Tämän palstan juttuja kun lukee, niin tulee väkisin mieleen, että aika usein täällä (ja nykyelämässä muutenkin) käytetään narsisti-sanaa kuvaamaan entistä (yleensä miespuolista) puolisoa. En halua yhtään väheksyä niitä ihmisiä ja heidän tunteitaan, jotka ovat OIEASTI joutuneet OIKEAN narsistin kanssa elämään ja siitä eroon kamppailemaan. Tämän kirjoitukseni tarkoitus onkin tehdä eroa aidon narsismin ja "muka-narsismin" välille. Kerronkin tässä hieman omaa tarinaani.
Erottiin exäni (nainen) kanssa talvella ihan siedettävissä merkeissä exäni aloitteesta. Meillä oli jo pitkään mennyt huonosti ja tämä huonosti meneminen ilmeni jatkuvana riitelynä kaikista pikkuasioista. Minua haittasi etenkin se, että exäni ei enää osoittanut juuri minkäänlaista tunnetta minua kohtaan ja kohteli minua ja suhdettamme miten sattui. Riitatilanteissa hän usein sanoi minulle että olen narsisti ja teki sen vieläpä hyvin loukkaavalla ja alentavalla tavalla. Kerran asia kärsjistyi siihen, että hän oli lainannut kaveriltaan muutaman narsismia käsittelevän kirjan joihin vetosi "kun siinä on kuvattuna eri tilanteita jotka ovat ihan kuin meidän suhteesta". Hän myös joskus kuvaillut minua ikävään sävyyn kavereilleen ja saanut heiltä luonnollisesti myötätuntoa. Myös oma lemmikkikoiramme joutui tulilinjalle näissä syytöksissä, eli aina välillä riidan keskellä sitä lähdettiin "viemään koiraa narsismilta turvaan" lenkille vaikka keskellä yötä.
Eromme hetkellä exä selitteli kovasti joka ilmansuuntaan sitä että kuinka ero johtui siitä että olen niin oikukas, ja vähän läheisemmille kavereilleen hän puhui minusta narsistina. Itsestäni tuntui kovasti siltä, että tuosta sanasta narsisti oli tullut exälleni sellainen pätevä, ymmärrettävä ja hyväksyttävä selitys eroamiselle. Minusta tuntuu edelleen pahalta se, että olen saanut narsistin leiman otsaani pelkästään siksi, että exä on näin vakaasti päättänyt. Toisaalta hän onkin tässä maailmassa tiettävästi ainoa joka tätä mieltä on. Oma tuttavapiirini on ollut lähinnä huvittunut tuosta narsistittelusta siitä kuullessaan ja exän kaveritkin moikkaavat ja juttelevat mielellään kanssani heihin satunnaisesti törmätessä. Exä sitävastoin ei halua pitää mitään yhteyttä missään muodossa minuun päin. Tuskin edes moikkaisi jos vastaan kävelisi.
Tarinani luettuaan moni varmasti ajattelee, että eipä tuo nyt kovin kummoinen ongelma ole. Ei se sinänsä olekaan. Tuntuu vain niin äärimmäisen pahalta ajatellakin niitä kaikkia narsismisyytöksiä, siis jotain sellaista jossa minut on diagnosoitu täysin amatööripohjalta narsistiksi ja leimattu tuttavapiirin keskuudessa sellaiseksi. Todennäköisesti jokaisessa meissä on hieman narsistisia piirteitä ja niihin on vastapuolen helppo alkaa tukeutua alan kirjallisuutta lukiessaan. Ihan kuin ensin lukisi ADHD:sta ja Tourettesta ja sitten menisi lastenkutsuille, jossa toteaisi, että kaikki lapset ovat ADHD-lapsia koska leikkivät ja riehuvat niin kovasti. Ei näin...
Esitänkin oman pienen pyyntöni yleiseen narsismikeskusteluun liittyen: älkää käyttäkö sanaa narsisti kenestäkään ellei teillä ole vankkaa faktaa taustalla sitä tukemaan. Pyynnöstäni huolimatta en missään tapauksessa halua mitätöidä niitä kaikkia, jotka ovat oikeasti narsistin uhriksi joutuneet.
Erottiin exäni (nainen) kanssa talvella ihan siedettävissä merkeissä exäni aloitteesta. Meillä oli jo pitkään mennyt huonosti ja tämä huonosti meneminen ilmeni jatkuvana riitelynä kaikista pikkuasioista. Minua haittasi etenkin se, että exäni ei enää osoittanut juuri minkäänlaista tunnetta minua kohtaan ja kohteli minua ja suhdettamme miten sattui. Riitatilanteissa hän usein sanoi minulle että olen narsisti ja teki sen vieläpä hyvin loukkaavalla ja alentavalla tavalla. Kerran asia kärsjistyi siihen, että hän oli lainannut kaveriltaan muutaman narsismia käsittelevän kirjan joihin vetosi "kun siinä on kuvattuna eri tilanteita jotka ovat ihan kuin meidän suhteesta". Hän myös joskus kuvaillut minua ikävään sävyyn kavereilleen ja saanut heiltä luonnollisesti myötätuntoa. Myös oma lemmikkikoiramme joutui tulilinjalle näissä syytöksissä, eli aina välillä riidan keskellä sitä lähdettiin "viemään koiraa narsismilta turvaan" lenkille vaikka keskellä yötä.
Eromme hetkellä exä selitteli kovasti joka ilmansuuntaan sitä että kuinka ero johtui siitä että olen niin oikukas, ja vähän läheisemmille kavereilleen hän puhui minusta narsistina. Itsestäni tuntui kovasti siltä, että tuosta sanasta narsisti oli tullut exälleni sellainen pätevä, ymmärrettävä ja hyväksyttävä selitys eroamiselle. Minusta tuntuu edelleen pahalta se, että olen saanut narsistin leiman otsaani pelkästään siksi, että exä on näin vakaasti päättänyt. Toisaalta hän onkin tässä maailmassa tiettävästi ainoa joka tätä mieltä on. Oma tuttavapiirini on ollut lähinnä huvittunut tuosta narsistittelusta siitä kuullessaan ja exän kaveritkin moikkaavat ja juttelevat mielellään kanssani heihin satunnaisesti törmätessä. Exä sitävastoin ei halua pitää mitään yhteyttä missään muodossa minuun päin. Tuskin edes moikkaisi jos vastaan kävelisi.
Tarinani luettuaan moni varmasti ajattelee, että eipä tuo nyt kovin kummoinen ongelma ole. Ei se sinänsä olekaan. Tuntuu vain niin äärimmäisen pahalta ajatellakin niitä kaikkia narsismisyytöksiä, siis jotain sellaista jossa minut on diagnosoitu täysin amatööripohjalta narsistiksi ja leimattu tuttavapiirin keskuudessa sellaiseksi. Todennäköisesti jokaisessa meissä on hieman narsistisia piirteitä ja niihin on vastapuolen helppo alkaa tukeutua alan kirjallisuutta lukiessaan. Ihan kuin ensin lukisi ADHD:sta ja Tourettesta ja sitten menisi lastenkutsuille, jossa toteaisi, että kaikki lapset ovat ADHD-lapsia koska leikkivät ja riehuvat niin kovasti. Ei näin...
Esitänkin oman pienen pyyntöni yleiseen narsismikeskusteluun liittyen: älkää käyttäkö sanaa narsisti kenestäkään ellei teillä ole vankkaa faktaa taustalla sitä tukemaan. Pyynnöstäni huolimatta en missään tapauksessa halua mitätöidä niitä kaikkia, jotka ovat oikeasti narsistin uhriksi joutuneet.
Vastaukset 53
Vanhimmat
nainen heittää sinua humalassa pullolla päähän ja sinä kaadat naisen sen jälkeen maahan rauhoitellaksesi, niin kohta kaverit kuulee että olet väkivaltainen paskiainen ja se leima pysyy. Jotkut naiset käyttää armotta hyväkseen tätä uhrin asemaa joka jopa juridisesti suodaan.
patologista persoonallista muotoa.
ei ole edes arvelluttavaa että kotipsykologit narsismista puhuvat kuin pullan paistamisesta. se on myös huvittavaa.
Minä vedän puoleeni narsisteja, sekä miehiä että naisia.
En ole heitä tietysti sillä nimellä välttämättä kutsunut, mutta tieytyt luonteenpiirteet kaikissa näissä ihmisissä on, jotka sopivat narsistin-persoonallisuushäiriöisen tunnusmerkistöön.
Heillä puuttuu kyky tai halu ottaa toinen ihminen huomioon.
Minun tehtäväni on pönkittää heidän itsetuntoaan nostamalla heidät jalustalla yms. eli jatkuvaa huomion kipeyttä
Etenkin naisnarskut tunnistan aika helposti. usein heitä löytyy työelämässä, joten en nyt aktiivisesti itse aina hakeudu sellaisten ihmisten seuraan.
En tietenkään työpaikalla leimaa ketään narskuksi, eikös se olisi laitonta suorastaan.
Välttelen ja pakenen, siinä oma ratkaisuni.
lukea ensimäistä lausettasi pidemmälle, jos tiedetään mitä narsismi tarkoittaa?
"Heillä puuttuu kyky tai halu ottaa toinen ihminen huomioon"
.
.
.
"Minun tehtäväni on pönkittää heidän itsetuntoaan nostamalla heidät jalustalla"
Oletko kokeillut rexonaa tai sisua?
Juu, mutta ei ole vielä narsisti, jos omaa tiettyjä luonteen piirteitä mitä narsistikin!
Esimerkiksi tuo, että ei ota toista ihmistä huomioon sopii nyky-yhteiskunnassa hyvin moneen ihmiseen!
Vai, että tunnistat helposti narskut... Hmm. No niin tuntuu moni muukin tunnistavan. Mihkähän psykiatreja ja muita alan asiantuntijoita enää tarvitaankaan!
En tiedä miten asia on, koska en ole asiantuntija, mutta itse olen lukenut, että heitä olisi väestöstä vain muutama prosentti.
Narisimin tunnistamisesa myös monilla ns. asiantuntijoilla on suuria vaikeuksia. Liian "virkaintoinen" psykiatri ei välttämättä tunnista narsismia ollenkaan, kun taas hyvällä ihmistuntemuksella varustettu tavallinen ihminen voi tunnistaa hyvinkin nopeasti, kuten yksi kirjoittaja tässä ketjussa kertoo.
Suosittelen sinulle kirjaa "Naimisissa narsistin kanssa", jonka yksi kirjoittaja on juristi. Hän on oman henkilökohtaisen kokemuksensa kautta kiinnostunut aiheesta ja ajaa nyt narsistien uhrien asioita.
Eli narisismin asiantuntijaksi tullaankin oman henkilökohtaisen kokemuksen kautta, ei niinkään oppikirjasta opittujen fraasien kautta.
Meidän työpaikallamme on lukuisia itsekeskeisiä ihmisiä, mutta ketään heistä en kutsuisi narsisteiksi. Samoin tunnen monia paskamaisesti käyttäytyviä ja itsekeskeisiä miehiä, mutta ketään en leimaisi narsistiksi. Yhden oikean narsistin tunnen, jota kutsun narsistiksi, koska hänellä on psykiatrin antama diagnoosi kyseisestä häiriöstä (diagnoosi annettiin vasta viikon tutkimusjakson jälkeen psykiatrisessa sairaalassa). Mies ei itse hyväksy diagnoosiaan ja erehtyi menemään sairaalaan kun luuli että lääkärit siellä puhdistaisivat hänen maineensa eli kirjoittaisivat terveen paperit. Tämä narsisti valehtelee ihmisille suut ja silmät täyteen, eikä ilmekään värähdä jos hänet saa kiinni valheesta vaan aina on kyse jostain epäselvyydestä. "Epäselvyys on kyseessä myös silloin kun mies käyttää toisten osoite- ja henkilötietoja postimyynneistä tilaamiseen ym. Todella hankala ihminen siis kyseessä.
Ap on ihan oikeassa, hankalan tuntuinen ja itsekeskeinen ihminen ei todennäköisesti ole narsisti vaan sitä nimitystä käyttää sellainen henkilö, joka ei muuten pysty selvittämään hankalia tilanteita eikä ottamaan vastuuta omasta elämästään.
Oppikirjoiksi nuokin kirjat (esim. tuo "Naimisissa narsistin kanssa"), voisi ajatella. Ja pelkästään tuollaisen kirjan lukemalla voi uskoa tunnistavansa narsistin pelkästään jonkun lyhyestä nettikirjoituksesta (ilman omakohtaisia kokemuksiakin). Ja tulevansa asiantuntijaksi. Joskus tuollaiset kirjat voi olla yhtä vaarallisia kuin lääkärikirjat.
Eräs työkaverinikin pitää itseään erittäin hyvänä ihmistuntijana ja kaikki vähän nauravat hänelle, kun hän aina tuntuu erehtyvän. Hänellä on omasta itsestäänkin ihan eri käsitys kuin muilla.
Hyvä ihmistuntemus on osittain luontainen ominaisuus, osittain opittua. Ihmistuntemusta opitaan elämän varrella; toiset ovat tässä suhteessa lahjakkaampia kuin toiset. Eli ihmistuntemusta ei voi oppia pelkästään ammattikirjallisuudesta, kuten tunnut kuvittelevan. Kun joku sanoo olevansa hyvä ihmistuntija, on täysin mahdollista, että hän on kuin onkin oikeassa - sinua vain pelottavat tällaiset ihmiset.
Minullakin on sen verran ihmistuntemusta, että sinusta on helppo todeta: Olet epävarma, ennakkoluuloinen ihminen, joka ei ota itse asioista selvää, vaan tyrmää kaikki vähänkin uhkaavat ja pelottavat ajatukset. Menet massojen mukana, koska se helppoa ja turvallista.
Et koskaan itse varmaan vaivautuisi käymään jollakin narsismia käsittelevällä (asiallisella) nettisivulla - syy on se, että olet päättänyt, että narsismista ei saa puhua, siitä ei saa olla, siitä puhuvat ihmiset ovat väärässä jne. Kuvittelet, että narsismi on jotain, joka on vain psykologian oppikirjoissa, jossain psykiatrien vastaanottohuoneissa piilossa meiltä "tavallislta" kuolevaisilta.
Ehei, narsismia on olemassa oikeasti, oikeassa elämässä. Ilmiö ei ole harvinainen, vaan lisääntymään päin (tämäkin on fakta, jonka voit tarkastaa monesta lähteestä - niin halutessasi - vaikkapa soittamalla jollekin psykiatrille).
Suosittelen sinulle silmien silmien ja korvien auki pitoa - voit vain sillä tavalla oppia elämästä jotakin.
asiaa!
Narsismi sanaa käytetään paremminkin vain loukkaavana haukkumasanana, kun halutaan edes jotenkin saada toinen huonoon asemaan. Se on samaa nimittelyä kuin hullu, huora, väkivaltainen jne.
Kai se on vain jäänyt mieleen joistakin lehtiartikkeleista. Käytännössä suurin osa näistäkin "narsisteista" ei ole niitä, korkeintaan kyse on itsekeskeisestä ihmisestä (jolla en nyt tarkoita sinua), jolla on vähän kehittymättömät ihmisuhdetaidot.
Jokaisessa meissä pitääkin olla terve määrä narsisimia, eli itsearvostusta. Puoliaan täytyy osata pitää ettei tule tallotuksi. Määräävin piirre on kuitenkin että todellinen narsisti ei pysty syvempiin todellisiin tunteisiin.
Kertomuksesi voisi olla "elämää narsistin kanssa", joskin miehesi on käyttäytynyt aika lailla juuri kuin narsisti tekee.
Itse sekaannuin tällaiseen tyyppiin. Voin sanoa että eroon pääseminen on todella tuskallista ja psyykettä repivää. En tunnistanut sitä aluksi, olin vain aivan kauhuissani kun huomaisin olevani ansassa. Onneksi sain ystäviltä tukea ja luin ilmiöön liittyvää tietoa. Koin samaa mustamaalaamista miehen taholta eron jälkeen. Olin sosiopaatti, psykopaatti, harrastin henkistä väkivaltaa ja väkivallalla uhkailua, vallanhaluinen sekä seksuaalisesti kyltymätön jne.
Toivon sinulle paljon sisua ja voimia tulevaisuuteen! Vie oman aikansa kuntoutua, mutta ystävät ovat kultaakin kalliimpia siinä vaiheessa.
Sama juttu, vihdoinkin monien tuskaisten vaiheiden kautta narsistista eroon päässeenä, voi sitä mustamaalaamista eron jälkeen hänen taholtaan. Olin syyllinen kaikkeen, hän ei ikinä mihinkään. Ja auliisti levitteli joka paikkaan tätä minun "hirviömäisyyttä".
Yritti tehdä minusta hullua, ei onnistunut. Kyseessä oli TODELLAKIN narsisti, vaikka mitä muut vänkäisivät vastaan. Suuruudenhullu, valtava huomion/keskipisteenä olon sekä ihailun tarve, empatiakyvyttömyys, täysin epätodelliset kuvitelmat/käsitykset itsestä, toisten halveksunta, laskelmointi jne.
Onko kellään tietoa näistä narsistien piirteistä enemmänkin. Epäilen lähipiirissäni olevan sellaisen, mutta tiedän aivan liian vähän asiasta. Kummassa sukupuolessa se on yleisempää? Millaisena lapset kokee narsisti-vanhemman?
löydät aluksi jotain ja lisää linkkejä!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Narsistinen_persoonallisuushäiriö
http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=180&valikko=2
sellainen henkilö jolta puuttuu empatian kyky. Eli hän ei osaa/kykene asettua toisen ihmisen asemaan.
Tuolta löytyi tieto, että:
"Henkilöitä, joilla on narsistinen persoonallisuushäiriö arvioidaan olevan noin 1 % väestöstä ja 2-16 % potilasaineistosta."
Onhan meillä tietysti yli 5 miljoonaa asukasta, että siitäkin jos laskee 1% on aika iso määrä. Mutta silti suurinosa näistä, jotka leimataan narskuksi ei todennäköisesti kuulu tuohon joukkoon.
Voisi lisätä, että narsisti myös pyrkii käyttämään kaikkia ihmisiä hyväkseen.
Hyväksikäyttäminen, puutteellinen empatiakyky, julmuus sanoissa ja teoissa, pinnallisuus, kyvyttömyys myöntää olevansa väärässä (naurettavuuksiin asti), sosiaalisesti sulava käytös (osoittautuu epäaidon sulavaksi tai imeläksi, jos käytöstä voi tarkkailla pidempään), kyvyttömyys ottaa vastaan minkäänlaista kritiikkiä, reagoi kritiikkiin erittäin voimakkaasti, suuret luulot itsestä ja omista kyvyistä (perusteettomasti), hakee muilta huomiota, hyväksyntää ja tukea itselleen ja näkemyksilleen, erittäin mustasukkainen, käyttäytyy ylimielisesti, kuvittelee olevansa muiden yläpuolella, polkee muita voidakseen olla muiden yläpuolella, manipuloi ihmisiä, ei ota vastuuta teoistaan, valehtelee jatkuvasti, impulsiivisuus, taipuvainen syyttämään muita kateudesta (toistuvasti), ei siedä eriäviä mielipiteitä, tarvitsee ihailua...
Narsisti on kaikkea tätä. Ei vain "vähän tuota ja ehkä ihan vähän tuota" vaan voimakkaasti kaikkea tätä. Esimerkiksi se, että parisuhteessa ollaan erimielisiä ja kritiikki torjutaan, ei tee kummastakaan osapuolesta narsistia.
narsistin urhi leimataan narsistiksi silloin kun se (yrittää puolustaa) omia oikeuksiaan?
Lisäksi pakko sanoa, että sellaista kuin terve narsismi ei ole. Terve itsetunto yms. piirteet on ehdottomatsi pidettävä erillään narsismista..
Hyvä itsetunto on eri asia kuin jonkun täällä mainitsema juttu, että jokaisessa meissä on narsistisia piirteitä.
Hyvä itsetunto ja tuntemus, hyväksyy ja tietää omat hyvät ja huonot puolensa, terve itseluottamus/varmuus, sanalla sanoen sinut itsensä kanssa - niillä ei ole mitään tekemistä narsististen piirteiden kanssa.
Em.ominaisuuksilla varustetuilla ihmisillä ei ole mitään tarvetta aliarvioida/alistaa muita, korostaa omaa erinomaisuuttaan, tehostaa itseään, hakea loputomasti huomiota ja hyväksyntää, olla keskipisteenä ja kieltää minkäänlaiset virheet itsessään. Nämä ominaisuudet puolestaan kuuluvat narsistisia piirteitä omaaville henkiöille.
Eipä siis sekoiteta normaalia itseluottamusta ja hyvää itsetuntoa narsististen piirteiden kanssa, joita ei todellakaan "meillä kaikilla ole".
Jos ollaan ihan tarkkoja niin on olemassa narsismi, narsistinen häiriö, jonka voi korvata sanalla psykopaatti.
Narsismi on normaali ihmisen kehitysvaihe, joka voi mennä pieleen ja silloin puhutaan häiriöstä. Lainaan Myllärniemeä:
"Narsismin kehitys on nähtävissä oman minuuden eri puolien, tunteiden, kykyjen, taitojen ja ominaisuuksien haltuunottona prosessissa, joka alkaa lapsuudesta ja jatkuu läpi koko elämän. Täydellistä itsenäisyyttä tai riippumattomuutta toisista ihmisistä ei saavuteta koskaan. Ihminen on aina riippuvainen toisista."
" Ihmisen minuuden kehityksen tasapainoisuudesta riippuu paljon se, kuinka hän selviää elämänsä kriiseistä. Vahva terve narsismi auttaa selviämään kovistakin koettelemuksista. Terve narsismi näkyy ihmisessä monenlaisina myönteisinä ominaisuuksina. Sellaisia ovat esim. hyvä itsetunto tai omanarvontunto sekä itsetuntemus ja itseluottamus."
"Sellainen itsenäisyys, jossa ei tarvita mitään eikä ketään, ei ole ihmisen perimmäisenä pyrkimyksenä. Se on epäterveen narsismin ilmentymä."
Jos haluat lukea lisää, niin löytyy: http://www.jotte.info/Johdantosivu.html
Joku voi käyttää hyvästä itsetunnosta termiä "terve narsismi". Kyse on vain termien käyttämisestä ja näkökulmaerosta. Jos osaa perustella käytön, niin sitten ongelmaa ei ole.
Hyvällä itsetunnolla on kuitenkin vähän tekemistä sen kanssa, mitä narsismi alunperin on: Narsismi on voimakkaammillaan alle vuoden vanhalla vauvalla, joka ei vielä tiedosta, että hän saa kaiken tarvitsemansa toisesta ihmisestä, eli käytännössä useinmiten äidistään. Lapsi on siis täysin riippuvainen tästä huolenpidosta ja pitää sitä täysin itsestäänselvyytenä, kun ei ikänsä puolesta tiedosta, että kyse on kahdesta erillisestä henkilöstä, hänestä ja äidistä. Jos lapsen äiti ei tässä vaiheessa lapsen näitä tarpeita huomioi, voi syntyä narsistinen häiriö, joka voi myöhemmin johtaa narsistiseen persoonallisuushäiriöön (jonka kehittymiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin varhainen vuorovaikutus).
Samanlaista kaikkivoipaa loputonta huolenpitoa, hyväksyntää ja ymmärrystä hakee myös narsisti ympäriltään. Hän alistaa koko ympäristön oman huonon itsentuntonsa pönkkittämiseen. Narsistin itsetunto on aina hyvin huono, vaikka ulospäin narsisti saattaa vaikuttaa hyvinkin itsevarmalta.
Erittäin hyvä kirjoitus!! Tuota narsisti sanaa viljellään todella paljon. Ja annetaan "diagnoosi", jos jonkun kirjoittajan puolisolla on vähänkin hankala luonne. Tai jokin hänen käytöksessään viittaa vähänkin sinnepäin.
Jos puhutaan "ihan oikeasta" narsistisesta siis jolla on persoonallisuushäiriö, niin niitä on kuitenkin todella vähän. Näitä palstoja lukemalla voisi luulla, että se on hvyinkin yleistä...
Samoin joku "läheisriippuvuus" ja "ADHD" on sanoja joita käytetään väärin ja liian helposti.
ex-puolisonsa puheissa.
Useita exiä, ja ei vain yksi ja ainoa oli narsisti. Loput tavallisia miehiä, eron syissä ei todellakaan mitään narsistisia juttuja. Paitsi tämän yhden oikeasti narsistin kanssa. Joten puhut vastoin parempaa tietoa.
Myöskään ystävieni exissä ei ole ollut yhtään narsistia.
viestisi lopuksi: älkää kutsuko narsistiksi, jos teillä ei ole "faktaa" pohjaksi.
Mitä tämä fakta käytännössä on? Se ei ole suinkaan pelkkiä ns. asiatuntijoiden lausuntoja, vaan se on niiden ihmisten kokemaa, jotka ovat eläneet narsistin kanssa. Kaikki tämän asian kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat, niin psykiatrit kuin juristitkin, ovat itse sitä mieltä, että tämän alan asiantuntijoita ovat nimenomaan narsistin kanssa eläneet itse - toisin kuin kuvittelet.
Aiheesta on paljon tietoa, ja useimmat narsismista kirjoitetut suomenkieliset teokset käsittelevät asiaa uhrin kannalta ja myöntävät sen tosiasian, että uhri itse on asian paras tuntija. Narsisti vain kohtelee uhriaan usein niin hienovaraisen sadistisesti, että uhrilta vaaditaan paljon henkisiä ominaisuuksia, että hän pystyy ymmärtämään, mistä on kyse ja lopulta jättämään narsistin.
On hyvin mahdollista, että sinä et ole narsisti ja vaimosi syyttää sinua väärin perustein. Se on tietenkin hyvin ikävää. Asiallista tietoa aiheesta saa myös netistä 'narsismi'-hakusanalla. Tämä tieto auttaa myös sinua ymmärtämään aihepiiriä paremmin. On hyvä tietää tästä asiasta ihan riippumatta siitä, mikä oma tilanne on.
"Asiallista tietoa aiheesta saa myös netistä 'narsismi'-hakusanalla"
Herra, varjele meitä näiltä paljasjalkapsykologeilta.
Eiköhän parhaat asiantuntijat ole juuri niitä, jotka ovat OIKEASTI asian kokeneet ja eläneet narsistin kanssa tai lähellä (olipa se sitten puoliso, ystävä, työtoveri, vanhempi, sukulainen tai muu läheinen). Eikä vain kirjoista lukeneet. Toki kirjoista saa aiheesta hyvää lisätietoa.
Monesti halveksimasi "paljasjalkapsykologit" ovat pätevämpiä kuin jotkut viralliset toimen haltijat.
Sinäpä sen sanot. Asia on juuri näin; parhaat tämän aihepiirin tuntijat ovat itse eläneet narsistin kanssa.
Nämä tyypit täällä palstalla, jotka nimittelevät ketjun kirjoittajia "psykologeiksi" ym., eivät taas vaivaudu lukemaan yhtään viestiä kokonaan, saati ymmärtämään viestin sisältöä. Joku ehdotti hakusanan "narsismi" käyttöä netissä - juuri näinhän saa asiallista tietoa aiheesta. Tuo "psykologiksi" nimittelijä ei tiedä siis edes, mitä sana "psykologi" tarkoittaa. Hänelle siis vinkki: psykologi EI ole henkilö, joka antaa vihjeen nettisivuista. Psykologi on henkiö, joka ottaa vastaan psyykkisistä ongelmista kärsiviä henkilöitä.
Mutta kun harva on todella kohdannut todellisen narsistin. Narsismi sairautena on todella harvinainen.
Kun parisuhteessa tai muussa kaverisuhteessa ei menekkään niinkuin itse haluaisi niin heti jotkut alkavat nimitellä narsistiksi. Sitten etsitään netistä tietoa ja hupskeikkaa siitä listastahan löytyykin monia asioita mitä sopivat tapaukseen kun tapaukseen.
Mutta mutta, narsismi ei ole vain yksi tai kaksi asiaa siitä käyttäytymislistasta vaan ne kaikki. Ihan jokaisen kohdan pitää sopia kyseiseen henkilöön ja kokoajan. Narsisti on narsisti aina, ei vain joissakin tilanteissa satunnaisesti. Siksi nämä täälläkin narsistiksi toisia nimittelevät ovat mitä suurimmassa määrin niitä, kuten eräs ystäväni asian ilmaisi, omanapa-psykologeja.
Olen huomannut ja tämä vain siis oma huomioni, että nämä toisia narsisteiksi nimittlevät ovat yleensä nuorehkoja naisia. Kun miesystävän tai työtoverin kanssa ei tulla toimeen tai jokin piirre heissä ärsyttää, aletaan heitä kutsumaan narsisteiksi. Todellisuudessaon kyse vain erilaisesta luonteesta.
Niin, oikeita narsisteja on harvassa. Mutta ne harvat aiheuttavat pahaa jälkeä ei vain yhdelle vaan monelle ihmiselle. Ja ne näiden harvojen narsistien useammat kumppanit täällä kirjoittavat.
Voihan joku sellainenkin löytyä joukosta, jonka kumppanilla on ollut joitakin narsistisia piirteitä, mutta ei ole ollut varsinaisesti luonnehäiriöinen. Ei ole vain kahta vaihtoehtoa olet joko 100% narsisti tai sitten et ollenkaan. Joillakin on narsistisia piirteitä, mutta ei luonnehäiriötä.
Totta kai jokainen TODELLISEN narsistin kanssa elänyt tietää (ennemmin tai myöhemmin) milloin on kyseessä oikeasti luonnehäiriöinen ihminen. Ja senkin, että ne kaikki piirteet ovat koko ajan tässä ihmisessä, eikä vain joku ominaisuus tai vain silloin tällöin. Eihän luonnetta voi muuttaa.
Mitä tulee nuoriin naisiin, niin voin kertoa, että itse en ole sellainen, vaan reilusti keski-ikäinen. Takana useampi pitkä suhde (ja jokunen lyhyempi eli vertailupohjaa on), ja vain yksi niistä oli TODELLISEN narsistin kanssa. Muilla ei ollut narsismin kanssa mitään tekemistä, vaikka sukset muuten ristiin menivätkin. Ja tästä todellisesta narsistista näkivät muutkin (hänen/minun ystävät) en vain minä mikä hän on. Varoituksiakin tuli.
"Ja ne näiden harvojen narsistien useammat kumppanit täällä kirjoittavat."
Varmaan hekin täällä kirjottelvat, mutta suurin osa täällä exäänsä narsistikseiski haukkuvat naiset ovat vain onnettomia, parisuhteissaan epäonnistuneita naisia. Kun ei osata/pysytytä ratkomaan parisuhteen ongelmia leimataan toinen narsistiksi. Usko pois suurin osa näistä kirjotuksista on ihan höpönlöpöä. Mutu-juttuja ja niitä keittiöpsykolgien arvailuja.
"Voihan joku sellainenkin löytyä joukosta, jonka kumppanilla on ollut joitakin narsistisia piirteitä, mutta ei ole ollut varsinaisesti luonnehäiriöinen."
Kaikissa ihmisissä on narsistisia piirteitä. Ne tulevat esiin eri tilanteissa ja se on ihan normaalia. Mutta ei se tee kenestäkään narsistia, vaikka kuinka sitä narsistiopaskirjaa lukisi.
Samaa mieltä. Yksi narsisti vaikuttaa monen elämään.
Ajatelleenpa, että näitä oikeita persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä on se mainittu 1%. Se on siis yksi sadasta ihmisestä. Miettikääpä, montako ihmistä yleensä tunnette? Työkaverit, harrastuspiiri, puoliso/seurustelu, sukulaiset, naapurit, muut ystävät. Kyllä niistä helposti sata kertyy. Ei siis ole ollenkaan tavatonta, että joku täällä kirjoittava on oikeasti narsistin vaikutuspiirissä.
Itse en ollut kuullutkaan koko asiasta, ennenkuin äskettäin. Puhuin ystävälleni todella oudoista asioista suhteessani. Hän kehoitti lukemaan narsismista. Olen myös avioeron jälkeen seurustellut muutaman kerran. Erojen syyt ovat olleet mm. mustasukkaisuus ja pettäminen. Kyseisissä miehissä ei ole mitään narsismiin viittaavaa.
Minua varoitettiin suhteen alussa esim. antamasta rahaa hänelle. Eräänlaisia varoituksia tuli parilta taholta. Ei siinä alkuhuumassa mitään näe tai usko. Nyt on silmät auenneet. Ei tuollaista käytöstä usko, ennenkuin sen näkee. Mies asuu eri paikkakunnalla. Siksi meninkin niin helposti halpaan. Omalla paikkakunnallaan hänet tunnetaan laajasti ja tiedetään, ettei häneen voi luottaa.
olet kohdannut todellisen narsistin. sinun jos kenen pitäisi siis tietää todellisen ja näiden paljasjalkapsykologien antamien kommenttien ero. ketjun aloittajan kertomus on täydellinen esimerkki missä mies on luokiteltu exän ja tämän ystävien toimesta narsistiksi vain koska yksi kohta narsistikirjassa sopi hyvin heidän ongelmiinsa.
Kertoisitko meille muillekin, mitä mahdat tarkoittaa sanalla "paljasjalkapsykologi"?
Viestejä lukiessani olen itse huomannut vain kahdentyyppistä kirjoittelua. Niitä, joilla on omia kokemuksia narsisteista ja jotka samalla tietävät, että internetistä saa tietyiltä sivuilta asiallista tietoa aiheesta (vinkiksi etenkin niille, jotka eivät asiasta mitään tiedä) - ja sitten niitä, jotka tyrmäävät kokonaan sen tosiasian, että narsisteja elää keskellämme. Todennäköisyys narsistin kohtaamiseen on suuri, koska 1/100 ihmisestä on narsisti (todellinen luku on suurempi - tämän myöntävät kaikki asian kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat).
Ja jotta et alkaisi nimitellä, kerron sinulle, että olen itse koulutukseltani psykologi. Tämä koulutus ei takaa minulle asiantuntemusta narsismista, vaan asiantuntija on ennen kaikkea henkilö, joka on elänyt narsistin kanssa. Joku voi kohdata narsistin myös työpaikalla, ja kun helvetti ja kiusaaminen alkavat, niin on turha mennä väittämään, että ei ole mahdollista, että kyseinen terroristi on narsisti, koska vain "psykologi" voi näin sanoa. Olet siis täysin väärässä.
Mietipä asiaa vaikkapa skitsofrenian kannalta. Jos lähipiirissäsi on tätä sairautta sairastava henkilö, niin voit päätellä henkilön oireista, että hän sairastaa nimenomaan skitsofreniaa (esim .vainoharhat). Tähän toteamiseen ei tarvita psykiatria, kun ihmisellä on silmät, korvat ja kyky huomata ja ymmärtää asioita.
Samalla tavalla narsisti voidaan tunnistaa ilman psykiatria. Narsismi voi ilmetä esim. patologisena valehteluna, täydellisenä kriitikin sietämättömyytenä, sadistisena kiusaamisena, sairaallioisena mustasukkaisuutena, kostonhaluna jne. Tällaiset piirteet eivät sovi normaaliin parisuhteeseen.
Mitä tulee tähän keskustelupalstaan, en ole huomannut, että täällä jatkuvasti joku kutsuu kumppaniaan narsistiksi. Päinvastoin, se on harvinaista. Useimmissa keskusteluissa pohditaan kumppanin huonoja puolia ilman, että otetaan narsismi-sana käyttöön.
Minulla on se tunne, että sinä ja kaltaisesi olette jotenkin ottaneet tämän sanan hampaisiinne,
ja missioinne tuntuu olevan se, että kukaan ei saisi tätä sanaa käyttää, koska se pelottaa jostain syystä nimenomaan teitä. Jos joku viittaa nettiin, kutustte tätä henkilöä "paljasjalkapsykologiksi" - miksi? Netissä olevat kirjoituksethan ovat lähestulkoon kaikki tämän aihepiirin asiantuntijoiden kirjoittamia - eli juuri niitä teidän kovasti kaipaamianne OIKEITA ASIANTUNTIJOITA. Eli puhutte itseänne vielä pussiin kaiken lisäksi.
Kirjoituksistanne näkyy kaikin puolin pelkonne kaikkea uutta kohtaan. Teiltä puuttu tarvittava tieto ja kriittisyys osallistua esim. tämän kaltaiseen keskuteluun.
Mistähän sait tuon käsityksen, että mies täyttäisi vain yhden kriteerin?
Hän:
- on mielestään ylivertainen, osaa kaikkea ja tietää kaiken. Hän "tietää" enemmän jopa minun alastani.
- ei kestä kritiikkiä. En nykyään uskalla edes olla eri mieltä, vaan myötäilen hänen mielipiteitään. Olin järkyttynyt ekasta raivarista, jonka hän sai, kun olin eri mieltä.
- kehuu loputtomiin naissuhteitaan. Tuntuu, että lähes jokainen nainen on halunnut hänen sänkyynsä.
- ei kykene pitkään suhteeseen. Aina syy suhteen loppumiseen on ollut naisessa.
- ei kykene hoitamaan raha-asioita kunnolla. Maksamattomien velkojen takia polttanut ystävyyssuhteita. Minua varoitettiin antamasta/lainaamasta hänelle rahaa...Onneksi.
- vaihtaa työpaikkaa usein. Tekee välillä montaa työtä tai ainakin antaa ymmärtää niin.
- kertoo auttavansa monia ihmisiä, lähinnä naisia, sillä osaa kaiken. Käytänössä yleensä lupaukset jäävät pelkäksi sanahelinäksi.
- valehtelee koko ajan. Kääntää asiat aina omaksi edukseen. Lupaa kuut taivaalta, eikä seuraavana päivänä ole kuullutkaan moisesta.
- on mielestään paras omassa harrastuksessaan ja kertoo innoissaan, miten kaikki kadehtivat häntä.
- on välillä väkivaltainen. Tiedän hänen lyöneen miehiä. En ole kuullut, onko naisia?
- ei saa asioita tehtyä loppuun. Monet asiat jäävät puolitiehen. Innolla kuitenkin suunnittelee jo seuraavia juttuja.
- väheksyy minua ja suhdettamme. Yhtenä päivänä sanoo, että en merkitse hänelle juuri mitään, oikeastaan koko suhdetta ei olekaan. Kun otan itse askeleen pois päin, hän kertoo kaipaavansa minua ja ehdottaa tapaamista tai yhteistä reissua tms. Mitään ei kuitenkaan ole tulossa. Jutut muuttuu täysin seuraavan kerran kun jutellaan.
- ei kuuntele, kun puhun hänelle. Kysyy jotain asiaa uudestaan ja uudestaan. Vain omat asiat ovat tärkeitä ja mieleenpainettavia.
Tässä joitain asioita, joita on selvinnyt. Nyt joku ihmettelee, miksi yleensä aloin seurustella hänen kanssaan? Nuo piirteet selviää vähitellen. Alussa tuommoinen ihminen on hyvinkin mukavan oloinen, kuulostaa jopa liian hyvältä ollakseen totta. Kun kaikki paljastuu, tulee melko voimaton olo. Sitä tuntee itsensä nöyryytetyksi ja petetyksi. Tietenkin sitä syyttää myös itseään tyhmyydestä; Kuinka en nähnyt etukäteen tulevaa??
Hänelle on turha puhua tunteista, koska hän kääntää jutut vitsiksi, vaihtaa puheenaihetta, kävelee tilanteesta pois tai puhelimessa "joutuu" keskeyttämään, kun "juuri joku kaveri soittaa". Hän ei ole koskaan lohduttanut minua missään asiassa. Jos olen surullinen, hän alkaa kertoa jotain juttua kuinka hän on tehnyt sitä ja tätä. Hän kiusaantuu selvästi tilanteesta.
En mielestäni ole käyttänyt sanaa narsisti kevyin perustein. Silti kuten jo sanoin, en ole alan ammattilainen, vaan varmaan juuri tarkoittamasi paljasjalkapsykologi. Sanoin myös aikaisemmin, että voin olla väärässä. Niin tai näin, mutta hänen kanssaan on paha olla.
siis hetkinen, tulikohan kommenttisi nyt varmasti oikeaan osoitteeseen? olen kommentoinut täällä vain yhden ainoa kerran tuossa edellä samalla nimimerkillä. en oikein osaa yhdistää vastinetasi siihen kommenttiini.jos todella olit tarkoittanut sen minulle, niin voin toki antaa palautetta takaisin :)
*ihan pihalla*
oletko aloittajan exä? jos olet asia ok.
jos et ole niin, lueppa aloitus uudestaan ja sen jälkeen tuo edellinen kommenttini ja kerro sen jälkeen mihin sinä puolestasi kommentoit.
En todellakaan ole aloittajan exä. Ymmärsin kommentistasi, että mm. minä leimaan ihmisen narsistiksi vain yhden ominaisuuden perusteella. Vastasithan minun kommenttiini. Sinut ymmärtää näköjään helposti väärin. Jos ymmärsin nytkään oikein???
siitä, mitä narsismi käytännössä on ihmissuhteessa - eli ne, jotka eivät asiasta mitään tiedä, ja väittävät lisäksi, että narsistia ei voi tunnistaa ns. "tavallinen ihminen", niin tästä kuvauksesta käy hyvin ilmi, miten narsismi käytännössä ilmenee esim. parisuhteessa. Lopputulos on parsisuhdehelvetti, josta ei selviä kuin eroamalla.
Harva ihminen nimittelee "huvikseen" kumppaniaan narsistiksi. Ap:n tapauksessa on ehkä käynyt näin ja se on hyvin valitettavaa. On hyvä, että ap. otti asian esiin. Mutta toisaalta on myös hyvä, että joku kertoo, että narsisteja on ihan oikeasti olemassa, eli teorissa jokaisen tuttavapiirissä on vähintään yksi narsisti - kysehän ei ole kovinkaan harvinaisesta ilmiöstä, peräti joka 100. ihminen on narsisti - ja sehän on valtava määrä ihmisiä. Ja tämä fakta ei minusta mitenkään erityisesti edes näy tälläkään palstalla. Kyllä suurin osa asianosaisista edelleenkin vain vaikenee asiasta ja kärsii hiljaa.
**Kertoisitko meille muillekin, mitä mahdat tarkoittaa sanalla "paljasjalkapsykologi"?**
Paljasjalkapykologia eli kotipyskologia eli keittiöpsykologia. Kuka kutsuu sitä mitenkin.
Tällä tarkoitetaan tavallisten ihmisten luomia selityksiä ja arviointeja sille, miksi joku tekee jotakin mikä ei sovi yleiseen käsitykseen ja arvomaailmaan.
Otetaanpa esimerkki vähän eri asiasta.
Mies 40v ja nainen 25v menevät yhteen. Ikäero on suuri ja monen on vaikea käsittää suhteen toimivuutta. Keittiöpsykolgia selittää tämän mieluusti sillä, että toinen hakee itselleen tytärtä ja toinen isähahmoa. Tuntematta tapausta tehdään "diagnoosi". Kyse voi kuitenkin oikeasti olla kahden aikuisen ihmisen sielunkumppanuudesta ja henkisestä kemiasta.
**Viestejä lukiessani olen itse huomannut vain kahdentyyppistä kirjoittelua. Niitä, joilla on omia kokemuksia narsisteista ja jotka samalla tietävät, että internetistä saa tietyiltä sivuilta asiallista tietoa aiheesta (vinkiksi etenkin niille, jotka eivät asiasta mitään tiedä) - ja sitten niitä, jotka tyrmäävät kokonaan sen tosiasian, että narsisteja elää keskellämme. Todennäköisyys narsistin kohtaamiseen on suuri, koska 1/100 ihmisestä on narsisti (todellinen luku on suurempi - tämän myöntävät kaikki asian kanssa tekemisissä olevat asiantuntijat). **
Minä en ole huomannut noin selvää jakautumista. On ihmisiä joilla on oikeaa tietoa narsismista. Sitten on heitä jotka eivät koskaan ole sellasta nähnykkään. Sitten on vielä niitä jotka tietävät narsismia olevan, mutta eivät päätäpahkaa nimittele ketään narsistiksi. Nämä ihmiset tajuavat, että nettikirjoutksen perusteella ei voi ketään diagnosoida ja oikeassakin elämässä ei yksi tapaaminen riitä. Itse kuulun tähän viimeiseen.
**Ja jotta et alkaisi nimitellä, kerron sinulle, että olen itse koulutukseltani psykologi. Tämä koulutus ei takaa minulle asiantuntemusta narsismista, vaan asiantuntija on ennen kaikkea henkilö, joka on elänyt narsistin kanssa. Joku voi kohdata narsistin myös työpaikalla, ja kun helvetti ja kiusaaminen alkavat, niin on turha mennä väittämään, että ei ole mahdollista, että kyseinen terroristi on narsisti, koska vain "psykologi" voi näin sanoa. Olet siis täysin väärässä.Mietipä asiaa vaikkapa skitsofrenian kannalta. Jos lähipiirissäsi on tätä sairautta sairastava henkilö, niin voit päätellä henkilön oireista, että hän sairastaa nimenomaan skitsofreniaa (esim .vainoharhat). Tähän toteamiseen ei tarvita psykiatria, kun ihmisellä on silmät, korvat ja kyky huomata ja ymmärtää asioita. Samalla tavalla narsisti voidaan tunnistaa ilman psykiatria. Narsismi voi ilmetä esim. patologisena valehteluna, täydellisenä kriitikin sietämättömyytenä, sadistisena kiusaamisena, sairaallioisena mustasukkaisuutena, kostonhaluna jne. Tällaiset piirteet eivät sovi normaaliin parisuhteeseen.**
Narsisteja on olemassa. Sitä tuskin kukaan kieltää. Uskon myös että ihminen joka on joutunut narsistin kohteeski on paras asiantuntija. Eikä sitä minusta täällä kukaan ole kieltänytkään. Kaikki ongelmat parisuhteessa tai työpaikalla eivät kuitenkaan johudu narsismista, se kannattaisi teidän "asiantunioidenkin" muistaa.
**Mitä tulee tähän keskustelupalstaan, en ole huomannut, että täällä jatkuvasti joku kutsuu kumppaniaan narsistiksi. Päinvastoin, se on harvinaista. Useimmissa keskusteluissa pohditaan kumppanin huonoja puolia ilman, että otetaan narsismi-sana käyttöön.**
Ymmärtääkseni kukaan sitä ole täällä väittänytkään. Vaan nimeomaan niin, että kun joku täällä kyselee apua parisuhdeongelmiinsa, tulee ketjuun aina jossain kohtaa joku, joka sanoo että "puolisosi on narsisti! lue narsistilinkit". Joillakin/jollakin on täällä pakottava tarve mainostaa sitä narsistilinkkiä ratkaisuksi vähän joka ongelmaan. Nyt on ollut hiljasta, johtunee kesäajasta, mutta kyllä se taas vilkastuu kun tulee syksy ja pimeys.
**Minulla on se tunne, että sinä ja kaltaisesi olette jotenkin ottaneet tämän sanan hampaisiinne,
ja missioinne tuntuu olevan se, että kukaan ei saisi tätä sanaa käyttää, koska se pelottaa jostain syystä nimenomaan teitä. Jos joku viittaa nettiin, kutustte tätä henkilöä "paljasjalkapsykologiksi" - miksi? Netissä olevat kirjoituksethan ovat lähestulkoon kaikki tämän aihepiirin asiantuntijoiden kirjoittamia - eli juuri niitä teidän kovasti kaipaamianne OIKEITA ASIANTUNTIJOITA. Eli puhutte itseänne vielä pussiin kaiken lisäksi.**
En ole edellinen kirjottaja, mutta varmaan kuulun tuohon "kaltaisesi" kategoriaan. No näitten kirjoitusten perusteella sitä voi luokitella täällä ihmisiä miten vaan. Varmasti osuu ihmistä tuntematta ja näkemättä oikeaan *hymy*. Itse en kyllä menisi ketään luokittelemaan yhtään mihinkään näitten kirjoitusten perusteella. Emme me pelkää sitä sanaa, emmekä kiellä narsismin olemassaoloa. Emme vaan halua käyttää sitä joka käänteessä ja tilanteessa ratkaisuna ongelmiin. Parisuhdeongelmissa useimmin on kuitenki kyse vain kyvyttömyydestä ratkoa ongelmia. Tämä kyvyttömyys voi johtua henkisestä kypymättömyydestä, kotoa opitusta mallista tai jostakin lapsuuteen liittyvästä asiasta jne. Syitä on monia. Joskus syy voi olla narsismi, mutta se on kuitenkin aika harvinainen syy noiden muiden rinnalla.
Täällä on oikeita asiantuntijoita, mutta myös niitä jotka luulevat olevansa. Ei paljasjaka- tai muu ole mikään haukkumanimi vaan yleisnimitys näille ihmisille, jotka nimenomaan luulevat tietävänsä.
Krjoituksesi on hyvin hyökkäävä ja jokotai tyylinen. Sitäpaitis noihin paljasjalka-, keittiö ja kotipsykologia termeihin on jolkainen psykologi törmännyt jo opiskeluaikana. En usko että olet psykologi. :)
oikeassa ettei narsisti nimitystä pitäisi käyttää, jollei ihmistä ole asianmukaisesti tutkittu ja diagnoosia annettu.
narsistinen luonnehäiriö on vain yksi monista luonnehäiriöistä.lisäksi monissa luonnehäiriöissä on narsistisen luonnehäiriön piirteitä. tästä vain yhtenä esimerkkinä: epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, jonka (erään psykologisen julkaisun mukaan) omaa valtaosa nuorisorikollisista.
kyllä ihan tavallinen kadun tallaaja, saattaa vuosien varrella huomata kummallisesti käyttäytyvästä puolisostaan, että normaali se ei ole. mutta se, että tietää mikä luonnehäiriö on kysymyksessä... onkin jo isompi juttu. yhdellä ihmisellä voi olla useampi luonnehäiriö tai jokin sekamuoto.
itse en ole kouluja niin riittävästi käynyt, että diagnoosia lähtisin kenestäkään antamaan(siinä saa lukea vähän helvetisti, jos nyt pääsee edes lukemaan), vaan voin tietyissä tilanteissa todeta, että normaalisti ei käyttäydy ja jokin mättää. se tieto minulle myös riittää.
Alan ihmiset(psykiatrit,psykologit ja muut lääketiedettä lukeneet)voisi tehdä diagnoosin ihmisestä.Nykyään kaikki horoskooppia lukevat ämmät tekevät sen heidän puolestaan.Nämä samat ihmiset ei käy edes lääkärissä koska ovat silläkin saralla niin erinomaisia että tekevät diagnoosin ihan itse.
Olen nainen ja joskus aikanaan olen kommentoinut samaa asiaa näillä palstoilla. Tästä narsisti nimityksestä on tullut eräänlainen muoti-ilmiö nuorten naisten keskuudessa. Todellisuudessahan sairautena narsismi on hyvin harvinainen. Se että joku on välillä itsekäs eikä aina tanssi naisen halujen mukaan, ei todellakaan tee kenestäkään miehestä narsistia.
Olen itsekin käyttänyt kerran nimitystä narsisti, vaikka en olekaan alan ammattilainen. Kyseisessä ihmisessä on vahvana lähes kaikki nuo listatut piirteet. Myös se, että hän pitää itseään terveenä kuin pukki. Ei narsisti hakeudu hoitoon, sillä häntä ei vaivaa mikään. Kuka siis diagnoosin voi tehdä, kun narskuja ei psykiatrien vastaanotoilla näy? Uhreja siellä kyllä varmaan riittää.
Oletan siis tuntevani yhden sellaisen. On hämmästyttävää kuunnella häntä uusia ihmisiä tavatessamme. Häntä on todella helppo pitää hyvänä tyyppinä ja mitä sympaattisempana ihmisenä. Myöhemmin homma vasta paljastuu. Itse ihmettelin asiaa ekan kerran, kun satuin olemaan eri mieltä hänen kanssaan. Raivari oli sitä luokkaa, että nykyään mieluummin myöntelen kuin väitän vastaan.
Totta kyllä tuo, että liian herkästi turvaudutaan ko. sanaan. Voi olla, että olin itsekin väärässä. En kuitenkaan ole yleisesti hänestä tuota nimitystä käyttänyt. On hän sitten narsisti tai ei, niin ihan mahdotonta hänen kanssaan on olla. Eipä ole ihme, ettei hän ole koskaan kyennyt paria vuotta pidempään ihmissuhteeseen. Ikää on jo lähes puoli vuosisataa.
Ehkä juuri saman tapauksen (viimeinen kpl matchaa ja muukin). Who knows?
Kyllähän tuollaisia tyyppejä varmaan Suomen kokoisesta maasta löytyy. Tarkoittamani mies asuu Päijät-Hämeessä.
Joo, ei sama hlö sitten. Kaikki muu täsmää ikää/suhdekokemusta ym.myöten.
Narcissus rakastui omaan kuvajaiseensa veden pinnalla. Koko tarinaa en muista, on vuosia kun olen viimeksi lukenut. Tällä ei siis sympatian tai empatiankaan kanssa ole suoranaisesti mitään tekemistä. Sanalla ei kuvata psykopaattia, tai edes sosiopaattia. Narsistille on tyypillistä rakastuminen omaan itseensä. Sanaa luonnollisesti käytetään merkitsemään lähes kaikkea mahdollista jo siitäkin syystä että se on helppo lausua ja kuulostaa viisaalta.
Narsismi-sanan merkitys on muuttunut. Nimitys kyllä juontaa juurensa Narkissos-myyttiin, mutta narsistinen persoonallisuushäiriö on aivan eri asia kuin Narkissos. Narsistinen persoonallisuushäiriö on noussut yleiseksi keskustelunaiheeksi vasta viime vuosina.
Nykyaika/kulttuuri tuntuu suosivan narsistisia piirteitä esim työmarkkinoilla. Pitää olla itsekäs, oman arvonsa tunteva/hinnoitteleva, osata markkinoida itseään, esiintymiskykyinen ja -haluinen, kunnianhimoinen, eteenpäin pyrkivä ja sosiaalinen. Tuoda kaikin tavoin itseään esille ja huolehtia omista eduistaan solidaarisuuden kustannuksellakin ("yltiöindividualismi"). Narsismin kanssa läheinen piirre on myös tässämullehetikaikkinyt.
Tälläisillä ominaisuuksilla varustetut henkilöt tuntuuvat pärjäävän parhaiten vaikkapa työelämässä ja etenkin busineksessä. Narsismin voisi olettaa olevan lisääntymään päin. Vaikuttaako ympäristö sitten narsismin/narsistin kehittymiseen vai päinvastoin, siinäpä pohdinnan paikka.
Voi sinua, et ymmärrä sen koommin itse narsisti-myyttiä saati sitten narsismi-sanan nykymerkitystä.
Narkissos rakastui itseensä, mutta tuhoutui tämän itserakkauden myötä. Kyse ei siis ollut mistään terveestä ilmiöstä, vaan Narkissos oli mieleltään tasapainoton. Myytti liittyy siis hyvin oleellisesti sanan nykykäyttöön.
Sana 'alkoholisti' on ihan yhtä helppo lausuttava kuin sana 'narsistikin'. Eli ei ääntämykselläkään ole tässä suhteessa merkitystä. Kyllä narsisteja on olemassa, mutta koska et näytä tietävän aihepiiristä mitään, niin ymmärrän kyllä hyvin, että esität täällä kommetteja, jotka antavat sinusta täysin junttimaisen kuvan.
Typerimmät ihmiset eivät suinkaan ole niitä, jotka eivät tiedä asioista mitään, vaan niitä, joilta ei löydy minkäänlaista luontaista halua edes ottaa asioista selvää (- kuulut näihin jälkimmäisiin).
Tyhmyyden voi voittaa ainoastaan se joka luulee tietävänsä, eikä tiedä luulevansa.
Surettaa ilkeyden määrä tällä keskustelupalstalla! Miksi sitä pitää pilkata, jos joku ei täysin muista jotakin asiaa mutta myöntää sen avoimesti? Miten jollekin voi olla niin tärkeää osoittaa omaa ylivertaisuuttaan, että se menee kaikkien käytöstapojen edelle? Samalla häiritset niitä keskustelijoita, joita kiinnostaa itse aihe, ei pilkunviilaaminen.
Näille pilkunnussijoille voisi perustaa oman keskustelupalstan jonnekin ja siellä aloittaja voisi aina kirjoittaa mielipidekirjoituksen satunnaisesta aiheesta ja siitä edettäisiin rivakasti tekstistä löytyviin epäloogisuuksiin, aloittajan oletettuun älylliseen vajavaisuuteen, oikeinkirjoitustaitoon, sanamuotoihin jne. Ajatustenvaihto olisi varmasti vilkasta ja kaikki tyytyväisiä.