Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 10 vuotta ja koko sen ajan on appivanhemmat "selkanneet" välissämme. Anoppini on todella omistushaluinen ja dominoiva, koko ajan jakelemassa omia mielipiteitään. Miestäni hän pitää edelleenkin pikkukultapoikanaan, jolle lepertelee ja jonka hyvinvoinnista katsoo olevansa velvollinen huolehtimaan. Tuntuu, että suurin osa riidoistamme johtuu anopin ja apen jatkuvasta läsnäolosta - elleivät he majaile meillä fyysisesti, ovat puhelinlinjat kuumina. Mieheni ei näe asiassa mitään ongelmaa ja katsoo, että vain nalkuttelen turhia kun olen sitä mieltä, että meillä pitäisi olla omaakin aikaa. Vierailut ovat tosiaan jatkuvia ja ellei oikeaa asiaa ole, sitä tehdään vaikka tikusta esim. kiikuttamalla puoli litraa marjoja. Näennäisesti välini anoppiin ovat varmaan suht hyvät, kun en voi kuin myötäillä hänen sanomisiaan. Poikkiteloin en viitsi asettua, koska saan anopin lisäksi myös mieheni takajaloilleen. Tuntuu, että tänä kesänä ongelma on vain kärjistynyt - pisimmillään on mennyt varmaan viikko, etteivät he ole käväisseet täällä paikkoja kohentelemassa. Mitta alkaa täyttyä, mutten haluaisi myöskään jatkuvasti riidellä mieheni kanssa. En toisaalta haluaisi jättää häntä, mutta myöskään loppuiän viettäminen anoppisymbioosissa ei houkuttele... Mitä neuvoisitte tekemään?
Dominoiva anoppi
opus5
41717
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse olin niin sanotusti samassa jamassa, olin menettää mielenterveyteni heidän vuokseen, miehen äiti oli ilkeä,dominoiva,ja täysin elämän katkeroittama ihminen, suosittelisin sinua jättämään miehsi vanhempineen koska tilanne ei tule muuttumaan miksikään vaikka kuinka yrittäisit, minunkaan mieheni ei tajunnut ongelmaa, vaikka appivanhemmat ei kävisikään joka päivä he pystyvät silti vaikuttamaan ja olen kuullut että ilkeimmät anopit pystyvät vaikuttamaan haudan takaakin
Varmaan nämä ovat ihan tyhmiä neuvoja, sillä jokaisella on omat syynsä järjestäessään elämäänsä. Olet takuulla ajatellut itsekin tällä tavoin.
Mutta neuvon kuitenkin, että alkaisit katsoa asuntoa kauempaa, jonne appivanhemmat eivät niin ripeästi pääse tulemaan.
Hanki toinen kännykkä, jonka numeroa et anna anopillesi.
Soitelkoon siihen vanhaan kännyyn, joka on piironginlaatikossa.
Jos teillä on vain lankapuhlin, ota siihen toiminto, joka näyttää mistä nerosta puhelu tulee. Miehesi vastatkoon mamman puheluun. Jos ei ole kotona, et vastaa.
Pitäähän sinulla oma rauhasi olla. Ei kai heillä vain ole teille avainta? Pane kukkasi altakasteluruukkuun, joten ei anopilla on tarvetta tulla kastelemaan kukkiasi, kun olette lomalla.
Älä kerro ikinä mitään omista asioistasi esim. työpaikalta tms. Ne eivät kuulu anopeille. Ei sen puoleen miehellekään, jos hän kerran kertoo ummet ja lammet kotiin.
Aika lapsellinen mies sinulla.
Et tee vahinkoa kenellekään, jos otat etäisyyttä häiriköivään porukkaan, on se sitten sukua tai muu läheinen.
Tiedän totisesti mistä puhut!
Oma anoppini on erittäin omahyväinen. Tietää omasta mielestään kaiken paremmin ja osaa kaiken paremmin kuin miniänsä. En kiistäkään elämänkokemuksen mukana tuomaa tietämystä, mutta pitääkö ne asiat tuoda niin selkeästi esille.
Sitten on tuo jatkuva pojalleen soittelu. Ei kulu päivääkään ettei soittelisi. On sentään kyse jo kohta nelikymppisestä miehestä, joka on perheellinen ja miehenkin kanssa yhteiseloa takana reilut kymmenen vuotta.
Mielellään anoppi raijaa meille vieraita mummeleita katsomaan kuinka asumme, ilmoittamatta minulle tietenkään.
Nyt sitten oli minulle viimeinen niitti, kun tuli iltakymmeneltä ilmoittamatta-taas- mökille tuomaan lapsille mansikoita...Saatiin oikein kunnon riita aikaan ja sain kyllä kuulla kuinka hankala miniä olen.
En oikein enää jaksaisi jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. En haluaisi olla kyseisen ihmisen kanssa missään tekemisissä, vain pakolliset kuviot kun on noita lapsiakin siunaantunut.
Positiivista oli kuitenkin se, että mieheni asettui minun puolelleni riidassa anopin kanssa.
Pelkään kuitenkin, että huonot välit anopin kanssa pilaavat meidänkin liittomme. Kun muutenkin on ollut vaikea vuosi..
Sinulle antaisin kuitenkin neuvoksi, että keskustelet vakavasti miehesi kanssa ja hän saa sitten tehdä anopilleen ja apelleen rajat selviksi. Niitä rajoja kun on pakko vetää, jotta olisi omaa elämääkin...
Hei! Itselläni on sama tilanne - tosin anoppini on vain todella itsekäs eikä esim. halua hoitaa lapsenlapsiaan. Anoppini on oikea kuningatar ja vaatii myös kuningattaren kohtelun:) Riitely anopista on vähän kuin oravanpyörä - siinä saa vain päästeltyä omat paineet pihalle. Sitä minäkin ihmettelen, että anopilleni on lellinyt mieheni veljen piloille (rahalahjoja yms.) ja miestäni hän on vain sietänyt (mieheni ei ole "komea" kuin veljensä - eikä pukeudu kalliisiin vaatteisiin yms.). Sitä mietin, että miksi ihmeessä mieheni pyörii kumminkin äitinsä helmoissa vaikka sieltä ei mitään sympatiaa tule?? Voimia anopin kanssa. Ps. hanki koira - kun anoppi tulee, niin lähdet lenkille koiran kanssa:)