Työpaikkoihin ei haeta, näin kauppalehdessä:
Onko meillä varaa tähän?
26.6.2008 11.07 | ilkkalampi | Uutiset
Suomessa on avoimia työpaikkoja, joita kukaan ei hae. Kesätyöpaikatkaan eivät täyty. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin mukaan alalla on palkattu riittävästi kesälomasijaisia vain joka toisessa työpaikassa. Pääkaupunkiseudulla työtä saisi heti 400 hoitajaa. Tämä ei johdu siitä, että työmarkkinat toimisivat ja imisivät loputtomasti työvoimaa.
Ehkä Suomessa kuvitellaan, että meillä on varaa tähän kaikkeen, mutta taloudellista järkeä tässä rakenteessa ei ole.
Kun yrityksiltä on tiedusteltu työvoimatilannetta, monet yritykset ovat kertoneet useilla toimialoilla, että avoimena ollutta työpaikkaa ei ole haettu lainkaan. Yhtään hakijaa ei ole ilmaantunut, usein ei ole tullut edes yhtään tiedustelua.
Vaikka työvoiman laatu- ja osaamisvaatimukset ovat yhä korkeammat, työvoimatoimistoissa on tarjolla vaikka kuinka paljon aivan tavallisiakin töitä, jotka oppii työn ohessa. Siihen yritykset ovat valmiita.
Tilanne on hämmästyttävä kun tiedetään, kuinka korkea työllistämiskynnys Suomessa on. Uuden työntekijän palkkaaminen on verokiilan ja välillisten työvoimakustannusten vuoksi niin korkea, että jos joku pieni tai keskisuuri yritys hakee uutta työntekijää, rekrytointipäätös on tehty äärimmäisen tarkan harkinnan jälkeen. Jos työntekijöitä ei ilmaannu, työ muuttaa helposti muualle.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on työttömänä 247 000 henkeä, työttömyysaste on 8,8 prosenttia ja työllisyysaste 71,3 prosenttia ja paheneva työvoimapula yhä useammilla aloilla. Näyttääkö hyvältä näin nousukauden kääntyessä suhdannetaantumaan?
lampi_ilkka.jpg Ilkka Lampi, Kauppalehti
Onko meillä varaa tähän?
26.6.2008 11.07 | ilkkalampi | Uutiset
Suomessa on avoimia työpaikkoja, joita kukaan ei hae. Kesätyöpaikatkaan eivät täyty. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin mukaan alalla on palkattu riittävästi kesälomasijaisia vain joka toisessa työpaikassa. Pääkaupunkiseudulla työtä saisi heti 400 hoitajaa. Tämä ei johdu siitä, että työmarkkinat toimisivat ja imisivät loputtomasti työvoimaa.
Ehkä Suomessa kuvitellaan, että meillä on varaa tähän kaikkeen, mutta taloudellista järkeä tässä rakenteessa ei ole.
Kun yrityksiltä on tiedusteltu työvoimatilannetta, monet yritykset ovat kertoneet useilla toimialoilla, että avoimena ollutta työpaikkaa ei ole haettu lainkaan. Yhtään hakijaa ei ole ilmaantunut, usein ei ole tullut edes yhtään tiedustelua.
Vaikka työvoiman laatu- ja osaamisvaatimukset ovat yhä korkeammat, työvoimatoimistoissa on tarjolla vaikka kuinka paljon aivan tavallisiakin töitä, jotka oppii työn ohessa. Siihen yritykset ovat valmiita.
Tilanne on hämmästyttävä kun tiedetään, kuinka korkea työllistämiskynnys Suomessa on. Uuden työntekijän palkkaaminen on verokiilan ja välillisten työvoimakustannusten vuoksi niin korkea, että jos joku pieni tai keskisuuri yritys hakee uutta työntekijää, rekrytointipäätös on tehty äärimmäisen tarkan harkinnan jälkeen. Jos työntekijöitä ei ilmaannu, työ muuttaa helposti muualle.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on työttömänä 247 000 henkeä, työttömyysaste on 8,8 prosenttia ja työllisyysaste 71,3 prosenttia ja paheneva työvoimapula yhä useammilla aloilla. Näyttääkö hyvältä näin nousukauden kääntyessä suhdannetaantumaan?
lampi_ilkka.jpg Ilkka Lampi, Kauppalehti
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tottahan tuo on joka sana. Sitä eivät vaan tämän palstan aivopesemät usko. Lukevat vaan jatkuvasti kaikenmaailman typ yms. paikoista ja luulevat että oikeita töitä ei edes ole tarjolla. Itse vaihdoin muutama kuukausi sitten työpaikkaa. Hain 4 paikkaan, jotka löysin mol.fi -sivuilta. Seuraavan 3 päivän aikana oli jokaisesta hakemastani paikasta soitettu ja työhaastattelut sovittu. Haastatteluissa sain käytännössä itse sanella oman palkkani ja kaikki muutkin mieleen tulevat edut. Jokaiseen noista paikoista olisin päässyt, mutta valitsin paikan joka oli sopivan matkan päässä kotoani ja tuntui muutenkin parhaalta. Kaikki hakemani paikat olivat olleet esillä kauan, eikä niihin ollut merkitty päivää jolloin haku päättyy. Haastattelijoista paistoi selvästi se, että hakemuksia ei ole hirveästi tullut. Työ on tällaista leppoisaa suunnittelutyötä toimistossa, eli ei välttämättä kelpaa sellaisenaan kenelle tahansa kouluttamattomalle rivityöttömälle, mutta uskoisin työpaikkoja olevan samalla tavalla ihan joka alalla. Palkkakaan ei päätä huimaa, mutta menee se sentään reippaasti yli suomalaisten keskipalkasta.
Olen tätä palstaa silloin tällöin huvikseni lukiessa ensimmäistä kertaa kuullut tuosta TYP:stä yms. En ole koskaan nähnyt yhtään tukityöllistettyjä yhdessäkään työpaikassa jossa olen ollut, joten uskoisin tuon ilmiön olevan aika marginaalista vaikka siitä tällä palstalla kokoajan vauhkotaankin. Tätä palstaa lukiessa tulee oikeasti joskus sellainen epätodellinen olo, että onko työpaikkojen suhteen noin huono tilanne kuin täällä paatuneet palstalaiset sanoo. Onneksi todellisuus on jotain ihan muuta.
Miksi helvetissä näitä TYPPIpaikkoja sitten yleensä ihmisille tarjotaan? Siirtäkööt työttömät kunnon töihin, perkele, sehän olisi kaikkien etu.
Ihme juttu vaan, että niitä palkkatöitä on vaan edelleen yli 27 000 henkilötyövuotta vähemmän kuin edes vuonna 2000. Mutta kaipa ne oikeat, kunnon duunipaikat sitten vaan jostain kuitenkin pulpahtavat. Pyhä Henkiköhän ne luo?
"Siirtäkööt työttömät kunnon töihin, perkele, sehän olisi kaikkien etu."
Ihan tiedoksi: niihin kunnon työpaikkoihin ei tule sinua kukaan kotisohvalta "siirtämään", niihin tulee itse kunkin itse hakeutua ja mennä. Se vaikeus niiden saamisessa on.