Tuntuu että pää hajoaa.
Miestä ei tunnu enää kiinnostavan seksi kanssani, ei tunnu enää kiihottuvan seurastani.
Tiedän olevani seksikkään ja haluttavan näköinen sekä tuntuvani hyvältä.
Mieheni näyttäisi kyllä kiihottuvan katsellessaan vieraita naisia...
Kun häneltä tiedustelin, että onko minussa jotain vikaa ja miksi hän ei minua halua... väistelee kysymystä ja toteaa olevansa väsynyt. Ei aina voi olla väsynyt! Mieheni juo joka päivä olutta... voiko se olla syynä haluttomuuteen?
Eilen illalla rakastelun jälkeen (vihdoinkin, kun sain hänet maaniteltua siihen) kysyin mieheltäni, että tunnuinko pahalta... vastasi etten tunnu... mutta eipä antanut ymmärtää, että jatkossakaan minua haluaisi yhtään enempää...
Mitä voin tehdä? Mieheni ei ole keskustelevaa tyyppiä. Kuinka voimme siis asiaa käsitellä?Vieraisiin en ole lupaa saanut.
Muuten meillä on parisuhde kunnossa ja on hyvä olla yhdessä.
Miestä ei tunnu enää kiinnostavan seksi kanssani, ei tunnu enää kiihottuvan seurastani.
Tiedän olevani seksikkään ja haluttavan näköinen sekä tuntuvani hyvältä.
Mieheni näyttäisi kyllä kiihottuvan katsellessaan vieraita naisia...
Kun häneltä tiedustelin, että onko minussa jotain vikaa ja miksi hän ei minua halua... väistelee kysymystä ja toteaa olevansa väsynyt. Ei aina voi olla väsynyt! Mieheni juo joka päivä olutta... voiko se olla syynä haluttomuuteen?
Eilen illalla rakastelun jälkeen (vihdoinkin, kun sain hänet maaniteltua siihen) kysyin mieheltäni, että tunnuinko pahalta... vastasi etten tunnu... mutta eipä antanut ymmärtää, että jatkossakaan minua haluaisi yhtään enempää...
Mitä voin tehdä? Mieheni ei ole keskustelevaa tyyppiä. Kuinka voimme siis asiaa käsitellä?Vieraisiin en ole lupaa saanut.
Muuten meillä on parisuhde kunnossa ja on hyvä olla yhdessä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Joidenkin naisten kanssa seksi luistaa, toisten kanssa ei.
Jokapäiväinen kaljan kittaaminen kyllä varmasti vaikuttaa. Pienessäkin humalassa menee tunto (=naiminen on tällöin turhaa kun ei tunnu missään) ja mieskunto kärsii pitkään jatkuneesta tissuttelusta.
Entäs nukkumaanmenoajat? Jos aamulla aikaine herääminen, en minäkään enää kello 23 aikaan jaksa innostua. Yhdeksän pintaan olisi kaikkein paras, TV vain kiinni ja sänkyyn.
...herääminen. Molemmilla. Ja yleensä yritämme mennä nukkumaan samaan aikaan, eli viimeistään puoli yhdeltätoista. Mutta eipä siitä seksin kannalta mitään hyötyä ole...
Ehkä sillä on huono itseluottamus, ehkä myöskin hieman kokematon ettei se tiedä miten se itse pitää tehdä että sillä tuntuu hyvältä.
Kuulostaa vaan siltä ettei teidän itse seksin menee "kun pitää", tuo on kyllä vaikea ongelma. Yleensä harrastaa enemmän ja enemmän että tulee hyväksi, mutta uskon että tuo mies ei niin helposti suostu parantamaan teidän seksiä.
On se ainakin vaikeampi saada seisomaan jos on humalassa, eikä tosiaan tunnu yhtä paljon kun normaalisesti. Joten ois varmaan parasta jos harrastatte sen joskus kun hän ei ole kännissä.
...ollessaan suostu mihinkään. Silloin häntä kyllä haluttais, samoin kuin krapulassa...
Silloin kun juo muutaman oluen, ei tunnu kiinnostavan...
Hänellä on kyllä huono itsetunto. Ja oikeasti häntä ei kyllä taida kiinnostaa meidän seksin parantaminen, vaikka uhkailisin vierailla...
Aha? Sinä et halua kun hän.. ja hän ei halua kun sinä haluat. Yhtä paljon sun vika sitten.
...pitäisikö minun antaa hänelle silloin kun hän on kännissä ja krapulassa? Selvinpäin hänellä kun ei haluja tunnu olevan... minä haluaisin joka päivä, jos vain hänelle sopisi.
Sama juttu meillä. Kännissä ollessaan miehellä olisi haluja, mutta selvinpäin ei. Itse en saa känniseksistä mitään irti, mieluummin olen ilman. Seksielämämme on siis olematonta. Olen kysynyt suoraan onko välillämme muita ihmisiä, mies sanoo että ehdottomasti ei, mutta kieltäytyy sen kummemmin juttelemasta asiasta. Tykkään hänestä kuitenkin muuten enkä haluaisi erota tämän vuoksi. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
..on samanlaisia ongelmia. Ei ole ainoa.
Ja jos seksiä olisi silloin kun toinen on kännissä taikka krapulassa, ei toinen muistaisi jälkeenpäin mitään. Mitä ihmeen järkeä sellaisesta seksistä sitten on? Kyllähän sen pitäisi olla yhteinen, hieno, muistettava tapahtuma.
niitä on muitakin ja jopa miespuoleisia jotka kärsivät ihan samasta asiasta. Itsellä takana yli 20v avioliittoa ja kärsitty ollaan. Seurusteluaikana se kyllä kiinnosti puoliso mutta ei enään. Pitäisiköhän perustaa jokin suhteessa laiminlyötyjen järjestö?!? Näyttää sen verran paljon olevan kohtalotovereita.
Liityn heti mukaan!
Minä en ymmärrä miksi elämän on vaan oltava joskus niin epäoikeuden mukaista. Itse olen aivan varma että vaikka kaiken muun saisin suhteessani kuntoon niin tuo seksuaalisuus meillä ei vaan tule ikinä kohtaamaan toisiaan. Tämän olen hänellekin kertonut ja kyllä hän sen myönsikin. Mutta miten jatkaa elämään tuon kanssa? Vai onko minun odotettava vaan että minun rakkaus vain näivettyy ja olen sitten kyllin vahva lähtemään omille teille.
Samaa olen itsekin miettinyt... ollaan vasta nuoria ja nyt jo tuollaisia ongelmia... miten sitten esim. kymmenen vuoden päästä? Tuskin muuttuu parempaan. Varsinkaan jos toinen jatkaa juomista samallalailla...
ongelmat eivät vähene ajan saatossa. Saattaa olla että pahenee jos niitä ei prosessoida. Mutta miten sitten niitä prosessoit jos toinen ei juurikaan halua keskustella tai jos keskustelee niin homma karkaa käsistä ja päättyy riitaan. Musta joskus tuntuu että olen varmaan jokin geneettinen poikkeus miesporukassa kun haluaisin keskustella ongelmistani kumppanin kanssa. Ja hän taas poikkeus naismaailmassa kun ei halua keskustella. Sen vuoksi minulla on ollut ns. s-postituttava jonka kanssa ollaan vaihdettu tuntemuksia. Joku kerta ollaan istuttu ihan kahvilla juttlemassa. Antaa kyllä kivasti uutta perspektiä elämään kun voi jutella vastakkaisen sukupuolen kanssa ilman että on yhteiset ongelmat.
Ei puolisosi satu olemaan vesimies? Mieheni on, samoin muutamia tuttujani... kaikki samanlaisia, eivät osaa puhua. Eivät kait sitten osaa...
vesimies. Luulen että tuo tapa ilmaista itseään on kyllä suvun rasite. Sitten kun pystyy kertomaan tunteistaan niin se on aina se negatiivinen ja ylitsevuotava... huutoa ja raivoa.
Olen omalla kohdalla tehnyt kaikissa asioissa muutoksen joita hän aina arvosteli ja nyt vain sitten odottelen että mihin elämä vie.
...kaikkea voi tehdä toisen pillin mukaan. Täytyy olla omaakin tahtoa...
mutta se millä tavalla ja kuinka itseeni muutoksia kohdistin palvelee vain minua itseäni tulevaisuudessa jos tiet eroavat. Jos ne taas jatkuvat niin voi olettaa jotenkin hyötyvänsä muutoksesta. Mutta kuten sanoin omaksi eduksi kaiken tein...
Olen vesimies ja mulla toteutuu sen merkin parhaat puolet seksin suhteen. Nouseva oinas maustaa vielä pikkuisen lisää.... Puhua osaan ja puoleni pidän. Eipäs yleistetä.
Veikkaisin miehen olevan epävarma aloitteentekijä. Uskaltaa sitten pikkuisessa pöhnässä ottaa kontaktia. Mitenkäs suhtautuu tekemiisi aloitteisiin? Työntääkö vain pois?
Oli parisuhteessa mikä tahansa ongelma, kannattaa ekaksi kattoa peiliin että onko minussa jotain vikaa? Itse olen käyttänyt tätä metodia jo monta vuotta. Toimii...
Voisiko ongelmana olla että sinä sanelet ehdot milloin sitä seksiä harrastetaan? Kokeileppa antaa miehellesi edes krapulassa, jos vaikka hän innostuisi siitä selvinkin päin.
Mitä tulee tuohon kaljanjuontiin niin se on sitten ihan eri ongelma kuin haluttomuus. Jokapäiväinen kaljanjuonti kertoo jostain muusta ongelmasta. Syynä voi olla esim. masennus. Masentuneet ihmiset ei yleensä ole kovinkaan innokkaista sekstailemaan.
...työntää minut närkästyneenä pois. Lähellään voi pitää, mutta jos alan hivellä yrittäen saada toisen kiihottumaan, hän hermostuu...
..aina. Ei hän ole masentunut. Juonti on tapa, jota ei voi vähentää eikä lopettaa.
Kai minun pitäis blondiksi muuttaa itseni, ehkä se sitten auttaisi. Mutta vaaleus ei ole minua ja viihdyn punaisena. Ei minusta oikea ratkaisu.
Kroppani on hyvässä kunnossa, joten ei voi olla siitäkään kiinni.
Jos annan hänelle krapulassa, hän ei sitä sitten jälkeenpäin muista... ei järkeä.
Kaikki omat positiiviset muutokset kyllä huomataan toisaalla, jos niihin ei kiinnitetä parisuhteessa huomiota...
että halut eivät kohtaa. Meillä on muuten sama juttu mutta minä olen mies. Halut on melkein aina päällä mutta kun ei saa niin ei saa. Olen vieraissakin käynyt mutta ei se ole sama asia kun oikea rakastelu -se on pano... Ja se kerta kun ollaan rakasteltu niin tuntuu pahalta ajatella että taas on edessä pitkä odotus. Itsessäni tämä on kyllä vuosien saatossa kasvattanut katkeruutta mutta miten lähteä avioliitosta jos samalla rakastaa toista.
Pitkän suhteen katkaiseminen seksin puutteen takia on tietysti vaikeaa, mutta on reilua tehdä se mieluummin pian kuin vuosien päästä, jolloin siitä tulisi kenties vieläkin isompi ongelma. Mitä pidempiaikainen suhde on takana, niin sitä vaikeampi ero on.
Tietty jossain välissä kannattaa kokeilla parisuhde- tai seksuaaliterapiaa, jos molemmat ovat sellaiseen halukkaita suhteen pelastamiseksi. Jos haluton puoliso ei halua sitäkään, niin heitä se pihalle ja ota uusi tilalle. Elämä on liian lyhyt hukattavaksi toimimattomaan parisuhteeseen.
Itse olen hieman vastaavassa tilanteessa (olen mies ja elän haluttoman naisen kanssa avoliitossa). En ole käynyt vieraissa, mutta naisen jatkuva seksistä kieltäytyminen on saanut sen aikaan, että enää en edes halua seksiä hänen kanssaan. Seksi kyllä kiinnostaa, mutta kun vuosien ajan on aina tullut torjutuksi, niin enää ei voisi vähempää kiinnostaa sekstailla sellaisen naisen kanssa. Ero on tulossa takuuvarmasti, ja mitä nopeammin niin sitä parempi.
...pitkäkään suhde takana.
Ja eroon toisesta ei pääse, tunteet ja yhdessä olon hyvä tunne pitävät kiinni.
Katkera minäkin olen.
tuossa ihan oikeassa että kannattaa panna poikki mahdollisimman aikaisin mutta meillä tämä muutos tapahtui pikkuhiljaa ja salakavalasti aikojen saatossa vaikkakin sellainen selvä käännepiste onkin olemassa. Takana on todella pitkä suhde vaikka ollaan alle 5-kymppisiä. Minun on vain niin vaikea pistää poikki liittoa koska kuitenkin rakastan vaimoani todella paljon. Kuralla koko suhde on ollut jo jokusen vuoden mutta nyt näyttäisi että olisi valoa tunnelissa vaikka seksiä ei edelleenkään minulle tyrkytetä mutta aikasempaan nähden sitä saa kuitenkin hieman useammin. Sitä jotenkin on aina niin luottavainen huomisen suhteen että asiat muuttuvat parempaan suuntaan... Olen kyllä itselleni antanut oikeuden tarttua uuteen rakkauteen jos sellainen vielä joskus tulee mutta en sitä se erityisemmin etsiskele. Ja jos sellainen joskus vastaan tulee niin silloin jyvät punnitaan -näin olen päättänyt.
...alle nelikymppisiä ja oltu yhdessä vajaat 4 vuotta, siitä asuttu yhdessä kohta 2 vuotta... ja meillä on nyt jo ongelmia seksin kanssa... Talolainaa on maksamatta 20 vuotta, huh, yhdessä pitäisi pystyä olemaan...
Kaikki riippuu siitä kuinka tärkeää seksi on. Jos se on hallitseva osa elämääsi, niin joko jäät suhteeseen ja etsit siitä muut hyvät puolet. Ehkä sitten kirmaat pettämässä MUTTA katkeroidut. Tai sitten lyöt hanskat naulaan ja etsit sellaisen kumppanin jonka kanssa olet paremmin samalla tasolla. Sanotaan ettei vaihtamalla parane - paranee yksi ongelma, mutta tilalle tulee uusia ongelmia. Jos nyt riitelet seksistä, niin seuraavaksi sitten rahasta - noin esimerkkinä...
Vaimos antaa harvakseltaan sopivasti maistiaisia siitä, mitä VOIS OLLA vaikka päivittäin. Tuolla hän saa sut pidettyä etkä mitään uutta rakkautta huomaiskaan vaikka se kävelis päin.
Mut onnee ihan oikeesti jos rakastat vaimoas ja tyydyt tuohon :D
...osa parisuhdetta. Automaattisesti, ilman jatkuvaa mankumista. Molempien tehdessä aloitteita ja molempien antaen nautintoa.
Vaihtamalla voisi todellakin parantua moni muukin asia varsinkin meidän parisuhteeseen verrattuna. Mutta rakastan miestäni liikaa, vaikka tuntuukin että katkeroidun koko ajan lisää ja lisää, silti en halua häntä jättää...
Täytyy alkaa kehittää seksin tilalle itselleni jotain muuta. Purkaa paineet toisella tavalla. Unohtaen.
täysin halut yhteen. On työväsymystä, stressiä jne..Se useammin vallitseva tilanne on että mies haluaa ja nainen ei. Näin toisin päin käy vähän harvinaisemmaksi. Jos pystyt paketoimaan halusi ja tyydyt siihen mikä miehellesi riittää, niin se olkoon sinun valintasi. Niin minäkin valitsin. Toivottavasti löydät tasapainon. Minä en tasapainoa saavuttanut vuosien yrityksestä huolimatta ja edessä on ero. Muitakin ongelmia toki on, jotka vaikuttavat päätökseeni.
jätä tuollainen kaljankittaaja, tietäähän nuo millaisia puhumattomia juntturoita ne ovat.
Ota mies ulkomailta, niin saat Miehen.
Suotta kaljamahaista äijänkäppyrää haikailet, hommaa mies joka osaa arvostaa vaimoaan.
...pitäisi olla sellainen, että rakastuisin päätä pahkaa ja haluaisin siinä vaiheessa heivata mieheni ulos yhteisestä talosta, toisen miehen maksaessa hänet talosta ulos...
Talomme on yksi asia joka myös pitää meitä yhdessä...
Kuinka tärkeenä loppujen lopuks pidät Taloa ? Ootko tyytyväinen vaikket ikinä sais mieheltäs seksiä, kun vaan saat asua Talossa ?
Ehkä oisitki onnellisempi toisen miehen kanssa vaikka sitte kerrostalokämpäs, kun kuitenki seksi pelais ? Kerrostaloja on ihan hyvilläki alueilla, ei ne kaikki mitään slummeja oo. Niin, ja kai sitä Talon myynnistä ehkä rivarin ostoonki rahaa riittäis.
Jos tosissas ootat miestä, joka tulis ja maksais nykyisen ukkos ulos Talosta, niin ota huomioon ettei kaikilla oo varaa sellaseen ja jos on, niin välttämättä se seksipuoli ei pelais sen paremmin.
Se on kai se sama "ongelma" kuin monissa muissakin suhteissa. Vaikka sä olisit kuinka kaunis ja "hyväntuntuinen" tahansa, niin suhteen arkea sä et voi estää ja jossain vaiheessa sen kanivaiheen jälkeen iskee kyllästyminen siihen jatkuvaan sekstailuun. Jossain joskus sanottiin, että rakastuneen miehen testosteroni tasot laskee jonkin verran ja jossain vaiheessa alkaa se muu yhdessäolo painamaan enemmän siellä vaakakupissa.