Hukkaan mennyt elämä?

Ihan vaan tällästä oon mittinyt
kun on pistäny silmään tuo
otsikossa oleva lause.
Miten elämä voi valua hukkaan
tai vuodet menee hukkaan?
Jos on sen 20v ollut naimisissa
ja eihän siihen suomessa ketään
pakoteta nin kuin se hukkaan sitten menny?
Minullaki 2 mahtavaa poikaa,
kiltti vaimo.
Kerran oon eronnu vaan en sitäkä aikaa
ajattele hukkana eikös siittä
ole kertyny kokemusta ja
sellasta elämänkoulua.
Pitäs varman koittaa ajatella
positiivisia puolia kun niittä
kyllä löytyy aika monista asioista.
6630
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

vielä tehä arvijoo
kuin täs on hukkaan eletty.
On vissii sen verta kesken tämä
matka tuone viimeseen lepopaikkaan
jotta loppuun siten voipi
vaikka hautakiveen hakata elikö turhan
vaiko hyvinki merkittävän matkan tässä
tietosuudessa.
Huh koitin oiken viksusti tuon kirjoottaa
jotten kettään loukkaa.

Äänestä

No tosta hukkaan menneestä elämästä, minulle ainakin tuli mieleen tuntemani muutama työnarkomaani.

Onko elämä mennyt hukkaan, jos sen on omistanut työnteolle. Perhe, lapset, ystävät kenellekkään ei ole jäänyt aikaa.

Sitten kun jää eläkkeelle tai sairastuu vakavasti
ehkä huomaa, että elämällä olisi voinut olla joku muukin tarkoitus.

Työpaikalla ihminen unohtuu varmaan jo siinä vaiheessa kun työpaikan ovi laitetaan viimeisen kerran kiinni. Sinne jää koko elämän tarkoitus ja muutaman kuukauden kuluttua, sinua ei kukaan enään muista. Uusi ihminen on tilalla ja rattaat jatkaa kulkuaan.

Äänestä
  • elämisen jälkiä kuitenkin.
    Lapset jää elämään vielä
    sun jälkeen sitä ei voi sanoa
    hukkaan heitetyksi ajaksi.
    Olet tehnyt eläviä ihmisiä
    täällä ollessasi.
    Olet mahdollisesti myös
    antanut lapsillesi eväitä
    elämän varrelle siis aikuisuuteen.
    Voit olla ylpeä jo näistä
    saavutuksistasi.
    Ei kaikkien ihmisten ja elämien
    tarvitse olla historian kirjoissa
    silti ne on tärkeitä elämiä.
    Sairauksia tulee jossain vaiheessa
    kaikille, toisille vakavampia kun
    toisille.
    Sillon varmasti kun sairaus iskee ajattelee
    että kaikki meni hukkaan.
    Tässä se elämä nyt oli.
    Toisille on vaan flunssakin kova kestää
    ja vie uskon melkein kaikkeen.
    No flunssa ehkä oli liiottelua mutta
    me pelätään kaikkea.
    Uskomatonta miten ihminen sopeutuu
    ja menee eteenpäin vaikka muut
    sivustakatsojat jo luulevat
    ettei ole enää mitään jakoa
    elämässä.
    Me ns. terveet ei pystytä
    ymmärtämään miten voi vammautumisenkin
    jälkeen ihminen olla vielä täynnä
    elämänhalua ja voimaa.
    Uskon että sen oppii ja tietää vasta kun
    kokee.
    Tuskin kuitenkaan nuori vammautunut olisi
    ensi sokkireaktion jälkeen valmis
    heittämään pyyhettä kehään.
    Siis luovuttamaan.
    Voiko siis ajatella että elämä olisi hukkareissu
    vai onko tämä vaan taistelua alusta loppuun?

    Äänestä

jokainen päivä on osa elämääni, niin hyvät kuin pahatkin päivät. Ne ovat muovanneet minusta juuri sen ihmisen, joka nyt olen.
En voi olla ihmettelemättä miksi joku toinen voisi arvioidan toisen elämää ja sen kokemuksia. Joku rakastaa työtään enemmän kuin mitään muuta ja joku taas perhettään toisen taas rakastaessa vaikka vapauttaan. Myös pitkien suhteiden päätyttyä esimerkiksi toisen pettämiseen, saatta petetty sanoa tuhlanneensa elämänsä petturin kanssa. Mitä tuhlaamista se on, jos on nauttinut niistä eletyistä päivistä ja varsinkin jos siitä liitosta on syntynyt lapsia, joissa on jatkuvuus.

Äänestä

mitenkään. Elämä ei ikinä voi mennä hukkaan. Jos ripustautuu liiaksi kumppaniinsa, työhönsä yms. niin tottahan toki saattaa tuntua siltä, että elämä on mennyt hukkaan, sitten kun ihmissuhde päättyy tai menettää työnsä. Paremmin tietysti menee, kun silloin toteaa "se päättyi, nyt keksitään jotain uutta".

Äänestä

olleensa esim. naimisissa kaksoiseläjän kanssa ja onkin uskonut ihan muuta. satsannut perheeseen ja luopunut monista asioista sen takia ja sitten...pum! selviää kaikki ja ihmettelee enää vain omaa sinisilmäisyyttään.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Heikki kirjoitti:

Ihan vaan tällästä oon mittinyt
kun on pistäny silmään tuo
otsikossa oleva lause.
Miten elämä voi valua hukkaan
tai vuodet menee hukkaan?
Jos on sen 20v ollut naimisissa
ja eihän siihen suomessa ketään
pakoteta nin kuin se hukkaan sitten menny?
Minullaki 2 mahtavaa poikaa,
kiltti vaimo.
Kerran oon eronnu vaan en sitäkä aikaa
ajattele hukkana eikös siittä
ole kertyny kokemusta ja
sellasta elämänkoulua.
Pitäs varman koittaa ajatella
positiivisia puolia kun niittä
kyllä löytyy aika monista asioista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu