitä mieltä, että mikään ei tue sitä, etteikö ihminen pysyisi hengissä ilman seksiä, toisinkuin hän oletti.
hengissä pysymisen vain biologisena ilmiönä, mutta _sosiaalisen_ eläimen elämä on muutakin kuin sitä että henki pihisee.
Kaikista teorioista ollaan erimielisiä, et voi paeta sen taakse.
huuma kun on ohi,ehkä jos oikein pinnistää kerran pari kuukaudessa.
vedän tosiaan rajan siihen. Autiolla saarellakin pysyy hengissä, jos on perusedellytykset kunnossa. Kaikki eivät edes halua sosiaalista seuraa. Ihmisiä ei kuole suuressa määrin seksin puutteeseen.
määritellä tarve liittyy omaan rajanvetoosi. Silloin siitä on turha saarnata sellaisille, joille elämä on jotakin muutakin.
Ihminen pysyy kyllä hengissä ilman seksiä, mutta ihmiskunta ei pysyisi. (Äläkä vaan nyt ala saivartelemaan nykyajan ehkäisystä tai keinohedelmöityksestä.)
Nimenomaan minun rajanvetooni. Kysehän kai oli siitä, mitä kukin piti haluttavana ja mitä tarpeellisena.
En usko, että monikaan yksilö tietoisesti tähtää toiminnassaan ihmiskunnan jatkuvuuteen, vaan ensisijaisesti omaan henkilökohtaiseen hengissäpysymiseensä, joka on johtanut edelliseen.
Seksi ei ole Maslow:ssa niitä tärkeinpiä kohtia, vaan sitten vasta, kun perustarpeet on tyydytetty hyvin. Seksi tulee Maslow:ssa jossain samoilla paikkeilla, kuin auton ostaminen.
Biologisessa mielessä voidaan miettiä, että täytyy olla aika hyvin asiat, että pystyy elättämään itsensä tuplasti , eli myös lapset.
Afrikassa tosin homma menee niin, että tehdään pirusti lapsia kuolemaan, kun elossaselviytyminen näyttää huonolta.
Ehkä siis voi olla niinkin, että seksissä tarve on päinvastainen Maslow:n kanssa, eikä siten sovi siihen ollenkaan.
kysymys, vaan väitteestä ettei seksi ole tarve _ollenkaan_.
usko jo..seksiä ilman ei voi olla! ja se on tarve..sitähän sairastuu muuten. Mikä se muu silloin olisi kuin tarve. tekee sen sitten miten vaan.
Jos joku voi olla, hyvä sitten niin, puhun vain omasta puolesta.
kaks kertaa viikossa suhteen alussa ei kuulosta kovin lupaavalta..mun korvaan.
Mut se tais ollakin mulla niin tiivistä silloin, että nyt ei sit koskaan..tasoitusta, ainahan se keskiarvo tulee vastaan jossain vaiheessa.
sillä kumpikaan skenaario ei ole koskaan tullut ajankohtaiseksi tai mietinnän alle. On ollut tiheämpiä kausia ja joskus on paneskeltu hyvinkin harvakseltaan. Kuuluu elämään.
Yleisesti ottaen sanoisin, että se on kausiluontaista, mutta tarkemmin mietittyäni eipä se taida ollakaan. Pari kertaa viikossa on ihan passelisti. Jos sitä ei kertaakaan viikossa olisi, alkaisi kotona vakavat keskustelut.
Jaa-a.. kyllä ainakin kerran viikossa olisi hyvä määrä. Kerran kahdessa viikossa olisi jo palaverin paikka ja kerran kuukaudessa-tahdista päättelisin etten kiinnosta miestä enää siinä mielessä ja harkitsin eroa.
Itselleni sopisi alun kanivaihteen jälkeen sellainen 1-2 kertaa viikossa, jolloin homma ei ala vielä maistuun niin puulta.
En mä enää siihen vähintään 1krt/vrk tahtiinkaan haluaisi.
Noin 3-5 kertaa vkossa. Jos mies on lomalla ja ei ole väsynyt niin useammin. Alkuhuumassa päivittäin. Syksyisin tulee aina harrastettua vähemmän kun mies harrastaa metsästystä ja mulla on kiire kausi töissä. Eli syys-lokakuu on hiljaista ;)..ehkä kerran tai kaks viikossa silloin. Maksimimäärää ei ole tullut meillä vastaan vaan sovitaan siltäosin hyvin yhteen.
naisen menopaussi ei ole pahimmillaan....
pitkässä juoksussa alle 2x/vk niin aletaan olemaan jo aika heikossa hapessa (menkka-viikkoja ei lasketa tohon). Sen vielä ymmärtää että menis koko 5 arkipäivää ilman jos on väsynyt töistä yms. jutuista mutta terveellä ihmisellä tulee sit sitäkin irstaammat la ja su korvaamaan viikon vajetta.
erilaisia libidoja, olennaista on että pariskunnilla niiden ei ole hyvä olla keskenään kovin poikkeavat.
määrästä muuten viis, mutta jos hilloviikoilla ei olisi actionia niin se olisi vakavan pikapalaverin paikka.
Onneks mulla on ns. rekkamies.
mutta sulla ei liene samanlaisia *kerralla kahvikupillinen*-menkkoja kuin eräillä...
ei se ole este, se on vaan liukaste, heh.
Ja hei, mä en ainakaan käsitä niin, että seksiä on vain se, että tökitään penistä vaginaan. Ainakaan meillä ei ole, kiitos luojan.
mutta runsaat kuukautiset on melkomoinen hidaste..Kaipa se jonkun muovisen alustan päällä jotenkin onnistuisi mutta kyllä siinä lainehtiessa olisi vähintäänkin naisella tunnelma hakusessa. Monet miehet eivät muuten voi katsoa verta pyörtymättä, myöskään. Varsinkaan kun kyse on oikeasti suuresta määrästä. Mutta tietty tamponin/kuukupin ollessa käytössä onnistuu, ilman yhdyntää.
voi se "yhdyntä" tapahtua niinkin, että tampaksi tai kuukuppi on siellä. Mutta ei siitä sen enempää... :)
Tai sitten voi pitää talouspaperirullaa käsien ulottuvilla ja kuivalla aina välillä.
Suihku on myös keksitty. Ja järvi. Ja meri. Ja...
jommalla kummalla riittävästi, niin kaipa onnistuisi, mutta onneksi meillä on kumppanin kanssa yhteneväiset ajatukset tästä asiasta (mies ei tosiaan kestä veren näkemistä) ja b-rapusta ei olla kumpikaan innostuttu.. Tietynlainen odottelu lisää usein fiilistä:) On kuin kesälaitumille kirmaisi..
Itselläni hormonit hyrräävät tuplasti enemmän silloin kun punainen lintu lentää, joten mulle taas sopii tämä meidän systeemi.
Vakka kantensa valitsee! :D
"suotu" erittäin voimakas ovulaatio (henkisesti ja fyysisesti). Auta armias, jos mies on silloin matkoilla;) Punaiset päivät taas ovat sitä, että näen punaista niin kuvainnollisesti kuin konkreettisestikin, eikä jaksa vähempää kiinnostaa..
mensuunin aikaan ei vaan oo vaivan arvoista, sotkeutuu sänky petaria myöten ja suihkuun ei jaksa lähtee nussiin kun parin päivän päästä saman voi tehdä ns. normaalisti ja 10 kertaa helpommin. Miks hötkyillä turhaan, kyllä niihin toistensa mulkkuihin ja mirreihin ehtii kyllästyä vähän vähemmälläkin yrittämisellä.
Sais olla ainakin kerran viikossa ja neljä kertaa kuussa seksiä naisen kanssa, minimissään. Toki semmonen kolme kertaa viikossa olis mukava.
Maksimimäärä on kerran päivässä. Jonainen päivänä vois 5 kertaa kokeilla, mutta ton jälkeen täytyis pitää pari päivää taukoa.
Jos se on surkeaa niin vähempi on parempi.
Jos taas taivaallisen hyvää niin tottakai sitä haluaa vähintään 16 kertaa viikossa.
Jos nyt kuitenkin ajatellaan pelkästään kvantitatiivisesti ja nykytilanteen pohjalta niin sanoisin, että jos alle neljän mennään viikossa niin on syytä vakavasti keskustella. Noin niinkuin normaalielämää jos ajattelen enkä omaa tilannettani.
ootteko te tapailleet siinä alkuhuumassa päivittäin, kun kerran seksiäki pitää paivittäin harrastaa?
Oma vastaukseni on, että yhtenä tai korkeintaan kahtena päivänä viikossa seksiä, toistokertoja voi sit olla useita.
kesti kesti kaksi vuotta ja asuttiin yhdessä.
mul se alkuhuuma ei oo ikinä kestäny puoltakaan vuotta. Mut kyl sitä on tullu vuosienkin jälkeen aika tiuhaan paneskeltua, enemmän kuin alkuhuumassa, toisinaan on ollu pitkiäkin jaksoja ilman mitään, eikä se ole suhteeseen isommin vaikuttanu, tai vuos alkaa olla jo kyl liian pitkä aika.
on kestäny jo historian verran, pitempään kuin avioliitto aikanaan.
Se, kinka pitkään toinen tuntuu "uudelta" on mulle alkuhuumaa. Ihan alusahan se on jotain jännempää, mutta vielä sitten myöhemminkin toisesta löytää aina aina vaan uusia juttuja.
Kriisejä muodostuu, kun toinen alkaa tuntua liian tutulle, menettää mielenkiinnon. ja jos sen tekee molemmat..
kyl muistaakseni ollut mitään alkuhuumaa. Meil meni niin et alussa ei ollut lainkaan seksiä, sit se aina eneni sitä mukaa kuinka kauan oltiin oltu yhdessä. Lopussa se oli pelkkää panemista. Olisko ollut sit jotain loppuhuumaa :D
No enpäs kuule osaa sanoa mitään määriä, mun mielestäni pitää panna jos panettaa ja olla panematta, jos ei paneta. Karkeasti sanottuna. Fiiliksen mukaan molempien tehdessä mahdollisia kompromisseja, miten muutenkaan?
Kyllähän se on niin, että jos homma maistuu puulta ja menee jyystämiseksi, niin ei siitä tule mitään. Mulla ainakaan. Laukeamisenkin kanssa on sitä hakemista.
"Nyt REHELLISIÄ vastauksia ja puhutaan parisuhteesta, jossa alkuhuuma on jo ohi ja rakastuminen muuttunut rakkaudeksi."
Ainii mut, eihän mun olisikaan pitänyt vastata tähän kun tämä ei koskekaan allekirjoittanutta. Että sori nyt vaan.