Ei ole kyllä mitään jakoa parisuhdemarkkinoilla jos on eläkkeellä skitsofrenian takia. Ei, vaikka lääkkeet pitävät taudin hyvin halinnassa.
Seksiseuraa saa kun ei kerro sairaudestaan, mutta kun siitä mainitsee niin alkaa aluksi hyvinkin kiinnostunut ihminen, jo miettiä millä tekosyyllä liukenisi....
Seksiseuraa saa kun ei kerro sairaudestaan, mutta kun siitä mainitsee niin alkaa aluksi hyvinkin kiinnostunut ihminen, jo miettiä millä tekosyyllä liukenisi....
Vastaukset 15
Vanhimmat
kumppaniksi naista, jolla on sama sairaus tai muu psyyken ongelma.
Ja kyllä minulle vastaavassa tilanteessa oleva mies voisi kelvata (siis sellainen, jonka tauti on hallinnassa), jos on muuten mukava.
Jos sulla vaan yhtään voimia ja kuntoa riittää niin kannattaa hakeutua jonkin vapaaehtoistyön pariin.
Sieltä ainakin saat elinikäisiä sydämmellisiä ystäviä.
Eipä kannata masentua tuon sairauden vuoksi, siihen
kun olet itse aivan syytön!
Lämmintä kesänjatkoa :)
Sinulla on ikävä sairaus, olen pahoillani puolestasi.
Koska olet nainen saat kuitenkin edes seksiä. ATM ei saa edes sitä. Tilanteesi on sairaudestasi huolimatta huomattavasti parempi kuin ATM:llä.
Jos on terve ja työkykyinen niin pitäisi olla tyytyväinen eikä kadehtia sairaita ihmisiä.
Ei ihme, ettei teistä "ATM"istä tykätä.
Kuka voi pitää noin itsekäästä ihmisestä?
Mikäli saisin tilaisuuden vaihtaa terveyteni seksielämään, en missään tapauksessa suostuisi siihen. Jokaisen, joka on säästynyt suuremmilta sairauksilta - niin fyysisiltä kuin henkisiltä sellaisilta - tulisi olla siitä hyvin kiitollinen ja sijoittaa asia huomattavasti seksin ja muiden pikkuseikkojen edelle. Siksi en pidä siitä, että asiaa käytetään ATM-aktivismin pelinappulana - tarkoitus ei saa pyhittää keinoja.
taas todistettua
ATM voi olla ihan yhtä onneton kuin skitsofreniaa sairastava. Ei ei-ATM voi tietää!
... ja miten voi ATM tietää, kuinka onneton on skitsofreniaa sairastava? Niinpä. Silti kommentoija oli sitä mieltä, että skitsofrenikolla olisi asiat automaattisesti paremmin.
Pelkään pahoin että terveet eivät oikein mielellään ala parisuhteeseen skitsofreenikon kanssa.
Jaksamista kuitenkin. Toivottavasti löydät jonkun!
"Pelkään pahoin että terveet eivät oikein mielellään ala parisuhteeseen skitsofreenikon kanssa."
Niin, tietenkin mieluummin ei skitsofreniaa. Mutta jos tutustuisin ja ihastuisin muuten juuri minulle sopivaan naiseen, hyvin kontrollissa oleva skitsofrenia ei olisi este.
Alkuperäiselle antaisin vinkiksi sen, ettei hän valmiiksi määrittele ja arvota itseään vain skitsofrenian kautta. Tarkoitan sitä, että ihminenhän on myös paljon muuta. Ei pidä alistua raskaiden ennakkoluulojen edessä. Jos ei tuo omia hyviä ominaisuuksiaan esiin ja ole omanlaisensa persoona, vaan aina vain pelkää skitsofreniasta tulevaa leimaa, niin kumppanin löytäminen on varmasti paljon vaikeampaa.
Aloittajan lähtökohdaksi tämä on hyvä: hän on ihana ihminen, jolla on hallinnassa oleva skitsofrenia. Tämä on huono: hän on skitsofreenikko, jolla ehkä voi olla jotain hyviä ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä ihmisen, jonka ehkä joku voi hyväksyä.
Mikset koita vähentää ennakko luuloja kertomalla juurikin sen seikan että nykyään tautia voidaan niin hyvin lääkkeillä hoitaa, ettei siitä ole ongelmaa ym. Että se on vaan yksi vaiva muiden joukossa. Jos pamautat pelkästään yhtäkkiä kahvilan pöydässä että mullapa on se ja se, niin toinen kai pakenee... Eikö voi varoen asiallisesti, positiivisin asianhaaroin ym.
Tai pitääkö siitä kaikille ylipäätään kertoa / kuuluttaa kätellessä että onpa sekin vaiva. Kun lääkkeetkin pitää sitä poissa hyvin.
Joku ehdotti jotain vapaaehtoistyötä ja ystäviä, haloo, aika omituinen ehdotus. Jokainen voi tavoitella onnea. Suomessa on vaan se ennakkoluulo että sairauksista on kauheasti vaivaa ja vaikeammat sairaudet leimataan heti vaikka on lääkkeet hyvät.
Koita pitää vaan itsetunto ylhäällä. Suomalainen ei soisi kenellekään mitään, itse siitä pitää huolehtia ja omasta positiivisesta asenteestaan.
Jos päätät että sairaus haittaa suhdetta, ehkä se haittaa. Yhtä hyvin voit päättää että sairaus on sairaus muiden joukossa -siihen on lääkettä ja se ei estä normaalia elämää. Ja tiedät taudista paljon (olet kai lukenut) sekä voit miettiä mitkä on ihmisten suurimpia pelkoja tätä tautia kohtaan ja miten sitä voi faktoilla ja muilla korjata.
Jep jep muuta en osaa sanoa kello on paljon. Onhan monilla ihmisillä erilaisia sairauksia, ja niiden ennakkoluuloista voi ainakin yrittää päästä eroon -ja mikä on totta ja mikä ei. Ja minkälaisista voi parantua ja mistä ei, silti on keinoja toivoa. Tilanteisiinkin voi varautua jos on sairaus vaikka diabetes
En usko, että joudut unohtamaan haaveesi.
Voisin seurustella naisen kanssa, jolla on hyvin hallinnassa oleva skitsofrenia.
Voin kyllä myös kuvitella, että alussa pelottaisi, koska en tiedä kaikkea skitsofreniasta. Ja voin kuvitella, että myöhemminkin tulisi mieleen epäilys, jos kumppani esittää edes vähän vainoharhaan vivahtan ajatuksen. Esim: "Kuulitko tuon äänen?" "Minkä äänen?" "Tuolla ulkona liikkuu joku!" Missä vaiheessa uskallan sanoa: "Kulta, toimiiko lääkitys?" ilman että siitä tulee valtaisa kriisi?
Tarkennan aiempaa toteamusta. Voisin seurustella naisen kanssa, jolla on hyvin hallinnassa oleva skitsofrenia sekä jonkin verran itseironiaa. ;-)
Kyllä se on ihmisestä kiinni. Luota siihen. Älä unohda haaveitasi.
Itselle tuntematon voi silti pelottaa pois. Skitsofreniallahan on aika huono maine.
Tuohon tuli nyt jotenkin negatiivinen sävy.
Tarkoitin siis, että skitsofrenia voi pelottaa jonkun pois. Siinä on kyse ennakkoluuloista.
Tsemppiä joka tapauksessa! Älä hylkää unelmia. Vielä kohtaat onnesi ja sitten kiität sisukkuuttasi!