Kun mulla ja miesystävälläni on erilaiset näkemykset pettämisestä.. Suhde on vielä tuore, mutta hän jäi kiinni puhelinseksistä! Mun mielestä se oli jo pettämistä, mutta hänestä ei, etenkään, kun mainitsi puhelujen ja tekstarien aikana tälle toiselle naiselle rakastavansa muo!
Tämä toinen (mun kaveri) kertoi kaiken ja näytti tekstarit, enkä ollut hänelle vihainen, sillä hän oli se pidättäytyvämpi osapuoli. positiivista tässä on se että mies ei missään vaiheessa kieltänyt mitään (mutta ei paljastanutkaan) Mutta muo loukkas se TOSI paljon ja luottamus katos saman tien taivaan tuuliin! Miehen kännykkään en ole koskaan kajonnut, enkä ole aikeissakaan, koska pelkään, että sieltä löytyisi jotain mikä loukkais muo. Haluan vaan elätellä niitä pilvilinnoja, että se ois oppinu tosiaan jotain ja tietäis nyt mikä muo loukkaa.
Saatiin selvitettyä tämä ja kerroin "säännöt" mutta en sitten tiedä osaanko luottaa.. En ainakaan vielä. Nyt olen yrittänyt ottaa etäisyyttä vaikka haluaisin olla hänen luonaan. Olen yrittänyt sanoa, että tarvitsen omaa aikaa ja hän kysyy, että helpottuisiko mun mieli, jos ei nähtäisi. Olen yrittänyt jättää, sanoa, että tää on loppu, mutta aina se on mun pään saanu käännettyä puhumalla. Joko haluaa yrittää olla tukena (vaikka ei paljoa olekaan antanu mulle aikaa) tai sitten hänen muu tilanteensa on jo niin huonosti (huono päivä, joita riittää) etten ole raaskinut jättää.
Miten mä pääsen yli tästä? Pitäskö lähteä suhteesta vaan pois vai yrittää oppia ajan kanssa luottamaan?
Tämä toinen (mun kaveri) kertoi kaiken ja näytti tekstarit, enkä ollut hänelle vihainen, sillä hän oli se pidättäytyvämpi osapuoli. positiivista tässä on se että mies ei missään vaiheessa kieltänyt mitään (mutta ei paljastanutkaan) Mutta muo loukkas se TOSI paljon ja luottamus katos saman tien taivaan tuuliin! Miehen kännykkään en ole koskaan kajonnut, enkä ole aikeissakaan, koska pelkään, että sieltä löytyisi jotain mikä loukkais muo. Haluan vaan elätellä niitä pilvilinnoja, että se ois oppinu tosiaan jotain ja tietäis nyt mikä muo loukkaa.
Saatiin selvitettyä tämä ja kerroin "säännöt" mutta en sitten tiedä osaanko luottaa.. En ainakaan vielä. Nyt olen yrittänyt ottaa etäisyyttä vaikka haluaisin olla hänen luonaan. Olen yrittänyt sanoa, että tarvitsen omaa aikaa ja hän kysyy, että helpottuisiko mun mieli, jos ei nähtäisi. Olen yrittänyt jättää, sanoa, että tää on loppu, mutta aina se on mun pään saanu käännettyä puhumalla. Joko haluaa yrittää olla tukena (vaikka ei paljoa olekaan antanu mulle aikaa) tai sitten hänen muu tilanteensa on jo niin huonosti (huono päivä, joita riittää) etten ole raaskinut jättää.
Miten mä pääsen yli tästä? Pitäskö lähteä suhteesta vaan pois vai yrittää oppia ajan kanssa luottamaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taidat olla kovin nuori ja ilmeisesti kaverisi myös? Eli olette opettelemassa parisuhteen pelisääntöjä.
" ...kerroin "säännöt" mutta en sitten tiedä osaanko luottaa..." Ensinnäkään toinen ei voi yksin laatia mitään sääntöjä vaan ne sovitaan yhdessä. Se vaatii useampaa keskustelua, että kaikki tulee huomioiduksi.
"tarvitsen omaa aikaa ja hän kysyy, että helpottuisiko mun mieli, jos ei nähtäisi. " Tämä on päätelmä, mutta mielestäni annat nyt kahdenlaista viestiä kaverillesi. En halua olla kanssasi ja älä mene pois. Miksi laitat kaverin kerjäämään? Miksi kuitenkin säälit häntä? Älä kiusaa mies raukkaa. Hän ei todella voi luottaa siihen, että olet tosissasi. Varmuuden vuoksi hän etsii tai on jo löytänyt jonkun toisen - sinähän saata jättää kuitenkin.
Ota harjoituksen kannalta tämä kokemuksesi. Ehkä tulossa on jotain hyvää ja iloista!
Tosiaankin olen vielä nuori, joka tuo omat koukeronsa tähän suhteeseen. Enkä ole montaa parisuhdetta kokenut ja KAIKISSA entisissä suhteissa olen tullut petetyksi. Toisaalta haluan elää nuoruutta (omalla tavallani) ja NAUTTIA siitä, etenkin nyt kun kaikki on raskaan talven (sain pienen pojan, oli teho-osastolla yli 3kk ja yhteensä sairaala elämää kertyi yli 6kk)jälkeen kunnossa. Haluaisin jakaa elämäni ainakin tällä hetkellä tämän miehen kanssa, mutta hänellä on nyt vaikeat ajat. En sillä, että jättäisin hänet kun on vaikeaa, mutta vaikea iloita siitä kun itsellä on kaikki muuten niin hyvin. Ja tämä miesystäväni on minua reippaasti vanhempi, mutta kuitenkin välittää aidosti lapsestani ja tietenkin minusta.
Ehkäpä annan ristiriitaisia viestejä, tule ja mene pois, sillä kaipaan enemmän huomiota. Tarkoitukseni ei ole loukata häntä, mutta en taida itsekään tietää mikä on parhaaksi meille kaikille..
Ja tässä suhteessa tavallaan hänellä on "varalla" jo eräs oman ikäinen viehättävä nainen. Hän kertoo tästä avoimesti ja sanoo rakastavansa tätä erilailla kuin minua. Nainen on odottanut miestä vuosia ja jos joku olisi mennyt toisin he olisivat varmaankin perustaneet perheen. Totta kai hänellä saa olla läheisiä naispuolisia ystäviä, mutta luottamuksen menettämisen jälkeen se ei mun oloa helpota!
Ehkäpä kannattaa antaa pölyn lasketua ja odotella sen luottamuksen tulemista.
on aika tukala. Olet äiti ja haluaisit elää nuoruuttasi, olet saanut haavoja edellisistä suhteistasi ja nyt mies tekee niitä ehkä lisää, etkä tiedä mitä oikeastaan elämältäsi haluaisit.
Onko sinulla ihan oikeita ystäviä? Sellaisia jotka ymmärtävät asioita laajemminkin. Tuntuu että tarvitset nyt tukea ja muuta ajateltavaa. Entä omat vanhempasi, ovatko välinne hyvät?
Voin vain ehdottaa joitakin juttuja, koska en tiedä asiasta kylliksi. Oletko koskaan tavannut tätä naista? Voisitko ajatella tapaavasi hänet? Jos hän on todella ystävä miehellesi, niin hän todennäköisesti haluaa tavata sinut. Kuulet toisen puolen asioista ja totuus lienee siinä puolessavälissä, mitä nämä kaksi kertovat.
Epäluulo ja pelko syövät pikkuhiljaa sinua. Puhu niistä, kirjoita päiväkirjaa tai kirjeitä miehelle...
Sinuna alkaisin vaiheittain irrottaa itsesi tästä miehestä. Sen voi aloittaa vaikka ajatuksilla: Mitähän minä nyt tekisin / ratkaisin tämän asian/ jos tätä miestä ei olisikaan olemassa? Ja tee sen mukaan. Askel kerrallaan. Tee uusia ratkaisuja, älä sorru niihin helpoimpiin. Keksi harrastuksia, joissa etenkin voit tavata muita nuoria äitejä.
Kuten sanoin, nämä ovat vain ehdotuksia. Luottamuksen syntyminen on sinun päätöksesi. joko luotat tai et. Mitään takuita tai todistuksia ei siihen ole. Älä jää heilumaan siihen väliin. Joko uskallat ottaa riskin ja luotat, kunnes toisin käy eli petyt tai et luota ja yrität elää sen kanssa, ymmärtäen miten se vaikuttaa teidän kahden väleihin - lopputulos täytyy sitten hyväksyä.
En kans tiiä miten tollaseen pitäis suhtautua. Sain mieheni vanhan puhelimen käyttööni ja vanhat viestit oli tallentunut puhelimeen. Se oli täynnä tuntemattomien naisten kans tekstailua, jotai mobiilipalvelu juttuja.. Mieheni ei edes myönnä että ne ois hänen viestejä, vaikkei puhelin ole muilla ollutkaan. Mua loukkaa jo pelkästään että hän on tälläistä harrastanut ja vielä enemmän se että mies ei edes myönnä, vaiikka jäi kiinni jo. Mielestäni puhelinseksit ym on jo pettämistä, en ymmärrä. Ollaan oltu 4vuotta kimpassa ja en kans tiiä pitäiskö lopettaa koko juttu. Koko aika mietin onko se pettäny muutenkin koko ajan.. Ahdistavaa...
Aivan sama juttu.Nyt on mies ollut poissa kuvioista n.1kk mutta jaksaa kinuta takaisin.Onhan täällä Etelä-Suomessa onneksi noita naisia jospa niistä joku ottaisi itselleen tämän jättämäni petturin.Tämä Espoolainen kaveri hakee ahkerasti seuraa iskuri.suomi24 yms...sivustoilta.Onnea sille kuka tämän Hra A:n omakseen ottaa