Teenkö oikein?

Yli 10-vuotinen avioliitto on loppusuoralla. Suurin syy on miehen alkoholismi, jota on kestänyt jo monta vuotta. Juodessa kuluu arjet ja pyhät. Kouluikäiset lapset pelkäävät ja ovat isästään todella huolissaan, pelkäävät esimerkiksi, että isä kaatuu portaissa humalapäissään ja satuttaa itsensä. Ovat myös pelänneet, että isä tappaa heidät kun he nukkuvat. Lastensuojeluilmoituskin on aikanaan tehty, koska mieheni kävi minuun käsiksi lasten nähden.

Lapsilla on ja on ollut hoitokontakti psykologiin tai psykiatriin. Henkistä väkivaltaa on ollut miehen taholta minua kohtaan paljon, sekä myös jonkin verran fyysistä.

Annoin miehelleni viimeisen mahdollisuuden jättää alkoholin. Jätimme samalla avioerohakemuksen käräjäoikeuteen. Siitä on nyt muutama kuukausi aikaa, alkoholinkäyttö on jatkunut, myös ratissa on ollut alkoholia veressä. Viimeisin tempaus vei lähes hengen häneltä.

Ja silti vielä emmin, teenkö oikein erotessamme. Isä on selvinpäin hyvä isä. Teenkö hallaa lapsillemme, koska mies on hakeutunut hoitoon, mutta on monta kertaa ennenkin vannonut lopettavansa alkoholin käytön, mutta aina retkahtanut uudestaan. Enää en voi antaa itseni ja lasten kärsiä.
81082
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

...sekä itseäsi, miestäsi että lapsiasi kohtaan. Onneksi olkoon: Sinun ja lastesi ahdistuksen aika on loppumassa! Voi olla että jonkin ajan päästä miehenkin, kun tajuaa mitä on menettänyt.

Äänestä

ainoan oikean vaihtoehdon. Hyvää uutta tuleivaisuutta !

Terv. alkoholistin ex-vaimo

Äänestä

elämä on liian lyhyt hukattavaksi siihen että luottaa ja uskoo toisen muuttuvan.olet antanut anteeksi,luottanut muutokseen.mutta kaikki on toistunut.Jos miehelläsi on todellista halua päästä alkoholismista se on se että te muutatte ja hän näkee että olet nyt tosissaan ja voi tehdä kaikkensa siihen että palaatte perheeksi.itse sitkuin narsistisen miehen kanssa melkein 20v.aina oli aikoja,jolloin asiat meni hyvin,mutta taas törmättiin samoihin ongelmiin ja sitten kolistiin paahasti taas alas pilvilinnoista.lapsesi kärsii suunnattomasti..ongelma monella joka miettii eroa on se että pelko uutta erinlaista elämää kohtaan on suuri ja vanhassa "pelottavassa" elämässä on vaan tottunut elämään.mutta jokaisen ihmisen on arvostettava itseänsä ja lapsia että ymmärtää lähteä kun kaikki kortit on katsottu.ero ei ole helppo,mutta se kannattaa.voin sen henk.koht sinulle sen sanoa.tsemppiä muutokseen

Äänestä

Alkkiksen kanssa on ihan turha pitää parisuhdetta. Jos raitistuu niin hyvä. Jos ei, niin se ei ole sinun ongelmasi.

Äänestä

Loppuun ja eroa sitten jos ei auta.Itse olen nelikymmppnen mies joka eli suunniilleen samalla lailla mutta paranin.Nykyään menee lasten ja vaimon kanssa todella hyvin.Hoito auttaa jos on omaa motivaatiota.Tsemppiä.

Äänestä

edes kysyt tuollaista? Ilman muuta on oikein että eroatte. Väkivalta ja alkoholismi on todella vaarallinen yhdistelmä.

Äänestä
  • Kiitos teille kaikille tuesta! Sitä on niin vaikea nähdä tilannettaan tämän kaiken keskeltä. Totta on, että on vaikea suunnata tuntemattomaan tulevaisuuteen. Tässä vanhassa on niin pelottavan helppo olla, eikä toisaalta tiedä minkäläistä elämä voisi olla tuolla ulkopuolella. Mutta nyt on otettava järki käteen ja ajateltava ainakin lasten etua, vaikka tuleva muutos ja tutusta ja "turvallisesta" luopuminen sattuukin hirveästi.

    Oli ihana silti lukea, että alkoholismista voi myös parantua, sitä ei ole vain tapahtunut vuosien saatossa hoitoyrityksistä huolimatta. Minulta on voimat kadonneet yrittää vielä kerran...ja kerran. Lisäksi lapset kärsivät. Olen kuitenkin onnellinen puolestasi nelikymppinen mies, sinä selvisit!

    Äänestä

  • Ahdistunut kirjoitti:

    Kiitos teille kaikille tuesta! Sitä on niin vaikea nähdä tilannettaan tämän kaiken keskeltä. Totta on, että on vaikea suunnata tuntemattomaan tulevaisuuteen. Tässä vanhassa on niin pelottavan helppo olla, eikä toisaalta tiedä minkäläistä elämä voisi olla tuolla ulkopuolella. Mutta nyt on otettava järki käteen ja ajateltava ainakin lasten etua, vaikka tuleva muutos ja tutusta ja "turvallisesta" luopuminen sattuukin hirveästi.

    Oli ihana silti lukea, että alkoholismista voi myös parantua, sitä ei ole vain tapahtunut vuosien saatossa hoitoyrityksistä huolimatta. Minulta on voimat kadonneet yrittää vielä kerran...ja kerran. Lisäksi lapset kärsivät. Olen kuitenkin onnellinen puolestasi nelikymppinen mies, sinä selvisit!

    Elin alkoholistin kanssa yli 20v. Tietysti kuivia kausia oli myös paljon. Sitten viimein pääsin hänestä irti, kolmen lapseni kanssa ja miten elämä on nyt mukavaa. Joka päivä nautin siitä kun lapset voivat olla rauhassa kotona, tuoda kavereitaan häpeilemättä isäänsä, saavat nukkua myös yönsä rauhassa, ilman että joutuisivat kuuntelemaan meidän riitoja. Heidän ei tarvitse pelätä mihin aikaan isä on tulossa kotiin ja missä kunnossa. Rahamme riittävät paljon paremmin ja minä olen varmaan parempi äiti kun en ole turhautunut siihen, että parisuhde on huono.

    Erosi ei tule olemaan helppo, mutta jos hän raitistuu, niin voitte olla tekemisissä paremmissa merkeissä myöhemmin. Itse lähdin kodistani kerran jo aiemmin ja palasin takaisin pitkien suostuttelujen jälkeen. Homma toimi hetken aikaa hyvin ja palasi samoihin uomiin hetken päästä uudelleen. Sitten lähdin toisen kerran ja silloin tiesin, ettei mikään mahti maailmassa saanut minua enää yhteen asumaan. Ole siis vahvana omien ja lastesi parhaaksi.

    Voimia ja jaksamista sinulle! Kenenkään ei kuuluisi tuhlata ainutkertaista lapsuuttaan tai elämäänsä alkoholistin kanssa elämiseen. Olet hyvällä tiellä kun olet hakemassa muutosta tilanteeseen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ahdistunut kirjoitti:

Yli 10-vuotinen avioliitto on loppusuoralla. Suurin syy on miehen alkoholismi, jota on kestänyt jo monta vuotta. Juodessa kuluu arjet ja pyhät. Kouluikäiset lapset pelkäävät ja ovat isästään todella huolissaan, pelkäävät esimerkiksi, että isä kaatuu portaissa humalapäissään ja satuttaa itsensä. Ovat myös pelänneet, että isä tappaa heidät kun he nukkuvat. Lastensuojeluilmoituskin on aikanaan tehty, koska mieheni kävi minuun käsiksi lasten nähden.

Lapsilla on ja on ollut hoitokontakti psykologiin tai psykiatriin. Henkistä väkivaltaa on ollut miehen taholta minua kohtaan paljon, sekä myös jonkin verran fyysistä.

Annoin miehelleni viimeisen mahdollisuuden jättää alkoholin. Jätimme samalla avioerohakemuksen käräjäoikeuteen. Siitä on nyt muutama kuukausi aikaa, alkoholinkäyttö on jatkunut, myös ratissa on ollut alkoholia veressä. Viimeisin tempaus vei lähes hengen häneltä.

Ja silti vielä emmin, teenkö oikein erotessamme. Isä on selvinpäin hyvä isä. Teenkö hallaa lapsillemme, koska mies on hakeutunut hoitoon, mutta on monta kertaa ennenkin vannonut lopettavansa alkoholin käytön, mutta aina retkahtanut uudestaan. Enää en voi antaa itseni ja lasten kärsiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu