...miten on mahdollista, että miehet olisivat biologisesti kyvyttömiä monogamiaan, mutta naisille se olisi silti ominaista?
Siis jos ja kun miehiä ja naisia on kuitenkin lähes yhtä paljon, niin miten tämä yhtälö toimisi? Naiset olisivat vain yhden miehen kanssa ja miehet silti usean naisen kanssa? Vai keskenäänkö ne sitten muka vehtaa? Mitä häh?
Siis jos ja kun miehiä ja naisia on kuitenkin lähes yhtä paljon, niin miten tämä yhtälö toimisi? Naiset olisivat vain yhden miehen kanssa ja miehet silti usean naisen kanssa? Vai keskenäänkö ne sitten muka vehtaa? Mitä häh?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei se olekaan mahdollista.
ovat vain biologisesti _haluttomia_ monogamiaan. :)
"vNaiset olisivat vain yhden miehen kanssa ja miehet silti usean naisen kanssa? Vai keskenäänkö ne sitten muka vehtaa? Mitä häh?"
No tietenkin osa miehistä jäisi kokonaan ilman kun muutama omii itselleen nipun naisia ja "pilaa" loput (YH:t).
...tulee koko ajan. Nyt ollaankin sitä mieltä, että väite "biologia käskee panemaan miehen niin montaa naista kuin mahdollista" onkin kyseenalainen klisee:
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/7-2008/18-13-36-01.html
Perinteinen sukupuoliroolien teoria ei ota huomioon sukupuolijakaumaa.
Ihmisiä Espan puistossa Helsingin yliopiston eläinekologian professori Hanna Kokko ja Australian kansallisen yliopiston tutkija Michael D. Jennions kyseenalaistavat tuoreessa artikkelissaan Robert Triversin (1972) esittämän sukupuoliroolien teorian.
Kokko sanoo, että Triversin ajatukset ovat kulkeneet kyseenalaistamattomina oppikirjasta toiseen, vaikka tarkemmin ajateltuna malli on epälooginen.
Triversin mukaan naaraat ovat parinvalinnassaan valikoivampia, sillä ne investoivat enemmän jälkeläisiinsä. Koiraat satsaavat parittelukumppaneiden määrään ja naaraat laatuun. Arkiajattelussa myös ihmiskoiraiden polygamia on välillä nähty luonnollisena.
Tarkemmin laskien tällaiset ajatukset osoittautuvat pelkiksi haavekuviksi.
– Ihmisten joukossa naaraita ja uroksia on suunnilleen yhtä paljon. Tasalukuisessa yhteisössä on toiveajattelua, että toinen sukupuoli voisi lisääntyä huomattavasti toista nopeammin. Populaariajattelussa keskitytään liikaa menestyjiin. Suurin osa meistä on keskivertoja, joiden kannattaa pitää kumppaneistaan kiinni.
Kokko painottaa, että eläinkunnassa on monenlaisia poikasenhoitostrategioita, jotka myös vaihtelevat tilanteiden mukaan. Joillain lajeilla aikuisten sukupuolijakaumat poikkeavat paljonkin tasalukuisuudesta, ja tällä on merkitystä.
– Koirasvoittoisissa populaatioissa elävät lintukoiraat osallistuvat poikastenhoitoon ja monilla kaloilla yksinomaan koiraat hoitavat pesiä. Albatrossien kohdalla on havaittu, että kaksi naarasta hoitavat pariskuntana yhtä poikasta, jos koiraista on pulaa.
Kokon ja Jennionsin uudet matemaattiset mallit ottavat sukupuolijakauman huomioon. Siten sukupuoliroolien säännönmukaisuuksien ja toisaalta vaihteluiden ymmärtäminen tarkentuu.
Parental investment, sexual selection and sex ratios -artikkeli julkaistiin heinäkuussa Journal of Evolutionary Biologyssä.
Teksti: Kirsikka Mattila
Kuva: Sanna Agullana
18.7.2008
Kovasti on systeemiä yksinkertaistettu kun tutkijan mielipide on tuo. Ei huomioida yhtään sitä miten aiemmin on väitetty naisen kannattavan hankkia omille geeneilleen ominaisuuksia jotka lisäävät niiden leviämistodennäköisyyttä. Eli siis se miksi naiset rakastuvat niihin renttuihin, jotka siirtyvät jatkuvasti naisesta toiseen.
Se murhamiehille kirjoittelukin on tuon systeemin ääri-ilmentymä.
Sitten on vielä se ongelma että hedelmällisimmillään naiset preferoivat kaikkein maskuliinisimpia miestyyppejä, mutta muuten aikaa vietetään keskiverrompien miesten kanssa.