Mieheni kesäloman alettua ahdistukseni alkoi taas konkreettisesti. Olemme olleet pitkään avioliitossa ja etääntyneet toisistamme vuosien kuluessa erinäisistä syistä. Koska mieheni ei halua puhua suhteemme vaikeuksista kanssani, olen hakenut itselleni keskusteluapua perheneuvojalta.
Nykyään harrastan ja kuljen menoissani ilman miestäni, koska hän ei ole kiinnostunut samoista asioista kuin minä. Mutta kesälomalla hän haluaisi tehdä yhdessä asioita, ja minä torjun hänet samalla tavalla kuin hän torjuu minut kesäloman ulkopuolella. Minä suorastaan järjestän itselleni väkisin jotain ohjelmaa, että yhteistä vapaa-aikaa ei olisi. En halua olla hänen lähellään, vaan ahdistun suunnattomasti. Mieheni ei ymmärrä minua, mutta ei hän myöskään kysy, mikä minulla on.
Minulle tulee mieleen japanilaiset kotirouvat, jotka ahdistuvat, kun heidän pitkiä työpäiviä tekevät aviomiehensä jäävät eläkkeelle eikä yhteistä puhumista ja tekemistä yhtäkkiä olekaan.
Ehkä ongelmani on naurettava, en tiedä. Mutta kun en vain pysty yhtäkkiä napista painamalla muuttumaan loman ajaksi yhdessäolevaksi ja yhdessätekeväksi aviopuolisoksi, niin pakenen omiin menoihini. Vuosikymmenien puhumattomuus ja asioiden maton alle lakaiseminen on kai tehnyt tehtävänsä. Suojelen itseäni joltain. Ahdistus on kai sen merkki.
Loma-ahdistus
51
22462
Vastaukset
- Ol Playa
Suhdesotkunne on klassikko! Nainen tarvitsisi keskusteluyhteyttä ja puhumista ja miehen kiinnostusta omiin asioihinsa.
Mies taas tarvitsee seksiä (naisen kielelle käännettynä tämä tarkoittaa mihehen sielussa hellyyttä, jos ette tienneet, hyvät telaketjufeministit) sekä juuri tuota yhdessä oloa vapaa-ajan aktiviteeteissa.
Nämä kaikki ovat miehen ja naisen ihan top-3 -tarvehierarkissa!!!
Tuollainen lapsellinen kostaminen ei kyllä tee asiasta yhtään helpompaa. Miksi näet itsesi vain uhrina, etkä ota aloitetta ja lähde miehesi kanssa tekemään juttuja yhdessä?
Menkää avioliittoleirille. Kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta voi että siellä ollaan eksperttejä juuri teidän laistenne kanssa :) ... Teillä menee niin päin vittua ja just niin klassiseen tapaan kuin vain voi olla. ei ole uutta tuo!- Ap.
Ymmärsitköhän sinä oikein, mitä halusin kirjoituksellani kertoa? Kyse ei ole kostamisesta, vaan vieraantumisesta, jota ei käsitellä, vaan ollaan niinkuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Oletko kenties itse parisuhteessa?
- sama tilanne
Ap. kirjoitti:
Ymmärsitköhän sinä oikein, mitä halusin kirjoituksellani kertoa? Kyse ei ole kostamisesta, vaan vieraantumisesta, jota ei käsitellä, vaan ollaan niinkuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Oletko kenties itse parisuhteessa?
No, minä olen ollut vuosikymmeniä aviossa.
Tutulta kuulosti. Mieheni on ns. menevä ja tuleva mies. Ei aikaa millekään kotiin liittyvälle, PAITSI loma-aikoina.
Keljuttaa minuakin. Mutta meitä on tuhansia tässä maassa. Minkäs teet! Hyvä mies muuten. - Ol Playa
Ap. kirjoitti:
Ymmärsitköhän sinä oikein, mitä halusin kirjoituksellani kertoa? Kyse ei ole kostamisesta, vaan vieraantumisesta, jota ei käsitellä, vaan ollaan niinkuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Oletko kenties itse parisuhteessa?
En ollutkaan ihan varma oliko kyse kostosta, mutta siltä tuo tekemisen keksiminen miehen lomasuunnitelmien ajaksi kuulosti etenkin kun samaan hengenvetoon mainitsit hänen laiminlyöntinsä sinua kohtaan.
Kuitenkin kyse on tarpeiden tyydyttämättä jättämisestä. Ne huutaa nyt ja lujaa teillä molemmilla ja se etäännyttää parin kuin parin.
Olen itse parisuhteessa ja monet sotkut elämässä läpikäynyt. Tarveajattelu toimii aika pitkälle jos molemmat muistavat huolehtia toisesta. - Ol PLaya
sama tilanne kirjoitti:
No, minä olen ollut vuosikymmeniä aviossa.
Tutulta kuulosti. Mieheni on ns. menevä ja tuleva mies. Ei aikaa millekään kotiin liittyvälle, PAITSI loma-aikoina.
Keljuttaa minuakin. Mutta meitä on tuhansia tässä maassa. Minkäs teet! Hyvä mies muuten.Pitää nostaa asiat keskusteluissa esille. Mies (tai nainen), joka ei säännöllisin välijoin ole valmis puhumaan suhteen laadusta asiallisessa keskustelussa, ei ole mikään "hyvä mies (tai nainen)".
Mikseivät ihmiset double checkkaa että keskusteluyhteys toimii ennen kuin menevät avioon ja että kumppani on sellainen, kuin toivoisi tämän olevan esim perhe-elämätavoiltaan? - 43666666666678
Ol PLaya kirjoitti:
Pitää nostaa asiat keskusteluissa esille. Mies (tai nainen), joka ei säännöllisin välijoin ole valmis puhumaan suhteen laadusta asiallisessa keskustelussa, ei ole mikään "hyvä mies (tai nainen)".
Mikseivät ihmiset double checkkaa että keskusteluyhteys toimii ennen kuin menevät avioon ja että kumppani on sellainen, kuin toivoisi tämän olevan esim perhe-elämätavoiltaan?Täällä netissä ei kyll tsekata saatikka doubletsekata ketään. Tsekkaaminen vaatii avoimuutta livenä.
- Naapurin Eukot
No nyt on toiminnan aika. Meillä on vain yksi elämä. Mies ei tule muuttumaan. Tilanne ei tule KOSKAAN muuttumaan paremmaksi. Älä jää ihmettelemään, vaan nosta kytkintä. Eli ota ero. Miksi kulutat aikaasi ja hermojasi? Hankkiudu vapaaksi ja saat tehdä mitä haluat. Kulissiliitot pitäisi lailla kieltää.
TÄNÄÄN ON LOPPUELÄMÄSI ENSIMMÄINEN PÄIVÄ!!!!- samaa
mieltä. Mikä hel..n pakko siinä avioliitossa on roikkua, jos noin ahdistaa ? ?
- uusi elämä
Entäpä jos uusi elämä ei olekaan yhtään ruusuisempaa?
Mitä jos yrittäisikin parantaa tätä elämää eikä hankkia uutta? Kokeile, huomioi miestäsi, "leiki" ensin että rakastat häntä, muutu "onnelliseksi", leiki että tämä on uusi elämä. Kohta voi tapahtua ihmeitä, jos ei onnistu, eroa sitten. - miksi mennä naimisiin,
luvata rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä,kunnes kuolema erottaa??
Heti kaikki minulle nyt sukupolvi ei jaksa nähdä edes sitä vaivaa,että pelastaisi liittonsa!
Ja mistä ihmeestä niitä uusia kavereita niin vaan löytyy?? Kunnollisia kavereita,ei mitään puliukkoja- tai akkoja. Kiva sitä on sitten yksin viettää vanhuutta,sekin tulee vastaan joskus.Kyllä niitä yhteisiä asioita ja kolotusvaivoja tulee sitten aikanaan. Eli älä jää ihmettelemään,tee jotain. Sano miehellesi,että istu tähän vastapäätäni ja nyt keskustellaan!!
Tämä on teidän uuden yhteisen elämänne ensimmäinen päivä!
- MARS!!
Vähän karuun tyyliin tuo yksi teille aviol.leiriä suositteli, mutta voimme lämpimästi suositella sellaista teille ja muillekin pareille vaikkei suurempia ongelmia olisikaan.
Avioliittoleiri (tai avioliitto peruskurssi) tulisi olla pakollinen jokaiselle avioon aikovalle parille. Tarvehierarkiat joista täällä on jo puhuttukin todellakin kuvaavat pitkälle miehen ja naisen erilaisia tarpeita suhteessa. Kun kumpikin aviopuolisoista haluaa välittää ja täyttää toisen tarpeita suhde yksinkertaisesti toimii! Mutta jos ei tiedä omia saatikka sitten toisen tarpeita asia on hieman hankalampi..
Avioliittoleirillä opitaan tunnistamaan mm. näitä suhdetarpeita monien muiden asioiden ohella. Voisimme lyödä melkoisen summan likoon ettette pettyisi jos molemmat uskaltautuisitte avoimin mielin leirille.
Ja heti kättelyssä avioeron ehdottajille samat terveiset; menkää ja kokeilkaa leirejä. Tustustukaa puolisoihinne ja itseenne!- 35 vuotta naimisissa
Että minua pännivät nämä vastaajat, jotka täällä esitettyihin ongelmiin aina ensimmäiseksi ehdottavat että ota ero, huonossa liitossa ei kannata olla jne.
Ja myös ne, jotka koko ajan jankkaavat kulissiliitoista. Mitä h...tiä kirjoittajat niilläkin mahtavat tarkoittaa?
Mikä oikeastaan on kulissiavioliitto?
Mistä kukaan, edes avioliitossa oleva, tietää, että juu, kulisseissa eletään, kun seksiä tulee vain kerran kuukaudessa ja mies paiskii hulluna työssä ja minä olen sitä tai tätä.
Avioliittoon kuuluu kaikkea mahdollista. Väliin pystytetään kulisseja yhdessä ja erikseen, väliin kaadetaan yhdessä ja erikseen.
Väliin rytisee, väliin menee auvoisasti.
Sitä kutsutaan myös elämäksi.
Sitä kutsutaan avioliitoksi. - Kokemusta on
35 vuotta naimisissa kirjoitti:
Että minua pännivät nämä vastaajat, jotka täällä esitettyihin ongelmiin aina ensimmäiseksi ehdottavat että ota ero, huonossa liitossa ei kannata olla jne.
Ja myös ne, jotka koko ajan jankkaavat kulissiliitoista. Mitä h...tiä kirjoittajat niilläkin mahtavat tarkoittaa?
Mikä oikeastaan on kulissiavioliitto?
Mistä kukaan, edes avioliitossa oleva, tietää, että juu, kulisseissa eletään, kun seksiä tulee vain kerran kuukaudessa ja mies paiskii hulluna työssä ja minä olen sitä tai tätä.
Avioliittoon kuuluu kaikkea mahdollista. Väliin pystytetään kulisseja yhdessä ja erikseen, väliin kaadetaan yhdessä ja erikseen.
Väliin rytisee, väliin menee auvoisasti.
Sitä kutsutaan myös elämäksi.
Sitä kutsutaan avioliitoksi.Joo ei aina ero ole mikään ratkaisu.Sen tietävät vain he kaksi.
Mutta kissa pöydälle ja roskat maton alta pois.
Se saattaa tuntua pelottavalta,mutta ainakin on yrittänyt kaikkensa.
Sit vasta jos kunnon tunteista puhumisesta ei ole hyötyä,miettiä muita vaihtoehtoja. - Naapurin Eukot
35 vuotta naimisissa kirjoitti:
Että minua pännivät nämä vastaajat, jotka täällä esitettyihin ongelmiin aina ensimmäiseksi ehdottavat että ota ero, huonossa liitossa ei kannata olla jne.
Ja myös ne, jotka koko ajan jankkaavat kulissiliitoista. Mitä h...tiä kirjoittajat niilläkin mahtavat tarkoittaa?
Mikä oikeastaan on kulissiavioliitto?
Mistä kukaan, edes avioliitossa oleva, tietää, että juu, kulisseissa eletään, kun seksiä tulee vain kerran kuukaudessa ja mies paiskii hulluna työssä ja minä olen sitä tai tätä.
Avioliittoon kuuluu kaikkea mahdollista. Väliin pystytetään kulisseja yhdessä ja erikseen, väliin kaadetaan yhdessä ja erikseen.
Väliin rytisee, väliin menee auvoisasti.
Sitä kutsutaan myös elämäksi.
Sitä kutsutaan avioliitoksi.Kulissiliitossa leikitään kotileikkiä. Leikitään että on seksiä, leikitää että ollaan onnellisia, leikitään että mitään ongelmia ei olekkaan.
Pelätään niin perkeleesti että jos lähtee vetämään APUA mitä naapurit, sukulaiset, kaverit, työkaverit, presidentti SIIHEN SANOO???
Hui se pelottaa niiiin paljon että leikitään edelleen. Sisäisesti on niin paha olo että oikein oksettaa. Juostaan terapiassa, haaveillaan, "mutkutellaan" (lähtisin -mutku....)
Ihan turha selitellä että kyllä avioliitossa pitää kaikki kestää, kun se on pyhä jne,jne.
Joskus vaan käy niin että kaksi ihmistä kasvavat toisistaa erilleen ja se rakkaus vaan LOPPUU.
Silloin voi kunnioittaa itseään ja sitä puolisoa ja laitaa kulissit palamaan ja lähteä vetämään.
Useat ovat viruneet kuolleessa liitossa vuosia ja kun he lopulta lähtevät... Ovat kuin uusia ihmisiä ja ihmettelevät mikseivät lähteneet aikaisemmin. - -Komppaaja-
Naapurin Eukot kirjoitti:
Kulissiliitossa leikitään kotileikkiä. Leikitään että on seksiä, leikitää että ollaan onnellisia, leikitään että mitään ongelmia ei olekkaan.
Pelätään niin perkeleesti että jos lähtee vetämään APUA mitä naapurit, sukulaiset, kaverit, työkaverit, presidentti SIIHEN SANOO???
Hui se pelottaa niiiin paljon että leikitään edelleen. Sisäisesti on niin paha olo että oikein oksettaa. Juostaan terapiassa, haaveillaan, "mutkutellaan" (lähtisin -mutku....)
Ihan turha selitellä että kyllä avioliitossa pitää kaikki kestää, kun se on pyhä jne,jne.
Joskus vaan käy niin että kaksi ihmistä kasvavat toisistaa erilleen ja se rakkaus vaan LOPPUU.
Silloin voi kunnioittaa itseään ja sitä puolisoa ja laitaa kulissit palamaan ja lähteä vetämään.
Useat ovat viruneet kuolleessa liitossa vuosia ja kun he lopulta lähtevät... Ovat kuin uusia ihmisiä ja ihmettelevät mikseivät lähteneet aikaisemmin.Naapurin Eukot osuu just asian ytimeen !
Kaatakaa kulissit niin huomaatte, että se oikee - ja monessa tapauksessa onnellisempi - elämä on niiden ulkopuolella. - järjestävät
jrz kirjoitti:
nii missä ja kuka kyseisiä leirejä järjestää, yms yms ??????????
monetkin järjestöt ja tahot. Toiset parempia kuin toiset...eikun googlaamaan! (koska täällä ei saa varmaankaan mainostaa sen kummemmin..)
- savu1
Naapurin Eukot kirjoitti:
Kulissiliitossa leikitään kotileikkiä. Leikitään että on seksiä, leikitää että ollaan onnellisia, leikitään että mitään ongelmia ei olekkaan.
Pelätään niin perkeleesti että jos lähtee vetämään APUA mitä naapurit, sukulaiset, kaverit, työkaverit, presidentti SIIHEN SANOO???
Hui se pelottaa niiiin paljon että leikitään edelleen. Sisäisesti on niin paha olo että oikein oksettaa. Juostaan terapiassa, haaveillaan, "mutkutellaan" (lähtisin -mutku....)
Ihan turha selitellä että kyllä avioliitossa pitää kaikki kestää, kun se on pyhä jne,jne.
Joskus vaan käy niin että kaksi ihmistä kasvavat toisistaa erilleen ja se rakkaus vaan LOPPUU.
Silloin voi kunnioittaa itseään ja sitä puolisoa ja laitaa kulissit palamaan ja lähteä vetämään.
Useat ovat viruneet kuolleessa liitossa vuosia ja kun he lopulta lähtevät... Ovat kuin uusia ihmisiä ja ihmettelevät mikseivät lähteneet aikaisemmin.toss olen kyl täysin samaa mieltä,onhan se tietysti kynnys lähteä vetämään,itse kun lähdin ni tai siis erottiin yhteis tuumin,niin kyllä vanhemmat ja kaikki että ettekös nyt vois vielä yrittää..yms yks ainoa uskalsi sanoa että turha sitäon paskassa liitossa olla jos ei ole hyvä olla.. nyt olen kuin eri ihminen kun ei ole raastavaa liittoa..onnellinen olen..
- irmeli1980
savu1 kirjoitti:
toss olen kyl täysin samaa mieltä,onhan se tietysti kynnys lähteä vetämään,itse kun lähdin ni tai siis erottiin yhteis tuumin,niin kyllä vanhemmat ja kaikki että ettekös nyt vois vielä yrittää..yms yks ainoa uskalsi sanoa että turha sitäon paskassa liitossa olla jos ei ole hyvä olla.. nyt olen kuin eri ihminen kun ei ole raastavaa liittoa..onnellinen olen..
joo, vaan en ymmärrä sitä et miks ylipäätään ihmiset kasvaa erilleen? kyl mä sen ymmärrän et jos toinen hakkaa tai tekee jotain peruuttamatonta yhtäkkiä eikä siitä millään päästä yhdessä yli niin ero on paikallaan, ei nyk. ole pakko tehä mitään. mut et kasvetaan erilleen...kaikki on sen verran itsekkäitä nykyisin et vaikka asutaankin saman katon alla ei eletä yhdessä tai puhuta asioista, kun monia vuosia pitää toista ja suhdetta itsestäänselvyytenä niin kyllähän sitä jossain vaiheessa huomaa et parempi ois olla yksinään...miks ei huolehdita suhteesta?
mun vanhemmat on eronnut ja ihan siitä syystä et isä käytti huumeita, lapsesta asti oon ajatellut et ihana juttu. äiti sai paremman elämän ja isäpuolenmyötä minäkin sain hyvän isän. ne vetää yhtä köyttä sentään.
itte elänyt parisuhteessa viis vuotta, on meinattu erota kaks kertaa, mut ku mistään vakavasta ei ollut kyse niin päätetty jatkaa ja yrittää ja oppia virheistä. molemmilla hurjasti menoja et vaikeeta on välillä ettii yhteistä aikaa...toivottavasti vain elämä ei heittele pahemmin ku mitä se nyt on tehnyt...
kauheen helposti vaan ihmiset eroaa, mutta eihän oma parisuhde kenellekään muulle kuulu ku siihen kuuluville ja tietty lapsille jos niit on...
- Aloita puhuminen
Mitä sinä menetät, jos aloittaisit asioiden selvittelyn, esim. kertomalla myös miehellesi, miltä sinusta tuntuu? Lottoan tässä, et sun miehesi ei tiedä sun kokemuksistasi, eikä sitä, mitä sun antamalla tiedolla tekisi, koska ei osaa tehdä sen suhteen mitään. Mutta, sittenhän ainakin tietää, missä sinä menet ja hänelle jää pallo tehdä seuraava siirto. Ei myöskään olisi väärin, vaatia kommenttia takaisin.
Mutta, joka tapauksessa, jos muutosta haluat, et noin voi jatkaa. Mutta sehän oli sulle jo selvää. Joten, puhuminen ei ainakaan pahenna teidän asioitanne eikä hajota, mikä on jo hajalla. - kuullostaa
Sanot, että vuosikymmenien puhumattomuus ja asioiden maton alle lakaiseminen on kai tehnyt tehtävänsä ja juuri noin se varmaan on!
Olet ilmeisesti yrittänyt aikasi saada miestä puhumaan ja osallistumaan sekä kiinnostumaan asioistasi, mutta tuloksetta. Nyt olet sitten tavallaan kääntänyt hänelle selkäsi ja alkanut elämään täysin omaa elämääsi, vaikka olette avioliitossa.
Sanot, että käyt yksin perheneuvojalla ja ahdistut miehesi lähellä eli aika huonossa jamassa suhteenne tuntuu olevan. Niinpä, sinun on nyt aika miettiä, että mitä haluat ja mitä olet valmis sen eteen tekemään?
Jos et näe valoa tunnelin päässä, että suhteenne voisi parantua, niin silloin on ehkä paras erota. Jos taas olisit valmis yrittämään, niin silloin kyllä sinuna kirjoittaisin ne asiat paperille, jotka haluaisit sanoa miehellesi. Kirjoittaisit syyttelemättä, vanhoja kaivelematta ja maltillisesti.
Sitten vaan istutat miehen pöydän ääreen ja kysyt vaikka ensin, että miten hän kokee avioliittonne tällä hetkellä ja sinut naisena ja itsensä miehenä. Jos et saa vastusta, niin kerrot sitten hänelle kirjoittamaasi muistin tukena käyttäen, että miltä sinusta tuntuu. Lopuksi sitten kysäiset, että mitä miehesi on sanomastasi mieltä ja mitä hänen mielestään pitäisi tehdä suhteenne parantamiseksi.
Koska mies ei tietenkään voi olla varautunut noihin kysymyksiin, niin anna vaikka viikko miettimisaikaa ja palatakaa sitten uudestaan pöydän ääreen setvimään asiaa.
Jos miestäsi ei hetkauta tämä selkä seinää vasten laittaminen, niin silloin voi sanoa, että olet yrittänyt ja miehesi ilmeisesti ei halua tai ei kykene yhdessä sinun kanssasi korjaamaan tilannetta.
Raakaa peliä ehkä, mutta kai siitä vuosikymmenten maton alle lakaisusta on joskus herättävä... - kysymys....
Miksi ihmeessä olette vielä yhdessä?Oletteko kenties masokisteja?Minä en ainakaan asuisi yhdessä henkilön kanssa,johon tunnen vastenmielisyyttä.Pitäisi aikuisella ihmisellä olla sen verran selkärankaa,että pystyy eroamaan.
- Ihmettelen..
Selkärankaa vaatii se, että tarttuu vaikeisiin asioihin ja alkaa yrittämään selvittää niitä. Löysän paskan tie on se, että pakenee tilannetta koska "musta ei nyt vaan enää tunnu hyvältä".
En ole ehdottomasti eroa vastaan, jos tilanne on esim. väkivallan takia mahdoton, mutta risoo tuollainen asenne, mitä edustat. Noinko aikuinen ihminen ajatelee?! Ei ajattele. - näin.
Ihmettelen.. kirjoitti:
Selkärankaa vaatii se, että tarttuu vaikeisiin asioihin ja alkaa yrittämään selvittää niitä. Löysän paskan tie on se, että pakenee tilannetta koska "musta ei nyt vaan enää tunnu hyvältä".
En ole ehdottomasti eroa vastaan, jos tilanne on esim. väkivallan takia mahdoton, mutta risoo tuollainen asenne, mitä edustat. Noinko aikuinen ihminen ajatelee?! Ei ajattele.ajattelee fiksu ja realistinen aikuinen.Kuten kirjoituksesta jo huomasi,suhde on jatkunut vuosikaudet samanlaisena.Kuulut ilmeisesti ryhmään,pidetään kulissit pystyssä,vaikka kuinka vituttaisi tai voitaisiin suhteessa pahoin.Masokistille tällainen suhde sopii,mutta ei enään kypsien aikuisten kesken...joskus on vaan otettava se lusikka kauniiseen käteen ja hyväksyttävä tosiasiat,eikä elää haaveunissa,jospa tämä joskus muuttuu paremmaksi.
- Ihmettelen edelleen..
näin. kirjoitti:
ajattelee fiksu ja realistinen aikuinen.Kuten kirjoituksesta jo huomasi,suhde on jatkunut vuosikaudet samanlaisena.Kuulut ilmeisesti ryhmään,pidetään kulissit pystyssä,vaikka kuinka vituttaisi tai voitaisiin suhteessa pahoin.Masokistille tällainen suhde sopii,mutta ei enään kypsien aikuisten kesken...joskus on vaan otettava se lusikka kauniiseen käteen ja hyväksyttävä tosiasiat,eikä elää haaveunissa,jospa tämä joskus muuttuu paremmaksi.
Ei ole olemassa vain kahta vaihtoehtoa; kulissiavioliitto tai ero. On olemassa myös kolmas vaihtoehto, se että halutaan yhdessä (vaikka sitten toinen osapuoli olisi se alullepanija) lähteä selvittämään asioita. Usein siinä lisäksi tarvitaan jotain objektiivisempaa näkökantaa, asioihin perehtynyttä tahoa avuksi, riippuen tietysti ongelmien laadusta ja syvyydestä.
Tiesitkö muuten, että parisuhteen ongelmat ovat pohjimmiltaan ihmisen omia ongelmia, jotka tulevat esiin parisuhteessa erilaisissa muodoissa. Toista ei siis aina voi suoraan syyttää suhteen toimimattomuudesta, vaikka ensi ajattelulla siltä tuntuisikin. Eivätkä ne ongelmat ainakaan poistu ja häviä uuden kumppanin myötä, vaan ajan mittaan hups vaan, samassa paskassa lillutaan. Kukaan ihminen ei voi parantaa toisen kipuja.
Miksi täällä palstalla on niin paljon katkeria ja toivottomia kirjoituksia? Jos usko siihen, että asiat voivat muuttua paremmiksi vaivannäön kautta tekee minusta masokistin, olen ilomielin sellainen. Jos ei tällaiseen masokismiin ole halukas, ei kannata ikinä haaveilla onnistuneesta avioliitosta (tai minkäänmoisesta toimivasta parisuhteesta) Sori. - -----------------
En väitä että olet sinkku mutta monet sinkut neuvoo aina eroamaan kun tulee ongelmia. Sen takia ne itse on sinkkuja.
- tuota kovaa eroamisvimmaa
----------------- kirjoitti:
En väitä että olet sinkku mutta monet sinkut neuvoo aina eroamaan kun tulee ongelmia. Sen takia ne itse on sinkkuja.
kun on jonkun kiikkiin saanut,luulisi siitä pitävän kynsin hampain kiinni!!
Ei ole olo aina auvoista sinkulla,ainakin minä käskisin keräämään rippeet ja rakentamaan liittoa uudelleen. Aina voi korjata jos löytyy tahtoa.
Ne jotka käskevät eroamaan,ovat vain kateellisia,että jollain on joku.
- herätkää
Teillä tulee olemaan edessä vain 2 vaihtoehtoa. Pidemmän päälle kumpikin tulee tympääntymään tilanteeseen. Mieltä painavista asioista on PAKKO puhua. Se varmasti selkiyttää tilannetta. Mutta jos puhuminenkaan ei mitään paranna, niin sitten on ero edessä.
- Minä jossain
Minä en keksinyt enää mitään puhuttavaa lomalle jääneelle miehelle.
Mitä sitä juopolle mitään selittämäänkään?
Lähden baariin joka kerta kun mies menee mökille "töihin".
En koe ollenkaan huonoa omaatuntoa kun annan jonkun mukavan viihdyttää itseäni.
Juokoot äijä mökillään vaikka itsensä hengiltä!- Toinen kesäleski
Tuo oli ku mun ajatuksista/elämästä..
- ongelmat ja
Toinen kesäleski kirjoitti:
Tuo oli ku mun ajatuksista/elämästä..
aloittajan ongelmat on ihan toiselta planeetalta.
- Minä vaan ( n )
Lähde mukaan miehesi juttuihin. Et sinä siinä mtään menetä. Voit jopa vaikka löytää jotain uutta : )
- Naimisissa 20v.
Minun mieheni on jo vuosia tehnyt yksityisyrittäjänä töitä kotona. Siitä huolimatta kaikki kotityöt ovat aina kaatuneet minun hartioilleni, vaikka käyn töissä kodin ulkopuolella. Aamusta iltaan mieheni istuu joko paperin ja kynän tai tietokoneen ääressä, ei ulkoile, syö ja juo muutaman oluen, eli ei elä perheelle ja lapsille, vaan itselleen kesät talvet. Nyt kesälomani ajan hän on suunnitellut omaa vesijettilomaansa, vaan ei mitään meille yhdessä. Olen ahdistunut tästä joka kesä enkä saa oikein nautittua loma-ajastakaan.
- auta asiaa
Ehkä miehesikin alkaisi puhua ongelmistanne, jos tulisit häntä puolitiehen vastaan? Miehen torjuminen ei ainakaan auta asiaa mitenkään.
Itse olen aina ollut vähän samanlainen kuin sinä. Teen asiat silloin, kun minulle käy, mutta kun mies yrittää tehdä oman osansa, olen kylmä ja torjun miehen. Mutta kun olen vähänkin antanut periksi, ovat asiat alkaneet sujua ja mieskin on alkanut puhua asioista, joista ei ennen ole suostunut puhumaan.
Minua ihmetyttää naisissa se, että miesten pitäisi tehdä aina kaikkea, mitä naiset haluaisivat. Esim. juuri harrastukset. Osallistutko itse miehesi harrastuksiin mitenkään?- Naimisissa 20v.
Aikaisemmin teimme paljonkin yhdessä. Hän on rakennellut autoja ja veneen, minä olen auttanut verhoilemalla ne. On kuljettu katsomassa rallikisoja ja autonäyttelyitä ym.Lasten syntymän jälkeen se automaattisesti on vähentynyt. Jos pyydän miestäni johonkin joka minua todella kiinnostaa, konsertit, mökkeily, puutarha, vaeltaminen ja luonto, en saa vastakaikua.
- kun sinä teet
Naimisissa 20v. kirjoitti:
Aikaisemmin teimme paljonkin yhdessä. Hän on rakennellut autoja ja veneen, minä olen auttanut verhoilemalla ne. On kuljettu katsomassa rallikisoja ja autonäyttelyitä ym.Lasten syntymän jälkeen se automaattisesti on vähentynyt. Jos pyydän miestäni johonkin joka minua todella kiinnostaa, konsertit, mökkeily, puutarha, vaeltaminen ja luonto, en saa vastakaikua.
yhden asian tässä nyt väärin.
Miehesi on ilmeisesti noita miesten harrastuksia tehnyt ja sinä olet ollut sitten siinä mukana.
Jos tätä voisi kuvailla painoiksi mitä nostatte, niin miehesi on näissä harrastuksissa nostanut 60 kiloa ja sinä olet nostanut 40 kiloa. Se on ollut sopiva määrä teidän kummankin voimille, eli olette selviytyneet sen määrän nostamisesta.
Nyt kun sinä ehdotat konserttia, puutarhanhoitoa, tai luonnossa liikkumista, mistä miehesi ei välttämättä ymmärrä yhtään mitään, on kuin kasaisit hänelle kerralla 100 kiloa reppuun ja käskisit nostaa. Eihän sitä määrää kukaan pysty nostamaan kerralla.
Eli nyt jaat pikkuhiljaa tuollaiset keksinnöt pienempiin osiin niin että miehesi pääsee pikkuhiljaa mukaan sinun juttuihisi. Se vaatii aikaa. Se vaatii samanlaista aikaa kuin suhteenne alussa kun opettelitte tuntemaan toisianne.
Jos oma vaimoni tulisi ehdottomaan konserttia, niin olisin varmasti ensimmäiseksi suu auki väittämässä vastaan että älä nyt helvetissä naurata, me mihinkään konserttiin lähdetä.
Joten aloita pienillä teoilla. Ei teidän tarvitse mitään suuria asioita tehdä ollaksenne yhdessä!
Teille konsertiksi riittää se että pistät hyvän levyn soimaan taustalle hiljakseen ja sitten istutte kumpikin sohvalle, otatte tekosyyksi ja käsien tärinän vähentämiseksi vaikka teemukit mukaan ja istutte tuppisuuna vain kuunnellen ja ollen toistenne lähellä.
Parempi jos valitset sellaisen levyn joka miellyttää teitä kumpaakin. Nyt tässä konsertissa ei ole kuitenkaan tarkoitus kuunnella musiikkia, vaan antaa sen vain soida taustalla.
Vielä parempi on jos voitte istua vaikka ikkunasta ulos katsellen. Sanoja te ette vielä tarvitse, olette vain hiljaa yhdessä.
Teet sopimuksen miehellesi että teidän on pakko istua hiljaa vähintään kymmenen minuuttia ja katsoa yhdessä ulos. Onko helppo homma? On, ja usko pois, lähentää kummasti paria kun pitää istua tuppisuuna kymmenen minuutta ilman että mihinkään saa siitä lähteä. Vielä parempi jos kykenette istumaan vähintään varttitunnin sanomatta mitään.
Nauraa saa, jos naurattaa ja yleensä se alkaakin naurattaa ja se on hyvä merkki jos näin käy.
- pitkälti
samanlaista. Miestäni ei ikääntymisen myötä kiinnosta muu kuin sohvalla löhöily ja television katselu. Itse tykkään liikkua ja tavata tuttuja.
- Marja 60
Tuttu juttu,meillä alkoi samanlainen systeemi pari vuotta ennen eroa.Yhtäkkiä mies ei halunnut tehdä mitään yhteistä lomalla,hänellä tuntui olevan "omia" menoja ja aikaa minulle ja pojalle ei tuntunut riittävän.Meni pari vuotta ennenkuin ymmärsin,että mies on kyllästynyt koko systeemiin.Eli ei raukka kehdannut suoraan sanoa,mikä on,vaan käyttäytymisellään yritti viestittää mistä on kyse,ja minä raukka en tajunnut mikä mättää.Eli ero tuli,kun tajusin mistä on kyse,ja laitoin eron vireille.Mies tuntui olevan helpottunut,ja nyt olen minäkin ja poika.Eli tällaista...
- NUSSIKAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
NUSSIKAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
- ongelma.-.
Miehesi ei puhu sen vuoksi koska hänellä ei ole sanoja siihen.
Katsos kun ihmisillä on ahdistusta ja vaikka mitä, mutta jos he tietäisivät että mikä heitä ahdistaa, he korjaisivat sen eikä siitä tarvitsisi edes puhua kenenkään kanssa.
Jos miehesi torjuu sinut ja hän ei tiedä miksi, niin ei hän silloin osaa siitä myöskään puhuakaan.
Jos olet huomannut sen että ahdistut siitä kun miehesi haluaisi tehdä jotakin sinun kanssasi, niin älä nyt hyvä ihminen pakene sitä järjestämällä itsellesi tekemistä!
Sinulla ei ole ole mitään oikeutta syyttää miestäsi puhumattomuudesta, kun nyt itse olet tekemässä suurinta virhettä mitä voit tehdä?!
Kuulehan nyt. Pysähdy hetkeksi ja ota paperia ja kynä. Sulje kaikki muut häiritsevät tekijät ympäriltäsi pois, tässä ei ole aikarajaa joten älä myöskään järjestä itsellesi yhtään mitään.
Nyt listaat paperille kaiken sellaisen josta nautitte suhteenne alussa kun vielä teitte asioita yhdessä.
Listaat kaikki pienimmät ja mitättömimmätkin asiat ranskalaisin viivoin.
Minä tiedän mitä sinä käyt läpi koska käyn sitä myös ihan itsekin läpi. Minä en ole puhunut tästä yhtään kenellekään, mutta huomasin sen viime jouluna kun en kestänyt olla enää sekuntiakaan vaimon lähellä. Se oli ensimmäinen hälytyskello ja nyt kesän alussa tapahtui sama juttu ja päätin tehdä asialle jotakin, sillä minäkin pakenin aivan kuten sinä nyt.
Joten jos haluat toimivia neuvoja tilanteeseesi, niin kuuntelet hyvin tarkkaan mitä aion sanoa, sillä muuten sinä menetät parisuhteesi ja suoraan sanottuna ihan helvetin typerästä syystä!
Syy on se että sinä pakenet kuin raukka!
Joten nyt se paperi ja kynä naaman eteen ja kirjoittamaan. Tuo kirjoittaminen auttaa sinua asennoitumaan siihen että teette taas asioita yhdessä. Se poistaa sinulta sen pakenemisreaktion.
Kun olet saanut listaan vähintään kymmenen hyvää muistoa siitä mitä aikaisemmin teitte, niin sitten pyydät miehesi keittiönpöydän ääreen, keität teekupposet molemmille, pistät television ja radion pois päältä ja keskustelette yhdessä muistellen mitä kaikkea mukavaa teitte suhteenne alussa.
Ei teidän ole tarkoitus toteuttaa noita tempauksianne uudestaan ellette siihen halua ryhtyä, mutta se saa teidät takaisin ajattelemaan teitä kahta yhdessä ilman omia temppuiluja ja harrastuksia.
Muitakin harjoituksia on joilla parantaa teidän keskinäistä suhdetta ja sitten myös tunne-elämää ja rakkauselämää ja käydä läpi se japsirouvien ahdistus. Sinä olet ihminen ja terve ihminen kykenee sopeutumaan huomattavasti pahempiin kriiseihin, joten älä edes ajattele ettet selviäisi.
Muistat varmaan ne ajat kun menit ensimmäiseen uuteen työpaikkaan ja kuinka se jännitti kuinka muut työkaverit ottavat sinut vastaan. Sama asia tapahtui opiskeluaikoinakin. Sama asia tapahtuu nyt kun kesäloma on alkanut, pelkäät sitä kuinka selviät "uuden" ihmisen kanssa uudessa tilanteessa.
Sinä suojelet itseäsi pelkästään omalta pelkuruudeltasi pakenemalla pois ja joutumatta kohtaamaan uutta tilannetta. Ei se ahdistuksesi sen kummempaa ole.
Nyt kun olet tiedostanut tämän, niin sinulla ei ole minkäänlaista tekosyytä enää paeta. Nyt sinä joudut valita että joko pakenet koko loppuelämäsi ajan tai käännyt ja käsittelet sen uuden tilanteen ja sen tuoman epävarmuuden. Olet ollut liian turvallisessa elämäntilanteessa aivan liian pitkään ja sen vuoksi sinua pelottaa ja ahdistaa.- Hunsvotti55
Todella tyhjentävästi ja esimerkillisesti sanottu (kun olet vielä itse sen kokenut). Luulisi nyt tajuavan monien tyhmempienkin jotka täällä palstoilla ovat ja lukevat kirjoituksia.
- on perää.
Kyllä asiat ja tunteensa on kohdattava silmästä silmään. Tutkailtava avoimesti itseään pakenemisen sijaan.
Sen jälkeen voi toivon mukaan kohdata myös kumppaninsa avoimesti. ilman avointa suhtautumista on mahdotonta lähestyä toinen toistaan ja etääntyminen senkun jatkuu...
Mutta tiedän monta samanlaista pariskuntaa. :( Ja he eivät ole olleet edes pitkään yhdessä.
On se vaan kumma että toiset pariskunnat ikäänkuin kasvavat yhteen ja toiset taas erilleen.
On varmaan kamalaa kun huomaa että ei ole mitään yhteistä ja joutuu keksimään "muita menoja" ettei tarvisi uhrata aikaansa puolisilleen.
Kauhea pattitilanne josta on vaikea päästä pois. Toivon sinulle kaikkea jaksamista, on hyvä että olet hankkinut apua. Se tekee hyvää että voit puhua edes jollekkin.- meni minunkin lomani
Tämä kesä oli ensimmäinen,jolloin lähdin viikkoa ennen yhteiseltä lomalta kotiin. Halusin saada edes yhden lomaviikon onnistumaan, jotta jaksaisin taas talven. Syynä loman persiille menoon oli se, että meitä oli liian paljon samassa paikassa lomalla ja mieheni teki töitä koko ajan ja yritti todella myös huomioida minut, mutta minulle ei riittänyt "päähän taputus" aina silloin tällöin.
Minulla oli todella aikaa ajatella asioita ja pistää niitä tärkeysjärjestykseen. Huomasin, että "kolmikymmenvuotinen" sotamme on ollut yhtä vuoristorataa - välillä menee hyvin, välillä tasaiseen ja välillä huonosti. Sitten mietin, olisinko voinut tyytyä toisenlaiseen elämään ja totesin, että en. Kaikkineensa nykyinen elämäni on se, mitä haluan.
Ei hyviä aikoja osaa arvostaa, jollei välillä mene huonosti. Minulla ratkaiseva tekijä on se, että niin kauan, kun haluan viettää myös eläkepäiväni mieheni kanssa, niin kauan asioita pystyy korjaamaan.- oli oikeastaan
ihan fiksu teko lähteä viikkoa aiemmin ja vähän funtsia asioita.
Mikäpä pakko se loppujen lopuksi on olla ihan joka hetki kiinni toisessa. Välillä pieni välirako voi selventää asioita myös ihan myönteiseen suuntaan. Saa rauhassa punnita tuntemuksiaan ja elämäänsä.
- tapauksesta
Ilta-Sanomien lööpistä. Jos noin kovasti ahistaa, niin miksi ihmeessä pitää kahden ihmisen niin kovasti toisiaan kiduttaa. Jos ei ole rakkautta eikä yhteisiä tavoitteita, niin ei kun baanalle.
- nuori rakastaja
hän pitää sinut tyytyväisenä, ja mielessäsi on uusia asioita. turhaan siellä itseäsi mädätät
- amatöör
Minkä ihmeen takia ihmiset änkeävät naimisiin kun eivät kerran voi sietää toisiaan? Avioliittohan on keskiaikainen, barbaarinen ja sovinistinen tapa jolla puolisot varmistavat taloudellisesti turvatun tulevaisuuden. Ei se kuulu 2000-luvun Eurooppaan.
- jopäjpå
kyllä edes toisen osapuolen pitäisi yrittää!!!!!jos teet samoin kun hän, on ero pian vireilllä
- erota pitäis.
Ainakaan heti. Kokeilkaa noita perhe-/avioneuvoloita, leirejä yms.
Jos noista mistään ei tule apua, niin sitten voipi olla pahempi tilanne. Siinä vaiheessa ero voi olla ainut ratkaisu.
Mutta aluksi ilman muuta kokeilla ja taistella. Ja pitää myös muistaa, että teitä on kaksi avioliitossa. Aina pitää myös tutkia itseäänkin. olisiko voinut tehdä jotain toisin.
Mutta semppiä "taisteluun".
- Kun ei ole lomaakaan
Eli kun koskaan ei ole yhteistä lomaa niin eipä tuu ressiäkään. Meidän tilanteessa vain toisella on lomaa ja tämä osapuoli menee omia menojaan... eipä tuu lomista suorituspaineita kenellekään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1064858Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631403233Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503155Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4152276Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2371402Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111233- 761217
- 711166
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde311138Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1211042