tiedoksi miehille

oommäää huaris käyny

Noh noh, ei pidä yleistää, jokainen kasvaa omassa tahdissa, osa on henkisesti ihan valmiita menemään naimisiin 22v iässä ja osalla se ottaa enemmän aikaa.

...on raittiimpi, töissä miehisellä alalla, niin missä niitä naisia tapaa?

Netissäkö? Siellä on miehen pituudella niin iso merkitys. Jos on 170, ei saa vastauksia. Olen mä kolmilla treffeillä ollut, kaksi onnistui siten, että en deitti-ilmossa maininnut pituutta.

Olin treffeillä liian hiljainen, kukaan ei suostunut toisille treffeille mun kanssa. En siis mikään tuppisuu, mutta liian hiljainen kai kuitenkin.

En mä tiedä. Musta ei mätä missään. Naiset ei vaan kiinnostu mun kaltaisista, ei mitään isoa vikaa ole, ihan tavallinen mies mä olen.

"että jos jumalauta ikää on 30 vuotta eikä mitään kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen niin SE EI OLE TERVETTÄ! Jossain mättää silloin ja pahasti."

Kyllä se on tiedetty yli kymmenen vuotta parikymppisestä lähtien, että pitäisi saada kontaktia. Yli kymmenen vuotta asia vaan nakertaa päivittäin takaraivossa. Ongelma ei ole tajuamisessa vaan sen korjaamisessa.

Luuletko tosiaan, että koen olevani täysin normaali, kun en ole tähän ikään mennessä edes puhunut naisten kanssa formaalien tilanteiden ulkopuolella? :) Kyllä me varmasti kaikki tiedostetaan, että jossain on vikaa. Itsellä vikalista on seuraava:

- Nuorena huono ulkonäkö, nykyään ok
- Huono itsetunto, tosin parantunut iän myötä
- Vaikeat ulkonäkökompleksit

Ihan perustavaraa, eikä minusta varmasti nykyään millään voisi kuvitella, että olen kokematon. Valitettavasti tästä tilanteesta on tässä iässä hyvin vaikea ponnistaa ylöspäin. Kyseessä on kuitenkin henkiset ongelmat, joita ei tunnu oikeen pystyvän ratkaisemaan. Ulospäin kaikki voi näyttää olevan ok, mutta sisäinen ajatusmaailma on jo aika kaukana normaalista.