Anoppi kylässä kerran viikossa

Joo, totta on se, että sitä ollaan niin innoissaan vauvasta. Ymmärrän kyllä.
Mutta se tapa millä tänne ängetään.. ei soiteta etukäteen, ja sitten parina päivänä on tultu vasta klo 19.00 illalla, ja siis ilman soittoa!!

hei sinä puoli vuotiaan äiti, asuvatko anoppisi ja appesi miten lähellä sinua? Onko puolisosi ainoa lapsi ja teidän lapsenne ensimmäinen lapsen lapsi? Meillä on tilanne se, että mieheni on ainoa lapsi ja jo 37-vuotias eli aikamies ja lastenlasta siis odotettu jo kauan... Itse en vain ole niin kylähullu ja ahdistun jos treffit pitää jo sopia viikkoa ennen. Väsynyt en ole eikä siitä ole kyse, vaan että tuntuu vain, että vähempikin kyläily riittäisi. Anoppi asuu n.40 km säteellä mutta ajelevat väliä todella mielellään ja usein...

hieman ahdistunut... kirjoitti:

hei sinä puoli vuotiaan äiti, asuvatko anoppisi ja appesi miten lähellä sinua? Onko puolisosi ainoa lapsi ja teidän lapsenne ensimmäinen lapsen lapsi? Meillä on tilanne se, että mieheni on ainoa lapsi ja jo 37-vuotias eli aikamies ja lastenlasta siis odotettu jo kauan... Itse en vain ole niin kylähullu ja ahdistun jos treffit pitää jo sopia viikkoa ennen. Väsynyt en ole eikä siitä ole kyse, vaan että tuntuu vain, että vähempikin kyläily riittäisi. Anoppi asuu n.40 km säteellä mutta ajelevat väliä todella mielellään ja usein...

Lue lisää

Mitähän jos sanoisit anopillesi, että ei tule kylään muutoin kun kutsuttuna.
Minusta olisi kauheaa, jos olisin miniälle ei-toivottu riesa, kuin rutto.

Olen tyytyväinen omaan ratkaisuuni, että tein sen ennenkuin ensimmäistäkään ongelmaa oli edes näkyvillä.

Jos käy vain pari kertaa vuodessa kyläilemässä kutsuttuna, niin KUKAAN ei voi tulla väittämään, että anoppi oli se, joka romutti poikansa avioliiton ja pilasi nuoren parin elämän.

tekla ++ kirjoitti:

Mitähän jos sanoisit anopillesi, että ei tule kylään muutoin kun kutsuttuna.
Minusta olisi kauheaa, jos olisin miniälle ei-toivottu riesa, kuin rutto.

Olen tyytyväinen omaan ratkaisuuni, että tein sen ennenkuin ensimmäistäkään ongelmaa oli edes näkyvillä.

Jos käy vain pari kertaa vuodessa kyläilemässä kutsuttuna, niin KUKAAN ei voi tulla väittämään, että anoppi oli se, joka romutti poikansa avioliiton ja pilasi nuoren parin elämän.

Lue lisää

On vähän vaikea sanoa sellaista anopille, jonka kanssa on kuitenkin ollut tekemisissä koko ajan tasaiseen tahtiin. Ollaan jo ennen lapsen tuloa käyty ahkerasti anoppilassa kylässä ja olikin se ihan erilaista kun ei ollut lasta. Nyt kun on oma perhe, niin mielellään siitä nauttii kans omassa rauhassa. Mieheni on aika paljon viikolla pois kotoa töissä, joten varsinkin ne vähäiset viikonloput haluaa pyhittää omalle perheelle. Sinä olet varsin fiksu anoppi! Hyvää kesää sinulle! Minä yritän jollain lailla saada selväksi, että omaa rauhaa kaivataan. Jos anoppi siitä suuttuu, niin sitten suuttuu eikö?

hieman ahdistunut.... kirjoitti:

On vähän vaikea sanoa sellaista anopille, jonka kanssa on kuitenkin ollut tekemisissä koko ajan tasaiseen tahtiin. Ollaan jo ennen lapsen tuloa käyty ahkerasti anoppilassa kylässä ja olikin se ihan erilaista kun ei ollut lasta. Nyt kun on oma perhe, niin mielellään siitä nauttii kans omassa rauhassa. Mieheni on aika paljon viikolla pois kotoa töissä, joten varsinkin ne vähäiset viikonloput haluaa pyhittää omalle perheelle. Sinä olet varsin fiksu anoppi! Hyvää kesää sinulle! Minä yritän jollain lailla saada selväksi, että omaa rauhaa kaivataan. Jos anoppi siitä suuttuu, niin sitten suuttuu eikö?

Lue lisää

Minulle sanoi yksi miniäni, että tule vain kutsuttuna kyläilemään eli poikkea vain kun kutsutaan.

Asia siis selvä puolin ja toisin.

Nyt vain on käynyt niin, että muutama kutsu on vuoden aikana kuulunut, mutta yksikään aika ei ole minulle ja miehelleni sopinut työ- tai matka-asioiden takia.
Joten ei ole tavattu edes näitä nuorimmaisen pojan ja vaimonsa lapsiakaan.

Nyt perhe kutsui itse itsensä ensi viikoksi meidän mökille.
En sitten tiedä, pitäisikö meidän poistua kaupunkiin vai olemmeko paikalla. Nyt haluttaisiin olla lomalla, olemme väsyneitä rankan työrupeaman jälkeen.

hieman ahdistunut.... kirjoitti:

On vähän vaikea sanoa sellaista anopille, jonka kanssa on kuitenkin ollut tekemisissä koko ajan tasaiseen tahtiin. Ollaan jo ennen lapsen tuloa käyty ahkerasti anoppilassa kylässä ja olikin se ihan erilaista kun ei ollut lasta. Nyt kun on oma perhe, niin mielellään siitä nauttii kans omassa rauhassa. Mieheni on aika paljon viikolla pois kotoa töissä, joten varsinkin ne vähäiset viikonloput haluaa pyhittää omalle perheelle. Sinä olet varsin fiksu anoppi! Hyvää kesää sinulle! Minä yritän jollain lailla saada selväksi, että omaa rauhaa kaivataan. Jos anoppi siitä suuttuu, niin sitten suuttuu eikö?

Lue lisää

Voihan se olla kova pala anopille nyt varsinkin, kun ovat tulleet isovanhemmiksi.
Se lapsi heitä kai kovasti vetää puoleensa.

Voisittehan sanoa, että käytte ja käyvät kylässä niin että kaikenkaikkiaan tapaamisia tulee kerran-pari kuukaudessa.
Ihan äkkisiltään ei kannata laittaa kokonaan poikki. Saatatte tarvita lapsenhoitoapua.

Kaikki eivät ole sopeutuvaisia luonnostaa, omien lasten aikuistuminen on iso asia ikääntyvälle. Siinä käydään oma kriisinsä.

Ei se alussa minullekaan ollut helppoa "odottaa kutsua jota ei kuulunut".
Tuli mustasukkaisuuden tunteita sitä mummoa kohtaan, joka tapasi useammin ja oli lähempänä perhettä.
Itse lähdin etsimään uusia asioita tilalle. Ei minulla ole mitään tarvetta roikkua lapsissaan ja lapsenlapsissaan. Siihenkin oppii jos tahtoo. Nyt tuntuu tosi hyvältä, että oikeasti itsenäinen henkisesti.

Eivätkö poikasi vieraile lastensa kanssa luonasi, jotta voisit tavata heitä? Eivätkö pojat enää aikuistuttuaan tai perustettuaan perheen pidä yllä suhteita omiin vanhempiinsa?

lastensa kanssa kirjoitti:

Eivätkö poikasi vieraile lastensa kanssa luonasi, jotta voisit tavata heitä? Eivätkö pojat enää aikuistuttuaan tai perustettuaan perheen pidä yllä suhteita omiin vanhempiinsa?

Lue lisää

Taitavat olla työnarkomaaneja, ja tekevät pitkää päivää. Ymmärrän että siinä ei äityli ensimmäisenä tulee mieleen, kun pitää vapaa-aikaa.

Kyllä he soittelevat silloin tällöin, parikin kertaa viikossa.
Mutta... nuorilla on omat menonsa, ja oma perhe pitääkin olla etusijalla.

tekla ++ kirjoitti:

Voihan se olla kova pala anopille nyt varsinkin, kun ovat tulleet isovanhemmiksi.
Se lapsi heitä kai kovasti vetää puoleensa.

Voisittehan sanoa, että käytte ja käyvät kylässä niin että kaikenkaikkiaan tapaamisia tulee kerran-pari kuukaudessa.
Ihan äkkisiltään ei kannata laittaa kokonaan poikki. Saatatte tarvita lapsenhoitoapua.

Kaikki eivät ole sopeutuvaisia luonnostaa, omien lasten aikuistuminen on iso asia ikääntyvälle. Siinä käydään oma kriisinsä.

Ei se alussa minullekaan ollut helppoa "odottaa kutsua jota ei kuulunut".
Tuli mustasukkaisuuden tunteita sitä mummoa kohtaan, joka tapasi useammin ja oli lähempänä perhettä.
Itse lähdin etsimään uusia asioita tilalle. Ei minulla ole mitään tarvetta roikkua lapsissaan ja lapsenlapsissaan. Siihenkin oppii jos tahtoo. Nyt tuntuu tosi hyvältä, että oikeasti itsenäinen henkisesti.

Lue lisää

Mitä jos varovaisesti vinkkaisit pojallesi, että olisi kiva nähdä lapsenlapsia useammin?

Omiin vanhempiin on yleensä luonnollista ja helppoa pitää yhteyttä. Minä oletan, että mies hoitaa yhteydenpidon omaan sukuunsa ja minä omaani. Minun puolestani appivanhemmat voisivat käydä meillä useamminkin, mutta eivät he tule ellei mies heitä kutsu. Silloin tällöin minun on patistettava tai muistutettava miestäni, koska hänelle yhteydenpidoksi riittää se, että hän käy kotonaan esimerkiksi lainaamassa jotakin työkalua ja tapaa pikaisesti vanhempiaan siinä samalla.

Aina ei kyse ole siis siitä etteikö anoppia haluttaisi kutsua kylään, vaan siitä ettei miniä ehdi arjen kiireissä pitää kaikkia lankoja käsissään. :)

Nimim, "Ilo" .Kai kommenttisi oli sarkasmia? Ilmanmuuta saatte mennä kun tanssijalka vipattaa. Mutta entäs jos appivanhemmat ovat myös tanssimassa? Tai haluavat levätä muuten vaan?
Älkää herrantahden luulko että mummut ja ukit ovat ilmanmuuta ilmaisia ja aina saatavilla olevia lastenvahteja.
Noh, "Ilo", taisit kirjoittaa viestisi huumorilla? Eiks niin? Eikös?

Joo meillä sama tilanne...ennen lapsen syntymää vierailin anoppilassa n. kerran kuussa, lapsen synnyttyä he kävivät monta kertaa viikossa ja siellä piti myös viikottain vierailla. Nyt tilanne hieman helpottanut 2 vuoden jälkeen, mutta tiukasti anoppi pitää kiinni viikkovierailuista, soittelee miehelle jo hyvissä ajoin minä päivänä ollaan tulossa tms. Joskus rasittaa kun olisi omiakin juttuja eikä välttämättä montaa päivää aikaisemmin lapsiperheessä tiedä mikä on tilanne milloinkin. Tätä appivanhemmat eivät ymmärrä. Mutta ehkä se tässä ajan kanssa....

Meillä vieraillaan vain silloin kun molemmille osapuolille sopii, ja sopivaa päivää kysellään puolin ja toisin useammin kuin käynti onnistuu. Sanotaan reilusti jos ei sovi, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Pitäähän se voida sanoa, että nyt ei sovi tai ei jaksa, ja vähintäänkin voi pyytää että soitetaan ennen kuin tullaan että voi varmistaa onko sopiva aika. Sano ainakin tämä appivanhemmille, ja jos tulevat ilmottamatta oven taakse, voit sanoa ovella ystävällisesti että nyt ei sovi, tulkaa toisena päivänä - eiköhän pian opi soittamaan. Kyllä tällaiset asiat pitäisi totutella puhumaan ihan suoraan ja reilusti.