joka on johtoasemassa, seurustella duunarinaisen kanssa?
Voiko akateeminen mies,
Työläisnainen
232009
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
sitähän ei tapahdu että akateeminen nainen seurustelisi duunarin kans
Ei niin, ei kyllä tulis itsellänikään mieleen...
Haiskahtaa provosointiyritykseltä ;)
Mutta mutta...Ei mun nähdäkseni asemilla nyt niin merkitystä ole, riippuu tietysti henkilöistä miten sen itse ottavat. Joko se mies on sitä mieltä että hän ei halua naista joka on duunari, tai sitten nainen ei tunne olevansa riittävä ollessaan duunari ja mies johtaja...ja tähän taas miehellä on suuri vaikutus.
Muuten, minusta ei ole merkitystä mitkä ovat asemat. Luonne kuitenkin ratkaisee, ja älykkyys sikäli, että sen on oltava sopusoinnussa ja molemmat tyytyväisiä itseen ja toiseen..Luonne ja älykkyyshän eivät sinänsä kyllä heijastu koulutukseen tai asemaan...itse asiassa niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Vaikka johtamisen kirjasta juurikni luin että menestyneet johtajat ovat yleensä keskimääräistä älykkäämpiä ja kyvykkäämpiä, sosiaalisempiakin ;)
Minä olen itse hyvinkin korkeasti koulutettu ja edelleen kouluttautuva, en tosin nyt seurustele, mutta olen tapaillut tyttöä joka ei ole akateeminen, eikä edes kiinnostunut suuresta urasta tai muuta. Tästä huolimatta Hän on älykäs, fiksu ja kaikin puolin hyvä...aiemmat kumppanini ovat olleet akateemisia, ja niissä on ollut kyllä välillä liian ärsyttävän ylimielisiä piirteitä koulutuksen takia juuri...vaikka itse olenkin keskimääräistä korkeammin koulutettu, en pidä suhtautumisesta koulutukseen sellaisena kuin mitä sen harmittavan usein näkee olevan...koulutuksen voi hankkia kuka tahansa, ei se muuta sitä mitä oikeasti on.
Tietysti voi ja näin tehdäänkin. Duunarinaisen duuni voi olla esim. missi tai malli.
Miksei? Akateeminen tarkoittaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mutta sen voi suorittaa kuka tahansa, duunarikin. Minun oli pakko antaa kommentti vaikken seurustele vaan olen jo onnellisesti aviossa.
Nyt on niin että minä, entinen duunari, reppumies hitsari, suoritin ylioppilastutkinnon ja sen perään yliopistossa loppututkinnon 90-luvulla kun piti saada uutta potkua elämään kun laman aikana tuli niinsanotusti juostua päin seinään täydessä vauhdissa.
Tarkoitan että työt loppuivat kuin taika-iskusta ja pelastin itseni henkiseltä ja myöhemmin taloudelliselta rappiolta lähtemällä opiskelemaan.
Niin vaimoni, silloinkin kun opiskelin, on yhä vaimoni ja eikä meillä ole mitään vaikeuksia parisuhteessa. Sama ukko minä olen kuin ennenkin, vähän puhtaampi vain kotiintullessa. Ei kouluttautuminen ole este parisuhteessa jos henkevyys löytyy kumppanista.
Tarkoitan että puhutaan samoista asioista samoilla nimillä, paskantärkeys ja ylemmyydentunto, jotka joskus tulevat esiin ärsyttävästi yhteiskunnassamme ns. hyvä-osaisten kohdalla, on onneksi häviämässä. Ei pidä itseään nostaa jalustalle jos on jonkun tutkinnon suorittanut. Täytyy muistaa mistä on tullut (juuret) ja elää nöyränä ja rehellisenä kaltaistensa parissa katsomatta koulutukseen.
Sanon vielä lopuksi että rohkeutta vain sinulle jos olet ihastunut johonkin "akateemiseen".
Missähän maailmassa elät? Ei taida olla ikää vielä...
Eikös yleinen ongelma ole se, että akateemiset miehet nimenomaan hankkivat vaimonsa duunareista (vrt lääkäri-hoitsu-pari) ja akateemiset, "huonosti äidiksi soveltuvat" uranaiset jäävät usein sinkuiksi.
Erittäin totta. Valmistuin lääkäriksi 5 vuotta sitten, ja nyt on yllättävän moni kurssin pojista naimisissa hoitsun kanssa. Että ei tuntuisi ongelmaa olevan. Tytöistä taas kummallisen moni kaunis, fiksu ja lahjakas on sinkku. Ihmekös tuo, kun ei juuri viihteelle ehdi erikoistumis- tms. kiireissä. Näin se menee... Itselläni on onneksi kotona oma DI:)
Miksi ihmeessä ei voisi? Tärkeintä minusta on, että pystyy keskustelemaan toisen kanssa. Jonkun verran kyllä vaaditaan henkilöltä yleistietoa ja fiksuutta, että keskustelu pysyy mielenkiintoisena. Akateemisuus ei takaa näitä kumpaakaan...
Tietenkin jos tämä mies on täys narsisti, niin kuin aika monet akateemiset on, niin ei se pysty siihen.
Tottakai voi, eikä ole edes mitenkään harvinaista. Miehille se puolison koulutus ei ole mikään ehdoton kriteeri, kuten monelle akateemiselle naiselle. Akateemisista naisista löytyy paljonkin näitä "minä en duunareita deittaile" -tapauksia, jotka luulevat korkean koulutuksen tekevän heistä jonkinlaisia yli-ihmisiä.
Olen minäkin yliopiston käynyt ja jonkinlaisissa johtotehtävissä, mutta en ole koskaan valinnut seurustelukumppaneitani koulutuksen perusteella.
No mikä ettei. Mikäs siinä on esteenä, jos synkkaa. Akateemiset naiset eivät sensijaan halua duunarimiestä, sillä ovat ensisijaisesti kaiken muun (raha, status, koulutus, asema) kuin ihmisen perässä.
Koulutushan ei takaa älykkyyttä, inhimillisyyttä, eikä oikein mitään muutakaan. Akateemisuus ei ole kunnianhimonkaan mittari. Akateemisuus ei takaa tietynlaisia mielipiteitä tai maailmankuvaa, vaikka noihin yleensä vedotaan.
Miksi monet akateemiset miehet valitsevat duunarinaisen? Syy ei ole siinä, että miehet haluaisivat tyhmemmän puolison, jotta voisi tuntea itsensä paremmaksi. Tuo on akateemisesti koulutettujen sitruunapilluisten vanhojen piikojen katkeraa puhetta.
Oikea syy on tämä: akateemiset naiset ovat monesti ylimielisiä, töykeitä, minä-keskeisiä, määräileviä ja pikkumaisia nyrpistelijöitä, joiden elämän tehtävä on yrittää päteä ja osoittaa joka käänteessä olevansa erinomainen ja ainakin miehiä parempi. Moni akateeminen nainen on kangistunut kaavoihin ja yrittää analysoida kaikki asiat puhki ja yleensä vielä viitaten kirjatietoon. Akateeminen nainen lukee paljon ja esittää kirjatiedon omina päätelminään ja on olevinaan älykäs, kun osaa toistella ulkoa opeteltuja mantroja tietävä ilme naamallaan.
No, ehkäpä akateemisuuden mittapuuksi asettavat ovat sellaisia ihmisiä, jotka eivät osaa katsoa sen akateemisen maailmansa ulkopuolelle. Usein kuulee perustelun, että akateemisen kanssa on yhteiset kiinnostuksen kohteet ja puheenaiheet. No minua ainakin tympäisisi kuulla kumppanin suusta samoja juttuja kuin omasta suusta. Antaahan se vähän uutta näkökulmaa elämään, kun kuulee ja näkee asioita toisestakin näkökulmasta.
Yliopistossa kurssikaverini olivat ahkeria ja kunnollisia sekä monet mukavia ja vaatimattomia. Muutamat olivat mielestäni huippuälykkäitä ja ovatkin menestyneet elämässä hyvin. Itsekin olen tunnollinen virkanainen, joka hoitaa työn ja perheen ja muutamia yhteiskunnallisia tehtäviä.
En ole sitruunapilluinen vanhapiika enkä voi olla minäkeskeinen tämän lapsiparven keskellä. Saattaa olla, että olen kaavoihin kangistunut ja kirjailijoitakin siteeraan mielelläni, sillä arvostan itseäni viisaampia.
M28 hankkikoon toki duunarinaisen, ja unohtakoon katkeruutensa sitä akateemista nyrpistelijää kohtaan, jolta ei saanut sitruunantuoksuista.
Hehhe, ei ole todellakaan kyse katkeruudesta kuten naisille tyypillisesti luulet. Purit ahnaasti syöttiin, niinkuin odotinkin jonkun akateemisen naisen tekevän.
Sinun luulisi akateemisena huomanneen, ettei kirjoitukseni koskenut kaikkia akateemisia naisia. Sehän lukee siellä selvästi. Outoa, ettet sitä havainnut. Minähän en kieltänyt missään, etteikö normaaleja ja järkeviä akateemisia naisia olisi.
Luulisi sinun tietävän senkin, että sinä ja kurssikaverisi ette edusta kaikkia akateemisia naisia. Et siis voi sulkea pois sitruunapilluja nojaten omiin kokemuksiisi. Se, että sinä et ole sitruunapillu, ei tarkoita sitä, etteikö joku toinen olisi.
Viimeinen kommenttisi on halpuuden huippu ja latteuksien latteus. "Olet vain katkera, kun et saanut". Katkeruudellahan monet naiset pyrkivät kaiken arvostelun selittämään. Et ole ensimmäinen, joka niin tekee, etkä varmasti viimeinen. Katsos kun kaikkien miesten elämä ei pyöri pillun ja sen saamisen ympärillä.
Sen verran paljon tunnen sekä duunarinaisia että akateemisia naisia, että voin helposti nähdä, minkä tyyppiset ovat kummaltakin puolelta niitä ikisinkkuja. Akateemisten naisten puolelta ikisinkkuja ovat kuvaukseni mukaiset naiset.
Aika hyvin kuvaa tuo niitä akateemisia naisia, jotka eivät millään löydä omasta mielestään "tasoistansa" seuraa. Tarkoitat varmaan juuri sellaisia. Kukapa akateeminen mies haluaisikaan vajota heidän tasolleen, kun samaan aikaan on tarjolla pilvin pimein mukavia akateemisia ja ei-akateemisia naisia? Ei kukaan, ellei kyseessä ole ihan imbesilli.
Mainitsemasi ihmiset ovat todella rasittavia. Minä tunnen 2 tuollaista tapausta. On hauskaa, miten he pitävät itseään jumalasta seuraavina DI:n ja KM:n papereidensa vuoksi. Kumma, että pala paperia ja toimistorotan homma voi nousta noin pahasti päähän. Tunnen myös pari matalasti koulutettua naista, jotka ovat lyöneet pystyyn oman firman ja menestyvät näitä akateemisia paljon paremmin.
Nämä mainitsemani akateemiset naiset eivät voi sietää näitä "duunari"naisia, vaan kohtelevat heitä kuin roskaläjiä. Niin, onhan se tutkintotodistus seinällä tietysti paljon suurempi tason mittari kuin oma ja hyvin menestyvä firma.
Niin paljon kuin Suomessakin on akateemisia naisia, niin johan tässä saa lukea ihan huimia yleistyksiä. Omassa kaveripiirissäni 95 prosenttia on akateemisia, johtuen nyt vain siitä, että iso osa on opiskelukavereita, ja vanhoista kavereistakin kaikki menivät korkeakouluun. Ovat ihan tavallisia naisia, mukavia, huumorintajuisia, epävarmuuksineen kaikkineen. Muutenkaan en yhtään tuollaista sitruunapillua tunne. Sen sijaan tunnen montakin reppanamiestä, jotka luulevat, etteivät kelpaa akateemiselle naiselle duunariutensa vuoksi, vaikka syyt ovat ihan muualla. Ja sitten katkeroidutaan ja vuodatetaan netin keskustelupalstoilla leuhkoista korkeakouluvanhapiioista... Tytöt, nyt tiedätte varmaan mistä MINÄ puhun:)
Olen muuten DI ja naimisissa FM-naisen kanssa. Että se siitä duunariudesta, reppanuudesta ja katkeruudesta. Minun mielestäni omassani tai M28:n tekstissä ei yleistetä, vaan puhutaan tietynlaisista naisista.
Naisena koet ilmeisesti nämä kirjoitukset virheellisesti yleistävinä, koska et voi ottaa vastaan omaan sukupuoleesi kohdistuvaa arvostelua? Tuon asian voisi yleistää, koska sitä tapahtuu niin paljon.
En voi mitään, jos tunnen sellaisia, joiden pääasiallinen syy typerään käytökseen on hattuun noussut koulutus. Hyvä, ettet sinä tunne. Onnittelen.
ttu mikä sitruunapää sä oot, tylsät jutut, ei synkkaa pätkääkään. Mee johonkin toiseen pöytään tylsine juttuines.
t:siivooja
DI ei tiedä ihmisten asioista mitään, eikä se edes ole mikään oikea akateeminen tutkinto, se on pari vuotta ekstraa ammattikoulussa johtojen kolvausta, että siltä pohjalta tuo leuhkiminen on aika rassaavaa. Tule tänne oikeiden duunareiden maailmaan ja lopeta se leuhkiminen.
"Di ei tiedä
DI ei tiedä ihmisten asioista mitään, eikä se edes ole mikään oikea akateeminen tutkinto, se on pari vuotta ekstraa ammattikoulussa johtojen kolvausta, että siltä pohjalta tuo leuhkiminen on aika rassaavaa. Tule tänne oikeiden duunareiden maailmaan ja lopeta se leuhkiminen. "
(ei-akateeminen) ei näköjään tiedä diplomi-insinöörin koulutuksesta mitään (mikä suoritetaan teknillisessä yliopistossa)... Se pätevöittää mm. tutkiaksi / fyysikoksi / matematiikan opettajaksi / sekä tekniikan tohtorin tutkinnon aloittamiseen. Se teoreettisempia aloja, mitä suomessa voi lukea...
"tutkijaksi", ei "tutkiaksi".
Helposti, jos nainen osaa hyvin esim. suikkarin.
Tiedän että duunarinaiset jotka seurustelevat rikkaan miehen kanssa ajavat hyvillä autoilla. Se hieman kismittää minua suuresti! . Siinä helposti menee siihen ettei enää itsellä ole mitään menoja kun miehellä sitä rahaa riittää. Helppohan se on autoja ostella kun ei ole mitään menoja!!!Vaikka eipä tuo minulta ole pois.
M28 yleistit akateemiset naiset yhteen ja samaan kategoriaan tekstisi alussa: "Akateemiset naiset eivät sensijaan halua duunarimiestä, sillä ovat ensisijaisesti kaiken muun (raha, status, koulutus, asema) kuin ihmisen perässä." Tämän jälkeen toki pehmensit tekstiäsi niin, että viittasit akateemisiin naisiin niin, että "useat heistä" jne. jolloin et tarkoittanut kaikkia akateemisia naisia, mutta tekstisi alussa tosiaan yleistit.
Mutta olen eri mieltä tuosta, että automaattisesti kaikki akateemiset naiset eivät halua duunarimiestä. Itse en laske itseäni rahan, statuksen, koulutuksen tms. perään olevaksi. Etsin ihmistä, olipa hänen statuksensa tai koulutuksensa ym. mikä tahansa. Tähän mennessä yksikään akateemisesti korkeasti koulutettu mies ei ole minua innostanut, mutta jospa joskus sellaiseenkin törmään. En pistä pahakseni, mutten sitä tietoisesti etsi.
juu voi, mä tiedän yhden