Avioeron laittaa vireille useimmiten nainen (taitaa olla 80 prosentin luokkaa). Avioliitossa täytyy kuitenkin kurjaa olla molemmilla, jos eroon päädytään.
Minkä takia muutoin aloitteellisemmat miehet ovat eroasiassa näin passiivisia? Omasta kokemuksestakin tiedän, että mies vastusti raivokkaasti eroa, vaikka olimme täysin yksimielisiä siitä, että avioliittomme oli epäonnistunut eikä meillä ollut halua eikä kykyä sitä korjata.
Minkä takia muutoin aloitteellisemmat miehet ovat eroasiassa näin passiivisia? Omasta kokemuksestakin tiedän, että mies vastusti raivokkaasti eroa, vaikka olimme täysin yksimielisiä siitä, että avioliittomme oli epäonnistunut eikä meillä ollut halua eikä kykyä sitä korjata.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No siksi varmaankin, kun ne luulevat vaimo-PARAN riutuvan yksin ja vajoavan mustaan murheeseen.Täytyyhän sitä kulissit pitää pystyssä...ja siksikin, ettei yhteiskunta, siis ystävät ja tuttavat leimaa miestä perheensä petturiksi.Ja siksi, kun niillä ei ole munaa tehdä AVOIMESTI elämäänsä sellaiseksi kun haluavat.sori miehet...
Mies on erotilanteessa lähes lainsuojaton ja ajautuu useissa tapauksissa taloudelliseen ahdinkoon. On helpompi itkeä Mersussa kuin Ladassa.
Varoittavia esimerkkejä on niin paljon jokaisen tuttavapiirissä, että se laittaa harkitsemaan, haluaako sitä eroa hakea.
Laki on sama miehille kuin naisillekin. Naiset joutuvat usein taloudelliseen ahdinkoon, kun heillä on ilman munalisää se pienempi naispalkka.
sama laki?
Niinhän sitä luulis. Joillain on munalisä ja joillain sosiaalitanttojen rajaton tuki huoltajuus ja elatusasioissa (=pillulisä). Ei korppi korpin silmää noki, eikä sossun eukot jätä käyttämättä mahdollisuutta vedättää viimeistäkin lanttia elatusvelvolliseksi joutuvalta mieheltä. On kuules nähty ja koettu.
Niin kumpikin ottaa vain sen mitä sinne veikin. Ei tarvitse jakaa asuntoa, autoa, kesämökkiä tms. Yhdessä ei muutenkaan paljon mitään kannata hankkia, ei juuri edes pesukonetta. Meillä on avioehto ja ukko saa pitää omansa ja minä omani jos eriteille lähdetään.
Avioehto oli selviö jo silloin kun avioon asteltiin. Minulle tulee mummoni kuoltua perinnöksi hänen kotitilansa ja sen yhteydessä olevaa metsää. Luonnollisestikkaan en halunnut, että ko. tila avioerotapauksessa menisi puoliksi ukon kanssa, joten avioehto kehiin. Näin ollen miehellä ei ole siihen oikeutta. Myös miehellä on sellaista omaisuutta, jota hän ei halua jakaa mahdollisessa avioerotilanteessa kanssani mikä on täysin ymmärrettävää. Hänenhän ne ovat eikä minulla ole niihin oikeutta. Näin se toimii.
Jos ero tulee, ei kumpikaan putoa sitten "tyhjän päälle". Jatketaan vaan siitä eteenpäin mihin "sinkkuelämä" jäi kun yhteen mentiin. Simple! Se, jolla sitä omaisuutta ei ole, yleensä vastustaa avioehtoa, mutta hei, eihän ilmaseks mitään saa, mutta siipeilijät kyllä on sitä yleensä vaatimassa. Loukkaantuvat, jos moista edes uskaltaa ehdottaa. Kuulemma ei voi vaatia jos rakastaa. Ja hah hah! En ole kyllä typerämpää kuullu!
Rakkaus on ehkä sokea ja kuuro, mutta pitääkö sen olla vielä tyhmäkin???
sillätavalla.
"Joillain on munalisä ja joillain sosiaalitanttojen rajaton tuki huoltajuus ja elatusasioissa (=pillulisä)."
Avioehto on toimiva ratkaisu tapauksessa, jossa kuvaan ei kuulu lapsia. Eron sattuessa kumpikin kerää kamansa ja heipat. Lapset muuttavat tilanteen naisen eduksi 6-0.
Omassa tapauksessani olisin jäänyt kestokonkurssiin, jos ei olisi ollut ns sopuero. Ex-vaimon kanssa yhdessä tuumin on taisteltu järjestelmää vastaan, että tuloistani jää edes jotain käteen. Omaisuus jaettiin reilusti, vaikka avioehtoa ei ollutkaan. Kumpikin otti omansa mitä oli aloittaissa ja yhdessä hankitut jaettiin puoliksi. Periaatteessa. Käytännössä yhdessä hankitusta esineistöstä jäi minulle rahallisesti suurempi osa ja erotuksen maksoin tasinkona. Kohtuullista ja oikeudenmukaista kumpaakin kohtaan.
Kohtuuttomuus alkoi sitten siinä vaiheessa, kun alettiin määritellä sostoimistolla elatusmaksua ja lasten tapaamista.
Miten avioehtoon voi kirjata pätevän pykälän siitä, että virkailijat eivät pysty vedättämään tapaamisia minimiin ja maksuja yläkanttiin? Väitän, että ei mitenkään, koska se ei ole onnistunut edes sillä, että olemme exän kanssa yhteistyössä tapelleet sitä vääristymää vastaan.
Mikä oliskaan tilanne, jos lasteni äiti haluaisi siipeillä ja rahastaa lasten nimissä?
Lapset menevät vähintään samassa 80% suhteessa äidin hoteisiin erotilanteessa.
Kuinka moni perheenäiti eroaisi, jos saisi nähdä omat tähtisilmänsä vain joka toinen viikonloppu?
Omat lapseni olivat erotessa jo lukiossa, joten heille annettiin vapaus valita asuinpaikkansa. Samoin tapaamiset olivat täysin vapaita. Asumme edelleen lähekkäin, joten näistä ei tarvinnut riidellä. rahasta tietysti riideltiin senkin edestä.
Siksi, että mies paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin nainen ei löydä uutta kumppania. Parempa huono akkka kuin ei akkaa ollenkaan. Eronnut mies luokitellaan yleensä automaattisesti juopoksi, väkivaltaiseksi ja pettäväksi hulluksi. Kuka siis haluaa erota, jos tulee leimatuksi sellaiseksi?
Eron tullessa naiselta kysytään, oliko mies juoppo ja/tai väkivaltainen. Eron tullessa mieheltä kysytään, oletko juoppo ja/tai väkivaltainen? Että niin tämä maailma menee miesten kannalta.
Tutkimusten mukaan eronneet miehet avioituvat keksimäärin KAHDEN VUODEN kuluttua erosta, naiset vasta VIIDEN VUODEN kuluttua.
Miksi ihmeessä mies ei eroa? Yksinkertaista. Kuka h***o nyt haluaisi vapaaehtoisesti lähteä täysihoitolasta, jossa saa katon päänsä päälle ja kotityöt hoituvat parhaassa tapauksessa vain vähän nalkuttamalla!